Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20368

Hankkeen nimi: KYKY - Yhteisöllinen vastuu ja yksilölliset työpolut

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Jakeluosoite: Hämeentie 11 A, PL 3000

Puhelinnumero: 09-310 86850

Postinumero: 00099

Postitoimipaikka: Helsingin kaupunki

WWW-osoite: http://www.hel.fi/hki/Opev/fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sini Syväniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimialarehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sini.syvaniemi(at)hel.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 09-31086757

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KYKY-hankkeessa (2015-2017) etsitään maahan muuttaneille kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille kuntajärjestöyhteistyönä yksilöllisiä reittejä ammattiopiskeluun, yrittäjyyteen, palkkatyöhön ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Hankkeen tavoitteena on parantaa heikommassa asemassa olevien maahanmuuttajien hyvinvointia, kehittää heidän kansalaistaitojaan ja yhteiskuntatietisuutta niin, että he voisivat nopeammin siirtyä koulutukseen ja
työelämään.

Hanke on suunnattu helsinkiläisille lapsiaan kotona hoitaville maahanmuuttajavanhemmille. Kullekin vanhemmalle on tarkoitus räätälöidä elämäntilanteeseensa sopivaa tukea opintojen, vertaisohjauksen tai urasuunnittelun muodossa. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat kurdia ja somalia puhuvat vanhemmat, joilla on mahdollista saada hankkeessa äidinkielistä vertaistukea ja ohjausta. Kohderyhmille räätälöityjä palveluja, tukimuotoja ja välineitä tuotetaan Helsingin kaupungin virastojen ja muiden julkisen sektorin virastojen sekä kolmannen sektorin yhteistyönä.

Hanke kehittää lastenhoidolla tuetut kotona lapsiaan hoitavien vanhempien Kova-kielikoulutukset yhteiskunta- ja työelämätietoutta antaviksi sekä toiminnallisen kielitaidon tuottavaksi. Kova-kurssilaisten siirtymistä muodollisen opiskeluun tai työelämään tuetaan uuden henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman avulla. Vertaisohjauksen ja uraohjauksen avuin opiskelijat suuntaavat kurssivuoden jälkeen seuraavaan kouluttautumista, työllistymistä ja muuta osallisuutta edistävään toimenpiteeseen.

Hankkeessa Stadin aikuisopisto kehittää maahanmuuttajille suunnattuja eritasoisia ammatillisen koulutuksen suomi toisena kielenä (s2) -tuettuja oppimispolkuja. Ammatillisen koulutuksen osaksi rakennetaan vertaistukena toimivaa mentoritoimintaa.

Ammattioppilaitoksissa, kielikursseilla ja virastoissa tuotettavien mallien lisäksi hanke tekee järjestöjen ja yhteisöjen kanssa alueellista vertaistyötä. Hankkeen palkkaamat ja kohderyhmän yhteisöjen opastamat vertaisohjaajat pitävät alueellisia vertaisohjausryhmiä, joissa rakennetaan yhteiskunnallista tietopohjaa ja ryhmistä ohjaudutaan kullekin sopivaan aktiiviseen toimintaan. Sosiaali- ja terveystoimen, aikuiskoulutuksen, kirjaston, varhaiskasvatuksen,
liikuntatoimen, työllisyyspalveluiden sekä järjestöjen asiantuntijat vierailevat alueellisissa vertaisryhmissä ja Kovakursseilla. Tekemällä julkisen ja kolmannen sektorien palveluja tutuiksi hanke rakentaa maahanmuuttajille luottamusta yhdenvertaiseen yhteiskuntaan. Hanke toteutuu vuoropuhelussa kunnassa aktiivisesti toimivien maahanmuuttajajärjestöjen kanssa.

Hanke luo verkostomaisesti toimivan ohjausmallin, jossa järjestöillä ja yhteisöillä on merkittävä rooli perheiden hyvinvointia ja kouluttautumista ja työelämään pääsyä edistävinä vertaistuellisina ohjaajina ja toimijoina. Hankkeessa mukana oleville järjestöille syntyy vankka vertaisohjauksen osaaminen, jota kuntatoimijat, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla ja varhaiskasvatuksessa sekä opetustoimessa, voivat hyödyntää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Kotona lapsiaan hoitavat maahanmuuttajataustaiset vanhemmat, jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä ja joilla ei ole suomen kielen riittävää taitoa eikä suunnitelmaa koulutus- ja urapolukseen.

- Kotiin jääneet vanhemmat, jotka ovat nimellisesti työmarkkinoiden käytettävissä, mutta joilla ei ole edellytyksiä osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja joille ei ole löytynyt omia taitoja ja itsetuntoa vahvistavaa toimintaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Toinen sukupolvi, hankkeen kohderyhmäläisten lapset
- Maahanmuuttajien omat yhdistykset ja yhteisöt
- Muut mukana olevat yhdistykset
- Maahanmuuttajien ammatillisesta koulutuksesta ja kielenopetuksesta vastaavat opettajat
- Varhaiskasvatuksen, kirjaston, opetustoimen, liikuntaviraston, ja sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö
- Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyyspalvelut, yrityspalvelut ja neuvontapalvelut
- Muut hankkeet Helsingissä ja muualla Suomessa, joiden kanssa kosketuspintaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 344 733

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 332 847

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 459 644

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 443 795

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 480

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kelalta tilattu kotona lapsiaan hoitavien vanhempien määrät ja sukupuolijakauma. Naisten katveeseen jääminen alkaa peräkkäisistä hoitovapaista ja kototutuminen ja työelämään pääsy viivästyy ja jopa estyy. Kurdien ja somalialaisten järjestöjä sekä arabiankielisiä ja uskonnollisia yhteisöjä on tavattu ja kuultu naisten yhteiskunnalliseen aktiiviseen osallisuuteen pääsyn mahdollisuuksien vähäisyydestä ja myös miesten ja nuorten tilanteesta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke kehittää sopivaa työelämään vievää koulutusreittiä kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille, jotka ovat lähes kaikki naisia. Hanke etsii vastaavia ja osallisuuteen tähtääviä reittejä myös niille naisille, joiden lapset ovat jo päivähoidossa tai koulussa. Hankkeessa on tunnistettu, että kun kotona lapsia hoitava vanhempi osaa hyödyntää yhteiskunnan palveluita, töissä käyvän vanhemman paine ja stressitaso vähenee.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke tulee tuottamaan tietoa siitä, mitä kerrannaisvaikutuksia naisten kouluttautumisella ja aktiivuudella on koko perheen ja seuraavan kasvavan sukupolven kannalta. Tätä tietoa levitetään keskusteluryhmissä, joissa on miehiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Hankkeessa on mukana tietoisuuden lisääminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Hankkeessa on mukana tietoisuuden lisääminen konkreettisten esimerkkien kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 8
Hankkeessa on mukana tietoisuuden lisääminen ml. jokamiehen oikeuksista, luonnossa liikkumisesta, marjojen keräämisestä, kompostoinnista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 8
Kierrätys ja uusiokäytön periaatteet tulevat hankkeessa tutuiksi.Osallisuusryhmät tutustuvat alueellisiin kierrätyskeskuksiin ja kirpputoreihin. Hankkeessa ei synny jätettä, tietoa käsitellään pitälti sähköisessä muodossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 4
Tehdään tietoiseksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Pienyrittäjyyteen kannustaminen mallina muille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 5
Aineettomien palvelujen ideointi hyödyntäen lähtömaissa osallisille kertynyttä osaamista ja menetelmiä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 8
Hanke toteutuu pitkälti alueilla. Myös lähiruoka Kova-ryhmien kevään keskustelun aiheena.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 10
Osallisuus luo välitöntä hyvinvointia ja kertautuu seuraavassa sukupolvessa.
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Tasa-arvon edistämistä tehdään perinteisten sukupuoliroolien tarkastelun ja purkamisen kautta sekä monipuolisia yksilön mahdollisuuksia valottamalla. Keskusteluissa käytetään menestyneiden maahanmuuttajien esimerkkejä (kuten vuoden pakolaisnainen bussikuskina).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 10
Hanke luo lapsiaan hoitaneille, katveeseen jääneille naisille reittejä aktiiviseen osallisuuteen, kouluttautumiseen ja parantaa työelämävalmiuksia. Miehet osallistetaan keskusteluun naisten yhteiskunnallisen aktiivisuuden eduista. Alueellisissa tapahtumissa kantaväestön ja maahan muuttaneiden kohtaamiset luovat pohjaa aktiiviselle naapuruudelle.
Kulttuuriympäristö 6 8
Hankkeessa tutustutaan osallistujien asuinalueisiin ja niiden mahdollisuuksiin ja tapaan ymmärtää ja vaalia ympäristöä.
Ympäristöosaaminen 6 8
Lisätään tietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

”KYKY – Yhteisöllinen vastuu ja yksilölliset työpolut” (Kyky-hanke) on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama projekti, joka kehitti kotivanhempien kotoutumisen tukea Stadin aikuisopistossa 1.9.2015–31.8.2017.

Projekti etsi maahan muuttaneille helsinkiläisille yksilöllisiä reittejä opiskeluun, työelämään ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Sen pääasiallisena kohderyhmänä olivat alle 3-vuotiaita lapsiaan kotona hoitavat vanhemmat, mutta kehitystyö edisti myös yleisesti suomea toisena kielenä puhuvien asemaa kaupungissa ja erityisesti Stadin aikuisopistossa.

Hankkeen tärkeimmät toiminnot olivat:
1) Kurdin- ja somalinkieliset tietoa sekä opinto- sekä uraohjausta painottavat vertaisryhmät
2) Stadin aikuisopiston maahan muuttaneiden kotivanhempien suomi toisena kielenä –kurssien kehittämien
3) Stadin aikuisopiston sisäisen kehityksen tukeminen vieraskielisten opiskelijoiden edunvalvonnan näkökulmasta.
4) Verkostomaisen ohjausmallin perustaminen, jossa järjestöihin oppisopimuksella työllistetyt ohjaajat jalkautuvat maahanmuuttajayhteisöihin ja tarjoavat perheille omankielistä palveluohjausta.

Vertaisryhmäpilotti

Pilotissaan Kyky-hanke tarjosi somalin- ja kurdinkielisille kotivanhemmille vertaistukea, palvelu- ja uraohjausta sekä tiiviin tietopaketin suomalaisesta yhteiskunnasta ja perheiden hyvinvoinnista heidän omalla äidinkielellään.

Viikoittaisissa kahden ja puolen tunnin vertaisryhmätapaamisissa osallistujat keskustelivat ohjaajan ja vierailevien asiantuntijoiden johdolla vaihtuvista teemoista kuten kouluttautumisesta, työllistymisestä ja vaikuttamisesta Suomessa. Perheen alle 3-vuotiaat lapset olivat samalla maksutta hoidossa viereisessä huoneessa.

Hanke toteutti kolme puolen vuoden ryhmäkautta, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat hankkeen ohjaajat. Ryhmät koostuivat etupäässä ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaäideistä, joita hanke tavoitti yhteensä 17 vertaisryhmässä kaikkiaan noin 180. Lisäksi ryhmiin osallistui kymmenkunta maahanmuuttajaisää.

Hankkeen aikana ilmeni, että osalla ryhmien osallistujista oli akuutteja tarpeita, kuten rahaongelmia tai perhekriisejä, joihin he kaipasivat ratkaisuja ennen kuin oman tulevaisuuden suunnittelu saattoi olla ajankohtaista. Ohjaajat pyrkivät ohjaamaan heitä eteenpäin sopivien palveluiden piiriin ja samalla motivoimaan heitä pitämään päänsä pinnalla vaikeuksien läpi.

Noin kolmannes osallistujista eteni ryhmäkauden päätyttyä kotivanhempien suomen kielen kursseille ja erilaisiin valmentaviin koulutuksiin kuten Valmaan. Osalla jatkui ryhmien jälkeen täysipäiväinen kotivanhemmuus. Ensimmäisen, keväällä 2016, toteutetun kauden osallistujista arviolta noin 40 % oli siirtynyt vuoden kuluessa töihin tai varsinaisiin ammattiopintoihin. Vertaisryhmien aikana osallistujissa havaittiin selkeitä voimaantumisen merkkejä.

KOTIVA-kurssien kehitys

Kyky-hankkeen toinen suuri kokonaisuus oli Stadin aikuisopiston maahan muuttaneiden kotivanhempien suomi toisena kielenä -kurssien (lyhyesti KOTIVA) kehitystyö.

Hanke osallistui kurssien toteuttamissuunnitelman uudistamiseen, opetuksen toiminnallistamiseen, kehitti testaus- ja valintaprosesseja, lisäsi henkilökohtaisen uraohjauksen koulutuspalveluun sekä järjesti kuulemistilaisuuksia yhteistyökumppaneille ja ammattilaisille. Hanke myös terästi kurssien markkinointia ja loi opettajien käyttöön hallinnollisia työkaluja, kuten viestinnän vuosikellon ja verkkoilmoittautumisalustan.

Projekti koulutti suomi toisena kielenä -opettajia kurssiopiskelijoiden uraohjaukseen ja kehitti heidän kanssaan lomakkeita ohjauksen tueksi.

Hankkeen työ on näkynyt sekä hakijamäärän kasvussa että opiskelijoiden sitoutuneisuudessa. Lukuvuonna 2016–2017 KOTIVA-kurssien hakijamäärä, yhteensä 450 henkilöä, ylitti kolmikertaisesti tarjonnan sekä kesä- että talvihauissa. Kursseille on hyväksytty opintovuonna 2016-2017 158 opiskelijaa.

Myös kurssien läsnäolo on parantunut. Erityisesti neljä kertaa viikossa järjestettävällä intensiivikurssilla läsnäolo on ollut yli 90 %, mikä on kohderyhmälle hyvin poikkeuksellista.

Stadin aikuisopiston kehitystyö

Samalla, kun Kyky-hanke tuki vieraskielisiä kotivanhempia heidän tulevaisuuden tavoitteissaan, se pyrki madaltamaan esteitä tavoitteiden tiellä kaupungin ja erityisesti Stadin aikuisopiston rakenteissa. Kaupungin omana oppilaitoksena aikuisopistolla on suuri vastuu maahan muuttaneiden työllistymisen edistämisessä.

Kyky-hanke selvitti Stadin aikuisopiston valmiuksia ottaa vieraskielisten opiskelijoiden ja hakijoiden tarpeita huomioon. Selvitystä varten on haastateltu noin 40 Stadin aikuisopiston ja opetusviraston työntekijää ja aikuisopiston opiskelijaa helmi–syyskuussa 2016.

Haastatteluiden pohjalta lokakuussa 2016 ilmestyi raportti Stadin aikuisopisto maahan muuttaneiden kouluttajana: kartoitus ja kehittämisideoita, joka esitteli tiiviisti Stadin aikuisopiston vieraskielisten opetustarjonnan ja palvelut sekä kehitystarpeet.

Selvityksestä ilmeni tarve yhtenäistää tutkintojen hakuprosesseja ja kielitaitovaatimuksia sekä tarve parantaa opiskelijoiden siirtymiä valmentavista opetuksista varsinaisiin tutkintokoulutuksiin. Raportti nosti esiin myös tarpeen tiivistää tutkintojen välistä ja opettajien keskinäistä yhteistyötä sekä kehittää aikuisten opiskelijoiden ohjauksen palveluja ja markkinointia.

Selvityksen julkaisu vuodenvaihteessa 2016–2017 osui Stadin aikuisopiston kannalta keskeiseen murrosvaiheeseen, kun sekä kaupungin toimialoja että koko maan ammattiopistojen rakenteita uudistettiin laajalti.

Keväällä 2017 Stadin aikuisopisto linjasi olevansa ”kaikkien ammattiopisto” ja perusti erilliset työryhmät
1) hakeutumisvaiheen yhtenäistämisen ja sisäisten siirtymien
2) oppimisen tuen sekä
3) yhteistyön ja viestinnän kehittämiseen.

Työryhmien kehitystyön ensimmäiset tulokset näkyvät syksyllä 2017, kun opiskelijoiden jatkuva haku käynnistyy. Työryhmien työ jatkuu taustalla ammattikoulutuksen reformin osana ainakin vuoden 2018 loppuun.