Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20367

Hankkeen nimi: DigiSyke - Digitaalista Sykettä Teollisuuteen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Innovaatio Oy Uusi Tehdas

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 2271637-6

Jakeluosoite: Väinö Linnan aukio 15

Puhelinnumero: 040 823 5372

Postinumero: 33210

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.hermiagroup.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Karppinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Controller

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.karppinen(at)newfactory.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408235372

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Savonia-ammattikorkeakoulu oy, 2629463-3
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0600598-8
TTY-säätio, 2286106-3
Tampereen Yliopisto, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, 0155668-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Teollisuusyritykset eri puolilla maailmaa ovat saaneet suuria, mitattuja kilpailuetuja ottamalla käyttöön digitaalisia menetelmiä ja työkaluja sekä tosiaikaiseen dataan perustuvaa analytiikkaa. Ne ovat esimerkiksi parantaneet tuottavuutta ja laatua, poistaneet päällekkäistä ja tarpeetonta tekemistä ja parantaneet tiedon kulkua sekä yrityksen sisällä että asiakkaan ja toimittajan välillä. Samalla kun digitalisaation myötä työn tehokkuus ja tuottavuus kasvaa, parempi toiminnan joustavuus ja läpinäkyvyys lisää ymmärrystä työn tavoitteista, merkityksestä ja vaikutuksista. Tämä puolestaan edistää luottamusta, yhteistyötä sekä tiedonkulkua, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan lukuisten tutkimusten perusteella suoraan työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen työpaikoilla tehtaan operatiiviselta tasolta aina ylimpään johtoon saakka.


Hankkeessa laajalla aihealueen kehitystyötä tekevällä teknologiateollisuuden kehittäjätoimijoiden verkostolla edistetään digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä yrityksissä, koulutus-, kehitys- ja tutkimusorganisaatioissa. Nyt on selkeästi havaittu tarve konkretisoida digitalisaation useissa selvityksissä ja tutkimuksissa tunnistetut mahdollisuudet yritysten tuottavuudeksi ja niiden työntekijöiden hyvinvoinniksi.


Teollisuus ei vielä hyödynnä digitaalisia työkaluja tehokkaasti. Hankkeen tavoitteena on auttaa teollisuusyrityksiä ymmärtämään työkalujen tarjoamat mahdollisuudet ja kehittämään omia digitaalisia toimintatapojaan. Tavoitteeseen päästään toteuttamalla konkreettisia yritys- ja yritysryhmäkohtaisia pilotti- ja kehittämishankkeita sekä edistämällä mukana olevien organisaatioiden muissa alueellisissa hankkeissa tehtävien kehittämispilottien välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.


Työhyvinvoinnilla ja tuottavuudella on perustavanlaatuinen suhde: työhyvinvoinnin puutteet ilmenevät esimerkiksi sairauspoissaoloina, ennenaikaisina eläköitymisiä ja osaamisen valumisena ulos yrityksestä. Toisaalta innostuneet ja hyvinvoivat työntekijät tekevät työtä laadukkaasti ja tehokkaasti ja synnyttävät myös uusia innovaatioita. Digitalisoitumiseen liittyvä ansaintalogiikoiden, työtapojen ja organisaatioiden muutos on monella tavalla yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Uudet välineet voivat helpottaa työtä tai esimerkiksi työn ja muun elämän yhteensovittamista, mutta niiden hallitsematon ja epätarkoituksenmukainen käyttö voi myös kuormittaa. Viimeaikoina onkin noussut esille ns. informaatioergonomian näkökulma.


Digitalisoitumisen täysimääräinen hyödyntäminen saavutetaan vain, kun työntekijöiden osaaminen ja motivaatio kulkevat käsi kädessä teknologisen uudistumisen kanssa. Hankkeessa tarkastellaan ja tuetaan yritysten digitalisaatioprosesseja vahvasti myös henkilöstön näkökulmasta ja osallistetaan pilottiyritysten henkilöstöä mahdollisimman laajasti uudistusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Täten pyritään sekä varmistamaan toteuttavien uudistusten perusteltavuus ja toteuttavuus paitsi yrityksen strategisesta, myös henkilöstön arjen työn realiteeteista ja tarpeista käsin. Digitalisaation hyötyjä ja vaikutuksia mitataan ja seurataan yrityksissä systemaattisesti nimenomaan työhyvinvoinnin näkökulmasta.


Hankkeella tuetaan myös työn horisontaalisten periaatteiden toteutumista. Digitalisaation myötä lisääntyvä toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys edistää työyhteisöissä sekä sukupuolien välistä että sukupolvien ja erilaisten työntekijäryhmien välistä tasa-arvoa. Sen avulla kyetään myös järkevöittämään sekä ihmisten että tuotteiden liikkumiseen ja logistiikkaan sekä erilaiseen materiaalien tuotantoon liittyvää turhaa tekemistä ja sitä kautta edistämään sekä ekologisesti että taloudellisesti kestäviä toimintamalleja organisaatioissa.

Hankkeen konkreettiset toimenpiteet ja tulokset:
- Yritysten ja muiden organisaatioiden valmentaminen ja osallistava kehittäminen esim. työpajojen avulla
- Ketterät kokeilut ja käyttöönottomallit

Hankkeessa mukana olevien organisaatioiden tarpeista lähtevien case – toteutusten ja pilottikokeilujen kokemusten pohjalta ja niissä tehtävien toimenpiteiden tueksi:
- Yritysesimerkkien kerääminen, dokumentointi ja jakaminen
- Kansallinen alueen kehittäjätoimijoiden ja –hankkeiden verkosto, projektikoordinointi ja hankeyhteistyön edistäminen tavoitteena yhdessä luoda aihealueen palvelupaketti esimerkiksi osaksi Yritys Suomi –portaalia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tavoittelemme hankkeeseemme sekä jo digitaalisuutta hyödyntäviä edelläkävijäyrityksiä teollisuudesta jakamaan kokemuksiaan että etenkin aiheesta kiinnostuneita, mutta siihen vielä tarttumattomia yrityksiä. Toteuttajaorganisaatioilla on jo laajat kontaktit teollisuusyrityksiin ja tavoitamme vielä laajemman joukon yrityksiä verkostokumppaneiden, kuten FIMAn, Älykkäät koneet - klusterin, Etelä-Savon teknologiateollisuus -verkoston, Rautainen Savo -palveluiden ja INDEMP–verkoston ja Teollisen internetin foorumi (Finnish Industrial Internet Forum, FIIF) kautta. Lisäksi olemme tehneet pitkään yhteistyötä Teknologiateollisuus ry:n kanssa ja voimme hyödyntää heidän kontaktejaan.

Mainittujen yritysten lisäksi tavoitamme suomalaisia teollisuusyrityksiä mahdollisimman laajasti järjestämällä kaikille aiheesta kiinnostuneille avoimia tilaisuuksia. Projektissa järjestettävät workshopit voidaan rajata varsinaiseen yritysryhmään kuuluville yrityksille. Uskomme myös löytävämme uusia aiheesta kiinnostuneita yrityksiä projektin aikana, joten toivomme että ryhmää voi kasvattaa projektin kuluessa.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ja pilottikokeiluihin ja caseihin osallistuvina hyödynsaajayrityksinä ovat pk-kokoluokan yritykset. Tarvittaessa PK-yritysten kehittämistoimia tuetaan hankkeessa osallistamalla yhteistyöhön myös isompia päähankkijayrityksiä tiedon, kehittämistarpeiden ja toiveiden tuojana. Tätä kautta tuetaan tyypillisesti isojen yritysten asiakkaina toimivien PK-yritysten liiketoimintaa. Eri kokoluokan yritysten mukanaolo mahdollistaa myös uusien työkalujen kokeilemisen yritysten välisessä käytössä ja verkostoissa.

Hankkeen käynnistyttyä tehdään lopulliset sopimukset hankkeen pilotti- ja caseyritysten kanssa. Alustavasti keskusteluja ja tarpeiden kartoitusta on tehty mm. seuraavien hankkeesta kiinnostuneiden yritysten kanssa (ao. esimerkkiyritykset ovat olleet mukana teollisuuden digitalisaatiotarpeita ja mahdollisuuksia kartoittaneissa DigiSyke -hankkeessa mukana olevien toimijoiden järjestämissä tilaisuuksissa loppuvuonna 2014):
- ST-koneistus Oy (http://st-koneistus.fi/)
- Logistic TKT Systems Oy (http://logistic.fi/)
- Nomet Oy (http://www.nomet.fi/)
- Pesmel Oy http://www.pesmel.fi/
- Production Software Oy (http://www.productionsoftware.fi/wordpress/)
- action-E-Machines Oy (http://www.acemaonslush2012.kotisivukone.com/)
- Mevea Oy (http://www.mevea.com/fi)
- Spartacus Technologies Oy (http://www.spartacus-technologies.com/)
- Leonidas Oy (https://leonidasoy.fi/)
- Reifer Oy (http://www.reifer.fi/index.php/fi/)
- ATA Gears Oy (http://www.atagears.fi/)
- Fastems Oy (http://www.fastems.com/fi/)
- Ajomestarit Oy (http://ajomestarit.fi/)

Em. yritysten kanssa voidaan tehdä lopulliset sopimukset yrityskohtaisista koulutus- ja kehittämistoimenpiteistä vasta kun hankepäätöksen myötä hankkeen lopulliset rahoitus- ja toteutusehdot vahvistuvat. Ennen tätä sopimusta yrityksiä ei voida velvoittaa antamaan de minimis -selvitystä aiemmasta toiminnastaan. Toimenpiteistä sovittaessa sopimukseen liitetään De Minimis -tietojen selvityspyyntö, joka on ehtona toimenpiteiden aloittamiselle ja sopimuksen astumiselle voimaan.

Edelläkävijäyrityksiä projektissa kiinnostaa erityisesti digitalisaation hyötyjen mittaaminen, osoittaminen ja vaikuttavuuden arviointi, sekä kokemusten vaihtaminen muiden edelläkävijäyrityksien kanssa.

Digitalisaation pilotoinnista kiinnostuneet yritykset puolestaan etsivät tietoa aiheesta ja kaipaavat esimerkkejä muista vastaavanlaisista yrityksistä. Pilotointi tarjoaa heille myös käytännön kokemusta uusien toimintatapojen ja työvälineiden käyttöönotosta.

Työhyvinvointinäkökulma on tyypillisesti teknologialähtöisissä digitalisaatioprojekteissa usein unohdettu täysin. Tämä antaakin hankkeen läpileikkaavana näkökulmana varmasti uudenlaista tervetullutta tietoa ja osaamista sekä aihealueen parissa pidempään työtä tehneille että ensiaskeleita ottaville yrityksille ja niissä työskenteleville henkilöille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeen kohderyhmänä ovat myös erilaiset alueelliset kehittäjäorganisaatiot sekä oppi- ja tutkimuslaitokset. Hanke tukee toisaalta näiden tutkimus-, koulutus- ja kehittämistehtävää tarjoamalla toimijoille tietoa tarpeista ja kehittämiskohteita ja toisaalta välittämällä näiden toiminnassa syntyneitä tuloksia ja palveluita yrityksiin ja edistämällä tähän liittyvää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Otamme mukaan projektiimme myös useita verkostoja, joiden toiminnan kehittäminen tukisi digitalisaation käyttöönottoa ja siihen liittyvää työhyvinvointinäkökulmaa laajemminkin. Yritysverkostojen toiminnan tukeminen on yksi merkittävimpiä digitalisaation hyödyntämiskohteita, ja siihen on ollut selvää kiinnostusta.

Tavoitteena on näin kehittää alueellisten, pk-yrityksiä palvelevien tahojen (kehittämisyhtiöt, konsultit) osaamista yritysten digitalisaatioita hyödyntävien toiminnanuudistusten toteuttamisessa. Erityisesti TTY ja Hermia ovat johtavia asiantuntijoita teknologiauudistusten läpiviennissä, ja Tampereen yliopiston osaaminen työyhteisöjen muutoshankkeiden toteuttamisessa on laajaa ja syvällistä. Osaamisen levittäminen toteutuu esim. kehittämisyhtiöiden ja konsulttien (ostopalveluiden muodossa) aktiivisen osallistumisen (esim. pilottien toteuttamiseen, yritysten tarpeiden selvittämiseen) muodossa, mutta myös tarjoamalla kehittäjätahoille laajemmin mahdollisuutta osallistua hankkeen seminaareihin ja työpajoihin. Toisaalta odotamme myös molemminpuolisia oppimishyötyjä: alueelliset yrityskehittäjätahot pystyvät tuomaan hankkeeseen paljon käytännön osaamista ja tietoa yrityskentän tilanteesta, valmiuksista ja tarpeista ja yritysten kanssa työskentely kehittää kaikkien tahojen osaamista. Koska aihealue on nopeasti kehittyvä, panostetaan hankkeessa suunnitelmallisesti myös hanketoimijoiden keskinäiseen suunnittelu-, sparraus- ja innovointityöhön esim. pitämällä puolivuosittaisen hanketoimijoiden suunnittelupäivän sekä kuukausittaiset etäpalaverit kaikkien toimijoiden kesken.

Tämän ansiosta kehittyneen yhteistyön myötä edistetään ”yhden luukun –palvelut” hengessä tarpeiden ja tarjonnan kohtaamista teknologiateollisuuden digitalisaatioon liittyen sekä luodaan yhdessä tekemisen ja yhteisöllisen kommunikaation ja viestinnän kulttuuria alalle, aluielle ja maahamme.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 528 963

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 465 263

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 585 069

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 513 521

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 84

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 58

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmään ja toimintaympäristöön liittyen on olemassa lukuisia aihealueen tutkimuksia ja niitä hyödynnetään hankkeen toimenpiteitä toteutettaessa. Esimerkiksi EK:n Naiset ja miehet työelämässä Maaliskuu 2013 (http://ek.fi/wp-content/uploads/naisetmiehet_maaliskuu2013.pdf) selvityksen mukaan naisten osuus teollisuuden työvoimasta on n 25%. Digitalisaation myötä myös teollisuuden tehtävät monimuotoistuvat. Oikein sovellettuna digitalisaatio ja sen vaativa sosiaalisuus lisää parhaimmillaan naisten mahdollisuuksia työskennellä perinteisesti miesvaltaisella alalla. Esimerkiksi Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksessa (http://www.tilastokeskus.fi/til/sutivi/) kysyttiin, katsovatko yhteisöpalvelujen käyttäjät olevansa palveluissa seurailijoita, satunnaisia kommentaattoreita vai aktiivisia toimijoita. 23 prosenttia naisista piti itseään aktiivisena toimijana, kun miehistä niin teki vain 14 prosenttia. Vastaavasti 30 prosenttia naisista piti itseään seurailijana ja miehistä vastaava osuus oli 43 prosenttia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa arvioidaan toteutuksen eri valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta. Digitalisaation myötä lisääntyvä avoimuus ja läpinäkyvyys edistää organisaatioiden ja työyhteisöjen tasa-arvoa. Hankkeen työhyvinvointi- ja digitalisointikokeiluja toteutettaessa huomioidaan myös sukupuolinäkökulma ja sen vaikutukset ratkaisuja kehitettäessä, käyttöönotettaessa ja sovellettaessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen otetaan huomioon hankkeen kaikessa toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 4
Hankkeessa aktivoidaan organisaatioita kehittämään uusia innovatiivisia ratkaisuja resurssiviisaasti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Toiminnan tehostaminen kehittyneiden tuotantoteknologioiden, avoimen tiedon ja Digitalisaation avulla, sekä logistiikan tehostaminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 4
Toiminnan tehostaminen kehittyneiden tuotantoteknologioiden, avoimen tiedon ja Digitalisaation avulla, sekä logistiikan tehostaminen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Toiminnan tehostaminen kehittyneiden tuotantoteknologioiden, avoimen tiedon ja Digitalisaation avulla, sekä logistiikan tehostaminen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hankkeessa aktivoidaan organisaatioita kehittämään uusia innovatiivisia ratkaisuja resurssiviisaasti. Toiminnan tehostaminen kehittyneiden tuotantoteknologioiden, avoimen tiedon ja Digitalisaation avulla, sekä logistiikan tehostaminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 7
Hankkeessa aktivoidaan organisaatioita kehittämään uusia innovatiivisia ratkaisuja resurssiviisaasti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen päätavoite on elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen kasvun, tehokkaampien toimintatapojen ja kansainvälistämisen avulla. Hankkeen kehittämispiloteissa ja koulutuksissa kiinnitetään huomiota siihen, että lyhyen tähtäimen ratkaisut ovat myös pitkällä tähtäimellä kestäviä koko elinkeinorakenteen näkökulmasta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Palveluliiketoiminnan kehittäminen on keskeinen tavoite tuotekehityksessä ja digitaalistrategioiden tekemisessä. Toimintamalleja ja palveluja kehitettäessä tulee kaikessa toiminnassa kiinnittää erityistä huomiota mallien ja työkalujen työhyvinvointivaikutuksiin. Vain sitä kautta niiden toimivuus ja tuottavuus kyetään varmistamaan.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Verkostoyhteistyö ja siihen liittyvät digitaaliset ratkaisut hankkeen keskeisiä tavoitteita ja merkittävässä roolissa yritysten liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Uudet verkoissa työskentelyn mallit vähentävät olennaisesti liikkumisen tarvetta ja auttavat kehittämään logistisesti tehokkaita toimintamalleja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tukea ja motivoida työntekijöitä digitalisia työkaluja ja toimintamalleja käyttöön otettaessa. Uudet työnteon tavat ja niiden käyttöönoton oikeanlainen tuki helpottaa toisaalta sopeutumista muutokseen ja toisaalta lisääntyvän tekemisen läpinäkyvyyden ja ymmärryksen kautta lisäävät työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työhön, motivaatiota ja sitä kautta työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Digitalisaation myötä lisääntyvä avoimuus ja läpinäkyvyys edistää organisaatioiden ja työyhteisöjen tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeessa kehittämisen perusideana on työelämälähtöinen kehittäminen, yritysten työntekijät otetaan mukaan/osallistetaan kehittämään yritysten toimintoja digitalisaation vaatimusten mukaisiksi.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei todettavia vaikutuksia
Ympäristöosaaminen 5 7
Hankkeessa aktivoidaan organisaatioita kehittämään uusia innovatiivisia ratkaisuja resurssiviisaasti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

DigiSyke oli ESR -rahoitteinen Hermia Groupin, Tampereen teknillisen yliopiston Novi -tutkimuskeskuksen, Tampereen Yliopiston Synergos tutkimus- ja koulutuskeskuksen, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksein ja Savonia AMK:n yhteisprojekti, joka tarjosi teollisuusyrityksille malleja ja käytäntöjä digitaalisten toimintatapojen hyödyntämiseen liiketoiminnassa.

Hankkeen konkreettisina toimenpiteinä olivat:

1) Yrityskohtaiset kehitys- ja koulutushankkeet
- Asutaan – rakentaminen ja remontointi läpinäkyväksi
- Ecolan – tuhkasta ja lietteistä lannoitteeksi, business ja hr –järjestelmien digitalisointi
- Environics – kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinturvallisuuteen liittyvien uhkien havaitsemiseen soveltuvat laitteet, yrityksen toiminnan ja johtamisen kehittäminen ja digitalisoiminen
- Flowplus – prosessiteollisuuden huolto ja tarkastuspalvelut, business –mallien ja niihin liittyvien palvelu- ja materiaalinhallintaprosessien kehittäminen
- Pimapo – Pilaantuneen maan ja pohjaveden kunnostus, käyttäjäyhteisön kehittäminen
- Pintos – Raudoitevalmistaja, tehtaan logistiikan kehittäminen ja ”lattiatason” ja ”ylätason” järjestelmien integrointi
- Twid – Asiakashallintajärjestelmät, TWID järjestelmän kehittäminen

2) Teollisuuden ja IT-alan toimijoita osallistava tarpeita ja tarjontaa yhdistävä alan verkosto- ja kehittämisyhteistyö
- workshopit ja seminaarit. Hanke rakensi tiivistä yhteistyötä mm. Hackathon -tyyppisten tilaisuuksien ja tietyn kohderyhmän seminaarien järjestämiseksi ja syntyneitä tapahtumakonsepteja tullaan jatkamaan myös hankkeen päätyttyä. Tilaisuuksiin osallistui myös määrällisesti sekä osallistumisten keston osalta huomattavasti alun perin tavoitteena ollut laajempi osallistujajoukko.
- kokemustenvaihto ja aihealueen tietämyksen kerääminen ja jakaminen verkossa
- tarpeita ja tarjontaa yhdistävä verkostoyhteistyö

3) Kolmantena toiminnan osa-alueena olleessa yleisten digitalisaatiota tukevien työkalujen kehitystyössä onnistuttiin osittain. Hyvänä esimerkkinä onnistuneista yhteistyössä kehitetyistä työkaluista mm. organisaation digikypsyyttä analysoiva digisykkeen ”raporttisivulta” löytyvä verkkoanalyysi, jonka tulosten pohjalta on yrityksillä mahdollisuus jatkaa vielä fokusoidummin tarpeelliseksi koettuihin kehittämisteemoihin. Tiettyjen työkalujen osalta kehitys jäi vielä kartoituksen ja jatkokehitysideoiden tasolle. Kaiken kaikkiaan työkalutyöskentely oli kuitenkin loistava tapa verkottaa kehittämistoimijoita.

Em. Toimenpiteiden myötä hanke auttoi mukana olevia teollisuusyrityksiä ymmärtämään teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja kehittämään omia digitaalisia toimintatapojaan. Projekti tarjosi tietoa ja tukea yrityksen omien käyttöönottohankkeiden suunnitteluun, ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen sekä yhdisti yrityksen ja sen tavoitetta tukevan yhteistyökumppanin tai muun tarvittavan ulkoisen osaamisen. Valmiuksia kehitettiin ja keskustelua heräteltiin hackathonien, yrityskohtaisten työpajojen ja avoimien seminaarien avulla. Onnistumisen edellytyksiä on luonut laaja yhteistyö tutkijoiden, oppilaitosten, elinkeinoyhtiöiden, asiantuntijayritysten ja teollisuuden välillä. Samalla hankkeen tuloksena syntyi digitaalista liiketoimintaa edistävä ekosysteemi, jonka toiminta jatkuu myös hankerahoituksen päätyttyä.

Digitalisoitumiseen liittyvä ansaintalogiikoiden, työtapojen ja organisaatioiden muutos on monella tavalla yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Uudet välineet helpottavat työtä tai esimerkiksi työn ja muun elämän yhteensovittamista, mutta niiden hallitsematon ja epätarkoituksenmukainen käyttö voi myös kuormittaa. Esimerkkinä tästä erityisesti hankkeen toimenpiteissä ja tuloksena korostettiin mukana olevien organisaatioiden kehitystyössä ns. informaatioergonomian näkökulmaa.

Hankkeen osana toteutettiin nyt julkaistu pk-yrityksien digitalisaation alkuvaiheen suunnittelua ja kehittämistä auttava opassivusto. Sivustolla on esiteltynä kiinnostavia yrityscase -videoita ja asiantuntijapuheenvuoroja sekä perustietoa liiketoiminnan kehittämisestä. Yritykset voivat selvittää
digitalisaation kehityspolkunsa seuraavia askelmerkkejä ilmaisen testin avulla.

Sivuston osoite on: https://research.uta.fi/digisyke/