Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20364

Hankkeen nimi: TEHDAS - tehtaillaan työtä ja yrittäjyyttä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luksia, Länsi-uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0203167-9

Jakeluosoite: Toivonkatu 4

Puhelinnumero: 019 - 36961

Postinumero: 08100

Postitoimipaikka: LOHJA

WWW-osoite: http://www.luksia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hätönen Anne-Mari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne-mari.hatonen(at)luksia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443355868

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Länsi-Uudenmaan alueella työttömyys on kasvanut poikkeuksellisen voimakkaasti ja erityisesti yli 50-vuotiaitten, hyvin koulutettujen ja pitkän kokemuksen omaavien työttömyys on noussut ja pitkittynyt. Nykyinen työttömyys poikkeaa aikaisemmista siten, että hyvin koulutetut ihmiset, joilla on monipuolista asiantuntijuutta ja ammattitaitoa ovat jääneet työttömäksi. Tätä ammattitaitoa ei kannata menettää. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 123 100 eli 10 100 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan, nuorisotyöttömyys oli n. 40 000. Ikääntyneiden työttömyysjaksot kestävät keskimäärin 88 viikkoa, nuorilla vastaava kesto on 11 viikkoa. Yli 50-vuotiaiden työttömyystilanne on yhteiskunnallisesti vakava, kun vielä samaan aikaan yritetään nostaa eläkeikää. ( TEM:n Työllisyyskatsaus).

Tehdas – tehtaillaan työtä ja yrittäjyyttä - hankkeessa tavoitteena on, että 100 % hankkeeseen mukaan tulevista n. 50 + asiakkaista aktivoituu ja työllistyy joko avoimille työmarkkinoille, yrittäjyyteen tai osuuskuntayrittäjyyteen tai saa opiskelupaikan, joka edistää työllistymistä tai palkkatuetun työn tai työkokeilujakson tai muun asiakkaalle sopivan, aktivoivan vaihtoehdon esim. vapaaehtoistyössä. Tavoitteena on myös asiakkaiden fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin parantaminen, arkirytmin palauttaminen ja itsetunnon kohottaminen tekemisen ja toiminnan kautta. Suomalaiset ovat perinteisesti huonoja kehumaan itseään ja myymään omaa ammattitaitoaan. Hankkeessa tavoitteena on löytää oma reitti takaisin työelämään, oppia oman osaamisen tuotteistamista ja myyntiä käytännössä ja asiakasta kunnioittavalla tavalla. Hankkeessa on tavoitteena luoda työtä ja yrittäjyyttä Länsi-Uudenmaan alueelle.

Hankkeessa opitaan tuotteistamiseen, markkinointiin ja myyntiin liittyviä asioita ja tehdään niitä käytännössä, jotta niistä saadaan kokemusta. Hankkeessa perustetaan neljälle paikkakunnalle kaksi pysyvää ja yksi jaettu ”tehdas”. Tehtaissa opitaan tuotteiden ja palvelujen tuotteistamista, markkinointia ja myyntiä esim. tuotteistamalla paikkakunnalle tyypillisiä tuotteita uuteen muotoon. Tuotteistamista, markkinointia ja myyntityötä tehdään ”kädet savessa” käytännössä ja siitä saatu kokemus liitetään oman osaamisen tuotteistamiseen, markkinointiin ja myyntiin.

Lohjalle perustetaan "tehdas", jossa asiakkaiden ideoiden ja kokemuksen pohjalta voidaan tuotteistaa esim. palvelutuotteita, mediaan liittyviä tuotteita tai elintarvikkeisiin, kuten esim. lohjalaiseen omenaan liittyviä tuotteita. Hankoon perustetaan osa-aikainen "tehdas", jossa tuotteistetaan Hankoon soveltuvia ja asiakkaiden ideoimia tuotteita, kuten matkailuun tai kierrätykseen liittyviä tuotteita. Vihtiin perustetaan esim. kierrätykseen liittyvä "tehdas", koska Vihdissä ja Nummelassa on paljon metalli-, tietotekniikka- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvää osaamista. Vihdin tehtaassa kierrätetään ja jalostetaan uusiokäyttöön mm. em. teollisuuteen liittyviä tuotteita. Karkkilan osa-aikaisessa "tehtaassa" tuotteistetaan luomutuotteisiin, matkailuun ja luonnonmateriaaleihin liittyviä (omenat, sienet, marjat, kävyt, paju jne.) tuotteita.

Tuotteet syntyvät asiakkaiden omista ideoista, kehitystyöstä, osaamisesta ja valmiuksista. Tuotteistamisen jälkeen tuotteet ja tuotteistetut palvelut markkinoidaan ja myyntiä testataan aidoille asiakkaille "Tehtaanmyymälöistä", jotka voivat olla myös verkkomyymälöitä.

Jokaisessa tehtaassa on opintotarjotin eli ”Linjasto”, josta asiakas voi valita itselleen sopivat valmennuspaketit. Valmennuspaketeissa esitellään erilaisia mm. työllistymis-, koulutus- ja rahoitusmahdollisuuksia. Linjasto tarjoaa myös erilaisia mediaan, myyntityöhön ja markkinointiin liittyviä koulutuksia sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja itsetuntemuksen lisäämiseen liittyviä osioita. Asiakas voi valita linjastosta myös hygienia- tai anniskelupassin tai tulityö- tai työturvallisuuskorttikoulutuksen. Omaa osaamista analysoidaan ja kartoitetaan erilaisin menetelmin( työkirja, työpersoonallisuustesti, henkilökohtaiset ohjauskeskustelut jne.)

Tehtaisiin järjestetään joko alueellisia yrittäjien vierailuja tai alueelle suuntautuvia yritysvierailuja päivittäin sekä erilaisia verkostovierailuja jokaisen asiakkaan oman suunnitelman mukaisesti. Verkostovierailut kohdistuvat mm. Start Up - yrityksiin, Novago Yrityskehitys Oy:n edustajiin, alueen välityömarkkinoiden edustajiin ja erilaisiin koulutustahoihin. Tehdasjakso voi olla osallistujan oman valinnan mukaan 20-60 päivän mittainen.

Tehdasjakson jälkeen asiakkaille tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin 4-6 kertaa / asiakas. Tämän lisäksi niille asiakkaille, jotka harkitsevat yrityksen perustamista on tarjolla Pulmakulma, jossa autetaan yrittäjyyteen ja OSK-yrittäjyyteen liittyvissä käytännön asioissa, paperitöissä, laskutuksessa, hinnoittelussa, perustamisasiakirjojen laatimisessa jne. yhteistyössä Novagon edustajien kanssa. Lisäksi Luksia tarjoaa yrittäjiksi aikoville jatkopolkuna Yrittäjän ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen.


Sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään tarjoamalla vaihtoehtoja perinteisten, ammattiin liittyvien sukupuoliroolien ulkopuolelta. Kestävää kehitystä edistetään kierrättämällä tuotteita, tuotteistamalla uusiokäyttöön kierrätysmateriaaleja, käyttämällä paikallisia luonnontuotteita materiaaleina ja hyödyntämällä paikallista osaamista, yrittäjyyttä ja ammattitaitoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat n. 50 - vuotiaat ja sitä vanhemmat työelämän ulkopuolella olevat, työttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt Länsi-Uudenmaan alueella. Kohderyhmä koostuu henkilöistä, jotka ovat TE-toimiston asiakkaita, joilla on osaamista ja ammattitaitoa, mutta jotka siitä huolimatta ovat jääneet työttömiksi esim. tuotannollis-taloudellisista syistä. Kohderyhmä on rajattu ikäkriteerin mukaan, koska Fifty-Sixty - projektissa saadun kokemuksen mukaan ikärajaus tuottaa hyvän vertaistuen ja itsetuntoa nostattavan ryhmäkokemuksen kaikille ryhmän jäsenille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat alueen kunnat, jotka saavat apua työttömyyden hoitoon ja työttömyydestä aiheutuvien sakkomaksujen pienemiseen. Kunnat hyötyvät myös uudesta yritystoiminnasta ja sitä kautta uusista veronmaksajista.

Uudenmaan TE-toimisto, saadessaan tärkeän palvelutuotteen yli 50 - vuotiaiden työllistymiseen.

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös eri alueiden yrittäjäjärjestöt, jotka hyötyvät siitä, että saavat luotua uutta verkostoa ja uusia jäseniä yritysjärjestöille. Yritysjärjestöt hyötyvät myös uusista mahdollisista asiakkaista.

Alueen yrittäjät hyötyvät uudesta markkinointikanavasta, uusista mahdollisista asiakkaista ja verkostosta. Elinkeinoelämän vilkastuminen, joka on hankkeessa taustatavoitteena, auttaa alueen yrittäjiä oman toimintansa kehittämisessä. Uudet koulutuspolut, joita kehitetään hankkeen aikana auttavat alueen yrityksiä saamaan koulutetumpaa työvoimaa yrityksiinsä.

Hankkeelle luodaan alusta lähtien sellainen imago, että sinne halutaan ja pyritään. Uudenmaan TE-toimisto hyötyy uudesta konseptista, johon voi ohjata asiakkaita ja jonka tulostavoitteet ovat korkealla tasolla.

Ammatillinen koulutus hyötyy saadessaan päivitettyä tietoa alueen koulutustarpeista. Ammatillinen aikuisopisto hyötyy myös uusista asiakkaista ja Luksia hyötyy projektista uusien toimintamallien kehittämisen ja asiakasohjauksen myötä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 579 794

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 553 032

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 849 238

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 737 376

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Raaseporin, Helsingin

Kunnat: Karkkila, Lohja, Vihti, Hanko

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 72

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 74

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 360

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Länsi-Uusimaan vahvuutena on perinteisesti ollut vahva teollisuus ja sen myötä myös vahva palvelutuotanto. LU-alueella on mm. paperi-, rakennus- ja teknologiateollisuudesta irtisanottu henkilöstöä. Teollisuuden rakennemuutoksen myötä yhä useampia Länsi-Uudenmaan tehdas on joutunut supistamaan toimintaansa tai lopettamaan kokonaan. Teollisuuden rakennemuutoksen aiheuttama työttömyys koskee laajasti myös alueen palvelutuotantoa, koska ihmisten ostokyky laskee ja silloin tingitään usein myös mm. palveluista. Suhteellisesti eniten työttömyys on lisääntynyt johtajien, myynti- ja palvelutyöntekijöiden ja asiantuntijoiden ryhmissä. Määrällisesti eniten on irtisanottu rakennus- korjaus ja valmistustyöntekijöitä, maatalous- ja metsätyöntekijöitä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöitä. Alat, jotka koskevat vahvasti LU-aluetta. Suurin osa teollisuudesta työttömäksi jääneistä mm. paperi- ja rakennusteollisuuden työntekijöistä on miehiä. Fifty-Sixty - projektin asiakkaista n. 70 % oli miehiä. Ammattitaitoiset ja pitkän työkokemuksen omaavat miehet ovat usein myös kiinnostuneita siitä, miten voisivat hyödyntää omaa ammattitaitoaan esim. yrittäjinä. Teollisuuden näkymät ovat melko huonot tällä hetkellä ja tarvitaan myös uudelleen- ja jatkokouluttautumista, jotta työpaikkoja syntyy ja niitä luodaan. LU-alueella rakennemuutokseen aiheuttamia ongelmia on myös monilla palvelualoilla; esim. monet parturit ovat jääneet työttömiksi rakennemuutoksen myötä. Hankkeen toiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma siten, että hankkeen aikana esitellään erilaisia koulutusvaihtoehtoja perinteisiä sukupuolirooleja laajemmin, kannustetaan oman osaamisen näkyväksi tekemiseen ja sen hyödyntämiseen myös perinteisiä rooleja laajemmin. Hankkeen aikana esittäytyvät myös muut alueen koulutuksen järjestäjät, yritysten ja kolmannen sektorin toimijat, jotka voisivat tarjota työtä tai esim. johtajille ja asiantuntijoille suunnattuja jatkokoulutuksia. Varsinaisen hankejakson jälkeen, myös Luksiassa on valmistauduttu vastaamaan miesvoittoisen, heikosti koulutetun työvoiman tarpeisiin tarjoamalla erilaisia uudelleen- ja jatkokoulutusvaihtoehtoja perinteisiä sukupuolirooleja laajemmin ja tehokkaita ohjauspalveluita koulutuksen tueksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Soveltuvia töitä saattaa löytyä myös perinteisen sukupuoleen liittyvän ammattiroolin ja ammatin ulkopuolelta: miesten roolin ja ammatti-identiteetin löytämistä ja käyttöönottamista naisvoittoisimmilla aloilla, sekä naisten voimavarojen miesvoittoisilla aloilla. Tällä hetkellä suurin osa, tuotannollis- taloudellisista syistä irtisanotuista, on miehiä. Projektin toimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitu miesvaltaisten alojen kouluttajat ja toimijat. Perinteisesti miespuolisia kouluttajia sekä miespuolisia tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekeviä on tavoitettu heikommin kuin naisia. Teknisillä aloilla opetus on yleensä työpainotteista, jolloin vuorovaikutukselle ja ohjaukselle jää vähemmän tilaa. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa näkökulmat ovat olleet jo nyt ja tulevat olemaan avoimesti esillä. Mm. SAK:n edustajien mukaan tuleminen projektiin tuo projektille katu-uskottavuutta miesnäkökulmasta. Hanke suhtautuu tasa-arvokysymyksiin vakavasti, koska jatkossa tarvitaan osaavia miehiä ja naisia eri ammattien edustajiksi ja asiantuntijoiksi. Luksiassa on tehty tasa-arvosuunnitelma syksyllä 2013 ja sen avulla tehtävän analysoinnin tuloksena käytämme hankkeessa valtavirtaistamisen menetelmiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
TEHDAS –hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan yhteinen huoli 50 + ikäisten ammattilaisten ohjaamisesta takaisin työelämään, yrittäjyyteen ja muihin työelämää tukeviin tai työelämän kaltaisiin toimintoihin. Hankkeen aikana pyritään vaikuttamaan asenteisiin siten, että nähtäisiin mahdollisuuksia työllistymiseen myös omaa entistä työuraa laajemmin ja sukupuolesta riippumatta. Pyritään vaikuttamaan siihen, että mahdollinen uudelleenkoulutus ja muu ohjaus suuntautuisi työllistäville aloille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Luksiassa kehitetään opetuksen sisältöjä siten, että kestävä kehitys sisältyy eri oppiaineet läpäisevänä aihekokonaisuutena koulutukseen. Luksian kestävän kehityksen tavoitteena on ekologinen kestävyys (esim. oppilaitoksen ympäristövaikutusten vähentäminen ja toimipisteiden ympäristövastuullisuuden edistäminen). Kestävä kehitys sisältää myös sosiaalisia (esim. henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, terveys, jaksaminen ja tasa-arvoinen kohtelu), taloudellisia (esim. taloudellisuus, ekotehokkuus ja elinkaariajattelu) ja kulttuurisia tavoitteita (esim. paikallisten tapojen ja kulttuurien noudattaminen, monikulttuurisuus oppilaitoksen arjessa). Opiskelijoita ohjataan kestävään kehitykseen käsittelemällä heille konkreettisia ja merkityksellisiä asioita sekä opetus-, muun henkilöstön ja työpaikkaohjaajien esimerkin avulla. Näitä konkreettisia ja merkityksellisiä asioita ovat esimerkiksi koulumatkat, jätteiden käsittely, paikalliset tapahtumat, teemaviikot sekä luonnonmukainen lähiruoka. TEHDAS –hankkeessa ohjaajamme voivat herättää Länsi-Uudenmaan alueen hakijoissa, opiskelijoissa ja yrityksissä tietoisuuden luonnonvarojen kestävän käytön mahdollisuuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa ohjausta, koulutussuunnittelua ja liiketoimintaa, jossa talous, ihmiset ja ympäristö otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Luontoon ja omaan opiskeluympäristöön tutustuminen voidaan tutustua myös osana TEHDAS –hankkeen tavoitetta: luonnonvarat ovat osa tuotteistettua matkailua ja hyvinvointia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Opiskelun ohjaus ja koulutussuunnittelu voivat vaikuttaa osaltaan alueen liikennekulttuurin muodostumiseen ja pendelöinnin järkevöittämiseen. Länsi-Uudenmaan alueen päästöt tieliikenteestä ovat samaa suuruusluokkaa kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Paikallisen tieliikenteen päästöihin vaikuttavat kunnan yhdyskuntarakenne ja liikennesuunnittelu, eli liikkumisen tarve kunnassa ja käytetty liikennemuoto. Tieliikenteen lisäksi myös jätehuolto on seikka, jolla voimme opiskelun ohjauksessa vaikuttaa asenteellisesti ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen. Päästöihin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät kuin kuntien sisäiset matkat. Erityisesti pienissä kunnissa, joiden läpi kulkee tärkeä valtatie, ovat asukasta kohti lasketut päästöt usein korkeat. Sen sijaan kaupungeissa, joissa on tiivis yhdyskuntarakenne ja toimiva joukkoliikenne, ovat tieliikenteen päästöt yleensä pienet.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Lohjan seudun kasvillisuus on erityisen monimuotoista ja rehevää ja kasvisto rikasta. Luonnon rikkauteen on syynä ennen kaikkea kallio- ja maaperän kalkkipitoisuus. Erityisesti Lohjanjärven ympäristö poikkeaa kasvillisuudeltaan muusta Etelä-Suomesta ja sisältää runsaasti arvokkaita kohteita. Karkkilan ja Hangon seutujen luonto tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia myös matkailuun ja turismiin liittyen. Lisäämme kohderyhmiemme tietoisuutta ja luonnon arvostusta vierailemalla näillä alueilla ja tutustumalla mm. niiden tarjoamiin virkistäytymismahdollisuuksiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Länsi-Uudenmaan alueella on kohtuullisen paljon yrityksiä joilla on vesiosaamista. Lisäksi ympäristö on otollinen: täältä löytyy makeata ja suolaista vettä, merta, järviä ja pohjavesialueita. Läntisen Uudenmaan alueella suunnitellaan parhaillaan puhtaaseen veteen ja vedenpuhdistusmenetelmiin ja niiden kehittämiseen liittyvää liiketoimintaa ja osaamiskeskittymää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Suomen Natura-alueista suuri osa on Länsi-Uudenmaan alueella. Monimuotoisiin ohjauskeskusteluihin ja ohjaustapahtumiin ja ”tehtaiden” toimintatapahtumiin otetaan huomioon luontoalueet joko käyntikohteina (kävelykokoukset), oman asuin- ja oppimisympäristöön syvällisenä tutustumisena ja virkistysretkikohteina. Mm. lintujen tarkkailu on osa hakijoiden ja ohjattavien voimaannuttamista.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
TEHDAS –hankkeen palvelutuotteet ottavat toiminnassaan vastuulleen myös kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden. Hankkeessa voidaan myös kierrättää materiaaleja ja jätteitä sekä uusiokäyttää niitä tehtaiden tuotannossa. Länsi-Uudenmaalla on KasvuKraftiksi nimetty yhteistyö, joka perustuu kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen ja yhteiseen haluun aikaansaada kasvua kestävällä tavalla. KasvuKraft kasvusopimuksen allekirjoittivat 18.6.2013 Länsi – Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja toimintaa ohjaavat kuntajohtajat. Poliittinen ohjaus noudattaa vaalikausien rytmiä ja toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan valtuustokausittain. Toiminta-alueen asukasmäärä on 97 355 vuoden 2014 alussa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 5
Koulutus ja opintojen ohjaus ovat mukana kannustamassa vähähiilisyyteen. Kuulumme Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) –toimintaan, jonka tavoitteena on, että kunta, sen asukkaat ja elinkeinoelämä sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Vuoden 2016 tavoite, päästöjen laskettu vähenemä 15%, on jo Länsi-Uudenmaan alueella saavutettu. HINKU-tilaisuuksia asukkaille ja muille sidosryhmille, kuten opiskelijoille järjestetään vuonna 2014, kuten järjestettiin vuonna 2013.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hanke vastaa paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin tuottamalla sellaisia palveluja ja tuotteita, joissa on alueellista kysyntää ja jotka palvelevat alueen elinkeinoelämän tarpeita. Lisäksi hankkeen aikana pyritään löytämään sellaisia uudelleen- ja jatkokoulutuspolkuja aloille, joissa paikallisesti on työvoimapulaa tai tarvitaan uudenlaista osaamista. Hankkeen asiantuntijat ovat vastuullisia aluekehittäjiä, jotka toimivat ohjaustyössään lähellä yrittäjäjärjestöjä ja Novago Yrityskehitys Oy:tä. Koska alueemme kestävän kehityksen ohjelma KasvuKraft on Novagon koordinoima, olemme tietoisia paikallisten palvelujen hyödyntämisestä myös oppilaitos-, järjestö- ja nuorisotyöverkostoissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 5
TEHDAS –hankkeessa kehitetään ainakin neljää erilaista palvelutuotetta, joilla kehitystyö saadaan näkyväksi ts. ne ovat palvelutuotteita, jotka vaikuttavat Länsi-Uudenmaan menestymiseen. Nämä palvelutuotteet on konseptoitu niin, että niitä voidaan antaa muille käyttäjille käyttöönotettavaksi tarpeen ja kiinnostuksen mukaan tehokkaasti.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Opiskelun ohjauksen yksi iso merkitys on opiskelijoiden ohjaaminen myös alueellisesti heille soveltuviin ympäristöihin. Usein ohjattavat löytävät oman opinahjonsa tai työpajansa paljon lähempää kuin olivat kuvitelleet. Verkko-opetusmahdollisuuden käyttö liittyen ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksiin vähentää myös autoiluun aiheuttamaan kuormitusta. Ohjauksella voimme tasapainottaa tai vähentää esim. pääkaupunkiseudulle suuntautuvaa raskasta pendelöintiä, joka tietysti vähentää I-tien kulutusta, ruuhkaa ja päästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeessa edistetään asiakkaiden hyvinvointia edistämällä työllistymistä ja sitä kautta osallisuutta ja taloudellista hyvinvointia. Työ on yksi edellytys sille, että ihminen kokee olevansa hyväksytty yhteiskunnan jäsen. Nykyinen työttömyys poikkeaa aikaisemmasta siten, että tällä hetkellä pitkän työuran tehneet, koulutetut ja ammattitaitoiset ihmiset ovat jääneet työttömiksi. Hankkeessa käytetään ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä työtapoja, innostetaan asiakkaita omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja liikuntaan. Arkirutiinin palauttaminen, mahdollisuuksien etsiminen ja löytäminen yksilöllisesti jokaisen asiakkaan kanssa, luo luottamusta tulevaan ja parantaa siten henkistä hyvinvointia. Ryhmän tuki luo uskoa omaan osaamiseen ja antaa uutta näkökulmaa paitsi omaan tilanteeseen, niin myös omiin mahdollisuuksiin.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Luksia kumppaneineen osallistuu kestävän kehityksen sosiaalisen näkökulman kehittämiseen osallistumalla mm. kestävän liiketoiminnan ohjausryhmään, joka mahdollistaa esim. vajaakuntoisten opiskelun ja työllistymisen. Ohjaajamme pyrkivät ottamaan ohjaustyössään huomioon perinteisten sukupuolikäsitysten purkamisen mm. hakijalle merkityksellisen urapolun hahmottamisena sukupuolesta riippumatta. Tarpeen mukaan miehiä rohkaistaan hoiva-aloille ja naisia autoalalle, jos kiinnostus ja alueen tarpeet niin osoittavat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
TEHDAS –hankkeen kohderyhmänä ovat ikääntyvät työntekijät ja sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on työurien pidentäminen ja työssä jaksaminen edistämällä työllistymistä, uudelleen- ja jatkokouluttautumista sekä yrittäjyyttä. Ohjauksen erityisasiantuntijat toimivat lähellä järjestöjä kuten maahanmuuttaja-, romani- ja työttömien yhdistykset, siis hyvin erilaisia yhteiskuntaryhmiä joiden yhdenvertaisuus on ohjauksen ja kehitettävien palvelutuotteiden tavoitteena. Toimenpiteet sisältyvät Luksian Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeella on vaikutusta maisemaan, virkistysalueisiin ja kulttuuriperinnön kohteisiin välillisesti sidosryhmien tietoisuutta ja osallistumista lisäämällä
Ympäristöosaaminen 2 4
Vaikutus kohdistuu Länsi-Uudellamaalla valittuihin kärkikehityskohteisiin, vesiteknologia ja cleantech. Tietoisuus vahvistuu, kun ohjattavat opiskelijat ovat alan yrityksissä tutustumassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TEHDAS-tehtaillaan työtä ja yrittäjyyttä ESR-projektissa ohjattiin ryhmämuotoisesti reilua 300 työtöntä tai työttömyysuhan alla olevaa +45-vuotiasta asiakasta Länsi-Uudellamaalla työelämän, koulutuksen tai yrittäjyyden poluille. Projekti toimi lähes kahden vuoden ajan paikkakunnilla Lohja, Vihti, Hanko ja Karkkila. Ryhmiä toteutettiin projektin aikana kaiken kaikkiaan 27. Ryhmäkohtaisen ohjelman kesto oli 20–60 päivää. Lisäksi projektin aikana toteutettiin yhteistyökumppaneitten kanssa useita työpajoja ja tilaisuuksia liittyen yrittäjyyteen, työnhakuun tai koulutukseen. TEHDAS-projektin asiakkaat järjestivät työntekijöiden kanssa yhteistoiminnallisia työpajoja ja projekteja oman osaamisen pohjalta, kuten esimerkiksi sirkuspajat Vihdissä ja jouluinen pop up-myymälä Lohjalla. Työpajoihin osallistui noin 150 henkilöä projektin aikana.

TEHDAS-projektitiimi kehitti uravalmennuksen sisältöjä koko projektin ajan asiakaslähtöisesti. Prosessissa tehtiin uravalmennuksen ohjauksen malli, opintotarjotin sekä useita tuotekortteja. Uravalmennuksesta kokeiluissa todettiin, että parhaat tulokset saavutetaan 40 päivän sisällöillä. Projektiin osallistuneiden asiakkaiden tausta oli heterogeeninen koulutus- ja kokemuspohjaltaan. Urasuunnittelutaitojen puute oli ilmeinen, vaikkakin osa asiakkaista oli päivittänyt osaamistaan työelämässä. Monilla perustaidot digi- ja tietotekniikan osalta olivat alkeelliset. Koulutukselliset sisällöt esimerkiksi digitaitojen ja lyhytkorttikoulutusten osalta osoittautuivat työnhakua tukeviksi. Ryhmäohjauksen lisäksi TEHDAS-projektissa panostettiin myös henkilökohtaiseen ja pienryhmien ohjaukseen koulutus- ja työllistymisväylien etsinnässä sekä yrittäjyyteen.

TEHDAS-projekti toimi oman osaamisen tuotteistamisen alustana, joka johti osalla asiakkaista yrittäjyyteen. Projektissa asiakkaat tuottivat osaamisensa kehittämiseksi itse sisältöjä opintotarjottimelle ja saivat tuottamastaan välitöntä palautetta ryhmäläisiltä sekä yhteistyötahoilta. Osallistava tapa toimia ja jakaa asiantuntijuutta saivat aikaan voimaantumista ja uskoa omiin mahdollisuuksiin työmarkkinoilla. Yhteistyötä projektissa tehtiin kuntien, kaupunkien, hankkeiden, kolmannen sektorin, yritysten sekä oppilaitosten kanssa monipuolisesti. Yhteistyön ja verkostoitumisen kautta syntyi uusia tapoja tehdä työtä. Upea esimerkki oli Luksian audiovisuaalisen viestinnän opiskelijoiden ja TEHDAS-projektin asiakkaiden yhteistyöprojekti video-CV paja, joka toteutettiin kahteen kertaan kevään 2017 aikana.

TEHDAS-projektin vaikuttavuutta tutkittiin seurantakyselyllä, joka tehtiin maaliskuussa 2017 projektissa jo päättäneille asiakkaille ajalta 08/2015 -03/2017. Kaiken kaikkiaan projektiin tulleista asiakkaista noin 55 % oli pitkäaikaistyöttömiä eli yli 12 kuukautta työttömänä olleita. Pitkittynyt työttömyys näkyi monenlaisena tuen tarpeena projektin aikana. TEHDAS-vaikuttavuuskyselyn mukaan maaliskuussa 2017 (vastaajia 245) noin 40 % asiakkaista oli työelämässä, noin 25 % oli aloittanut opiskelun (44) tai hakenut opiskelemaan (14) tai valmistunut projektin jälkeen (3). Kyselyyn vastanneista yrittäjiä oli 17 ja yrityksen perustamisvaiheessa 7 asiakasta. Vaikuttavuuskyselyyn vastanneista asiakkaista työelämässä on ollut projektin jälkeen noin 48 % asiakkaista, mutta osalta oli työsuhde loppunut määräaikaisuuden vuoksi.

Tehdas-projektin asiakkaiden palautteen mukaan kiitosta saivat verkostoitumistaitojen kehittyminen ja henkilökohtaisten vahvuuksien näkyväksi tekeminen. Sosiaalinen elämä piristyi ja uusia ystävyyssuhteita syntyi projektin aikana. Mielenkiintoiset luennot, tehtävät, projektit ja vierailut antoivat asiakkaiden mukaan uusia ajatuksia ja mahdollistivat realistisen ura-, koulutus-, ja yrittäjyyssuunnitelmien toteuttamisen TEHDAS-projektiin osallistumisen aikana ja sen jälkeen. Koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet olivat monelle aikuiselle vieraita, koska käsitykset kouluttautumisesta perustuivat kokemuksiin vuosien takaa. Erilaisten mahdollisuuksien selvittäminen, myös rahoituksen osalta hälvensivät pelkoja uudelleen koulutukseen hakeutumisesta. Selkeä päivärytmi, vertaistuki, henkilökohtainen tuki ja ohjaus koettiin merkityksellisenä projektissa.