Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20366

Hankkeen nimi: Digikoulu

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.7.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Yrittäjät ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0586534-5

Jakeluosoite: Urho Kekkosen katu 2 c

Puhelinnumero: 0443051067

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.helsinginyrittajat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Välivehmas

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.valivehmas(at)helsinginyrittajat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443051067

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digikoulu on mikro- ja pk-yritysten ja niissä työskentelevien työntekijöiden digitaalisten taitojen koulutuspaja.

Se valmentaa yrittäjiä, heidän nykyisiä työntekijöitään ja aloittavia yrittäjiä tunnistamaan digitaaliset osaamistarpeet työssä sekä tarjoaa täsmätyökaluja ja –ohjausta uudistuviin ja muuttuviin työtehtäviin.

Digikoulu pohjautuu Työelämä 2020-hankkeen Uudenmaan alueen osaamisen kehittämispainopisteisiin: itsensä johtaminen, leadership ja digitaalisuus. Digikoulu hyödyntää näitä teemoja hanketoiminnassa. Koko toiminnan päätavoitteet ovat työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden lisääntyminen työpaikoilla.

Digitaalinen osaaminen on muodostunut monille aloilla rekrytoinnin ja työnteon pullonkaulaksi. Se ei ole itseisarvo, vaan toiminnan väline hyvällä itsensä ja muiden johtamistaidoilla. Erityisen tärkeitä taitoja ovat oppimiskyky ja -halu. Sen puute on riski työmarkkinoiden käytännön tasolla neljälle toimijalle:

1. mpk-yritys: osaamisvaje heikentää työn tuottavuutta, yrityksen kannattavuutta sekä kilpailukykyä
2. työntekijä:osaamisvaje heikentää työnteon mielekkyyttä ja tuloksellisuutta

Digitaalisella osaamisella tarkoitetaan tässä hankkeessa sähköistä tieto- ja viestintäosaamista.

Digikoulua kehitetään ja toteutetaan kumppanuusyhteistyössä Helsingin kaupungin YritysHelsingin kanssa, erityisesti alkavien yrittäjien digivalmiuksien parantamisen kohdalla. Digikoulu toimii kiinteässä yhteystyössä Helsingin Yrittäjien ja Uudenmaan TE-toimiston XL-knowhow-hankkeen kanssa, joka yhdistää yli erityisesti yli 54-vuotiaiden työttömien tai työttömyysuhan alaisten työnhakijoiden ja pk-työnantajien kysynnän ja tarjonnan uudella ratkaisu- ja kumppanuuskeskeisellä tavalla.

Hankkeen keskeisimpiä tuloksia ovat nopea vastaaminen digitaalisiin työelämätaitotarpeisiin, yritysten kilpailukyvyn kasvu, nykyisten työpaikkojen säilyminen / työurien pidentäminen, yritystoiminnan alkuvaiheen tukeminen tukemalla kasvupotentiaalin kasvua heti alkumetreiltä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Mikro- ja pk-yritykset

2. Mikro- ja pk-yritysten työntekijät

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä on neljällä vaikuttavuustasolla:

1. Yhteiskunta: työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisääntyminen --> Suomen kilpailukyvyn kasvu

2. TE-hallinto ja kunnat: alueen työvoimapotentiaalin laaja-alainen hyödyntäminen --> lyhyemmät työttömyysjaksot, pidemmät työurat, alueen kilpailukyky

3. Kohderyhmien asiakas- ja sidosryhmät --> kumppaneiden kyky vastata odotuksiin.

4. Mikro- ja pk-yrityksiin työllistyvät työnhakijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 99 548

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 95 926

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 548

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 95 926

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 100

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 96

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naisyrittäjien määrä on noussut 2000-luvulla, mutta edelleen naisia on kaikista yrittäjistä noin kolmasosa. Mikäli naiset jäävät digitaalisissa taidoissa ja niiden hyödyntämisessä jälkeen ja toimivat edelleen pääasiassa perinteisillä toimialoilla, heidän työhyvinvointinsa ja työn tuottavuus eivät edisty.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmissä huomioidaan erityisesti naiset ja kannustetaan heitä omaksumaan digitaalinen maailma ja tarvittaessa siirtymään perinteisille ns. miesten aloille, kuten tekniikka. Hanke voi tehdä yhteistyötä esimerkiksi tuotekehitys- ja verkostoyhteistyötä Yrittäjänaisten kanssa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on vahvasti mukana hankkeessa, vaikkei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta luonnonvarojen kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta ilmastonmuutosriskiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään eikä ilmaan tai kasvihuonekaasujen vähentämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta Natura 2000-ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hanke edistää digitaalisuutta vähentäen materiaaleja ja jätteitä pk-yrityksissä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei edistä välittömästi tai välillisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeella on suuri välillinen ja välitön vaikutus, koska ajantasainen digitaalinen osaaminen lisää pysyviä työpaikkoja, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 8
Hanke edistää välillisesti aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä digitalisaation avulla.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hanke vähentaa turhaa liikkumista ja edistää työn eri muotoja, koska työtä voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Uudet työnteon tavat palkitsevat erityisesti ikääntynyttä työntekijää (esim. etätyö).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Hanke edistää työsuhteiden laatua ja pidentää työuria, koska se vahvistaa osaamista, työllisyyttä, työoloja ja työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke ehkäisee työssäkäyvien työntekijöiden syrjäytymistä ja työttömyyttä digitaalisen osaamisen kehittämisen kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hanke estää syrjintää työpaikoilla ja tukee moniarvoisuutta ja monimuotoisuutta työyhteistyössä osana työelämän laadun ja tuottavuuden parantamista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digikoulu (josta on käytetty myös markkinointinimeä Digiopisto) oli mikro- ja pk-yritysten ja niissä työskentelevien työntekijöiden digitaalisten taitojen ja työhyvinvoinnin kehityshanke. Digikoulu on valmentanut yrittäjiä, heidän nykyisiä työntekijöitään ja aloittavia yrittäjiä tunnistamaan digitaaliset osaamistarpeet työssä sekä tarjonnut täsmätyökaluja ja -ohjausta uudistuviin ja muuttuviin työtehtäviin ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Koko toiminnan päätavoitteet olivat työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden lisääminen työpaikoilla. Digikoulu pohjautui Työelämä 2020-hankkeen Uudenmaan alueen osaamisen kehittämispainopisteisiin: itsensä johtaminen, leadership ja digitaalisuus, joita on hyödynnetty hanketoiminnassa.

Digitaalinen osaaminen on muodostunut monille aloilla rekrytoinnin ja työnteon pullonkaulaksi. Myös itsensä johtamisen taidon merkitys korostuu koko ajan nykytyöelämässä. Erityisen tärkeitä taitoja ovat oppimiskyky ja -halu. Osaamisen puute on riski työmarkkinoiden käytännön tasolla: Mikro- ja pk-yrityksessä osaamisvaje heikentää työn tuottavuutta, yrityksen kannattavuutta sekä kilpailukykyä. Työntekijän osaamisvaje heikentää työnteon mielekkyyttä ja tuloksellisuutta. Digitaalisella osaamisella tarkoitettiin tässä hankkeessa sähköistä tieto- ja viestintäosaamista.

Digikoulua on toteutettu yhteistyössä Helsingin kaupungin NewCo YritysHelsingin kanssa, erityisesti alkavien yrittäjien digivalmiuksien parantamisen kohdalla. Digikoulu on toiminut yhteystyössä Helsingin Yrittäjien ja Uudenmaan TE-toimiston XL-Knowhow -hankkeen (S20361) kanssa, joka yhdistää erityisesti yli 54-vuotiaiden työttömien tai työttömyysuhan alaisten työnhakijoiden ja pk-työnantajien työpaikkojen kysynnän ja tarjonnan uudella ratkaisu- ja kumppanuuskeskeisellä tavalla. Työhyvinvoinnin kehittämisessä tärkeä kumppani on ollut Suomen Mielenterveysseura, joka on vastannut Yrittäjien hyvinvointikoulutuksen toteuttamisesta (yhteensä kolme toteutuskertaa 2015, 2016 ja 2017).

Hankkeen keskeisimpiä tuloksia ovat olleet nopea vastaaminen digitaalisiin työelämän taitotarpeisiin sekä hankkeessa mukana olevien yrittäjien työhyvinvoinnin paraneminen erityisesti työssä jaksamisen, yhteistyön ja vuorovaikutuksen sekä työn ja yksityiselämän paremman yhteensovittamisen osalta. Hankkeen digitaalisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä tilaisuuksia ajanjaksolla 8/2015 – 7/2017 järjestettiin seuraavasti: hyvinvointikoulutus 3 kertaa, yksilösparrauksia 7 kpl, infoja 5, klinikoita 7, työpajoja 6 sekä seminaareja kaksi kappaletta. Yhteenlaskettu osallistujamäärä näissä tilaisuuksissa oli 480 henkilöä. Osa tilaisuuksista välitettiin Periscope- ja Facebook -videoina, jotka tavoittivat yhteensä yli 2800 katsojaa. Varsinaisia hankeosallistujia oli 114 kpl, joista naisten osuus oli 69 prosenttia.