Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20371

Hankkeen nimi: Kansainväliset opiskelijalahjakkuudet voimavarana (Polku)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Åbo Akademi

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0246312-1

Jakeluosoite: Tehtaankatu 2

Puhelinnumero: 02-215 31

Postinumero: 20500

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.abo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: RISKA MONA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mona.riska(at)abo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 02-2153218

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Siirtolaisuusinstituutti, 0217712-5
Turun ammattikorkeakoulu, 2528160-3
Turun yliopisto, 0245896-3
Turun kaupunki, 0204819-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Polku -hankkeen tavoitteena on luoda koordinoitu, Turussa yhtenäinen palvelupolku alueen kansainvälisille opiskelijoille ja tukea heitä eri siirtymävaiheissa pyrkimyksenä integroida heidät työelämään, yhteiskuntaan ja yrittäjyyteen aikaisessa vaiheessa. Hanke kehittää kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja ohjauspalveluja, koordinoi eri toimijoiden palvelutarjontaa ja tiedottaa niistä.

Hanke
-tukee siirtymävaiheita korkeakouluun tultaessa ja sieltä työelämään siirryttäessä
-kehittää työelämän ja koulutuksen vuorovaikutuksen
-vahvistaa yrittäjyys- ja työelämätaitoja
-tehostaa ohjauspalveluja ja kehittää suomen kielen ja kulttuurin tuntemusta
-edistää kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen erityisesti Varsinais-Suomeen
-lisää suomalaisten yritysten ja organisaatioiden kansainvälistymistä ja kykyä hyödyntää kansainvälisiä lahjakkuuksia

Hanke kehittää kumppanuudessa uusia toimintatapoja (palvelupolkuja) jotka vahvistavat kv-opiskelijoiden työllistymistä koulutustaan vastaavasti. Hyödyntämällä kv-opiskelijoiden osaamista vahvistetaan Varsinais-Suomen yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Hanke vahvistaa kohderyhmien monikulttuurista osaamista ja yritysten/työnantajien tietoisuutta ulkomaisen työvoiman hyödyistä ja haasteista. Luodaan uudenlainen kumppanuus korkeakoulujen, elinkeinoelämän, kuntien ja muiden toimijoiden välillä tavoitteena kehittää entistä parempia ja kohdennettuja palveluja kv-opiskelijoille. Hankkeen avulla analysoidaan ensimmäistä kertaa tilastoja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden sijoittumisesta työmarkkinoille Varsinais-Suomessa koulutustasoa, lähtömaata ja sukupuolta huomioiden. Analyysejä hyödynnetään hankkeessa joka näin saa laadullista uutta aineistoa ja kokemuksia koko Varsinais-Suomen käyttöön.

Kohderyhmä
Korkeakoulujen kansainväliset tutkinto-opiskelijat Varsinais-Suomessa
Korkeakoulujen ohjaajat ja muut kv-opiskelijoille palveluja tarjoavat

Hankkeen kehittämistoimet kohdistuvat erityisesti opintojen eri nivel- ja siirtymävaiheisiin, joita ovat:

Vaihe I: Saapumisvaiheen palvelujen kehittäminen
-tavoitteena helpottaa alkuvaihetta kv-opiskelijana Varsinais-Suomessa
Toimenpide 1: Palvelut kootusti
Toimenpide 2: Tervetuloa Varsinais-Suomeen

Vaihe II: Integrointi Varsinais-Suomeen
-tavoitteena vahvistaa mielikuvaa Varsinais-Suomesta työ- ja asuinkuntana kohderyhmälle
-kiinnostus Suomea kohtaan – miksi jäädä Suomeen?
Toimenpide 3: Vapaa-ajan toiminta
Toimenpide 4: Summer School

Vaihe III: Työllistyminen ja yrittäjyys
tavoitteena helpottaa siirtyminen työelämään ja luoda lisäarvoa Varsinais-Suomen työmarkkinoille
tavoitteena vaihtoehtoisesti toimiminen Varsinais-Suomen lähettilään roolissa ulkomailla
Toimenpide 5: Työllistyminen
Toimenpide 6: Virittely yrittäjyyteen
Toimenpide 7: Lähettilästoimintaa

sekä näiden lisäksi neljä toimenpidettä riippumatta vaiheista:

Toimenpide 8: Olemassa olevien palveluiden kartoitus
Toimenpide 9: Kartoitus kokemuksista ja suunnitelmista
Toimenpide 10: Koulutukset ja seminaarit henkilökunnalle
Toimenpide 11: Hankehallinto, koordinaatio, arviointi, viestintä, julkaisu

Hankkeen tulokset:

Päätavoitteena on edistää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä Varsinais-Suomeen ja Suomeen eri työnantajien palvelukseen tai yrittäjiksi

-vahvistaa korkeakoulujen ja sekä julkisten että yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä ja ohjaus- ja neuvontapalveluita
-parantaa julkisen ja yksityisen sektorin kykyä hyödyntää ulkomaisten opiskelijoiden erityisosaamista ja palkata heitä valmistumisen jälkeen
-kehittää työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta
-vahvistaa ulkomaisten opiskelijoiden yrittäjyys- ja työelämätaitoja
-kehittää ulkomaisten opiskelijoiden suomen kielen ja kulttuurin tuntemusta

1. Parantaa kv-opiskelijoiden valmiuksia jäädä Varsinais-Suomeen ja alueen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen.
2. Tukee Varsinais-suomalaisten yritysten kasvua kansainvälistymisen avulla.
3. Vahvistaa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, kaupunkien ja muiden keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä palvelutuotannossa, sekä lisää näiden osaamista kohderyhmän tarpeista.
4. Parantaa kv-opiskelijoiden koulutus- ja osaamistason mukaista sijoittumista Varsinais-Suomen työelämään.
5. Lisää kv-opiskelijoiden kykyä solmia kontakteja suomalaiseen työelämään.
6. Lisää työnantajien tietoisuutta ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden taidoista sekä vaikuttaa asenteisiin vahvistamalla kulttuurien välistä vuoropuhelua
7. Kehittää erityisesti korkeakoulujen kv-opiskelijoille suunnattuja tukipalveluja ja osittain myös opetussisältöä, niin että ne vahvistavat opiskelijoiden kykyä jäädä Varsinais-Suomeen valmistumisen jälkeen ja näin tukee alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä.
8. Lisää tasavertaisuutta Suomen työelämässä

Tämän lisäksi hankkeen odotetaan tuottavan seuraavia konkreettisia tuloksia tai palvelumuotoja:
- englanninkielistä opintomateriaali suomalaisesta työelämästä
- itseopiskelun verkkopalvelu (suomen kieli)
- palvelupolun mallinnus ja jääminen pysyvään käyttöön alueella ja malliksi muualle maahan
- englanninkielinen verkossa tapahtuva uravalmennus (jatkoaika 1.11.2017-31.5.2018)
- uusia työpaikkoja
- uusia yrittäjiä
- lähettiläitä

Jatkoaika 1.11.2017-31.5.2018
Hankkeelle haetaan jatkoaikaa 31.5.2018 asti ja rahoittajan esityksestä 1.3.2017 päättyneessä alueellisessa ESR-hankehaussa hyväksytty Find your career-hanke liitetään jo käynnissä olevaan Polku-hankkeeseen. Find your career tukee Toimenpide 5: Työllistyminen-kohtaa. Uutena toimenpiteenä kehitetään ja toteutetaan englanninkielinen, kv-opiskelijoille suunnattu verkossa toimiva vuorovaikutukseen perustuva uraohjausvalmennus, joka vahvistaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja edesauttaa työllistymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmä
- Korkeakoulujen kansainväliset tutkinto-opiskelijat Varsinais-Suomessa
- Korkeakoulujen ohjaajat ja muut kv-opiskelijoille palveluja tarjoavat

Hankkeessa kohderyhmänä ovat Turun alueella opiskelevat noin 1500 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, vuosittain noin 300 uutta ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Ammattiliitot, korkeakoulujen opettajat ja maahanmuuttajien järjestöt, jotka saavat käyttöönsä englanninkielistä materiaalia suomalaisesta työelämästä. Yritykset ja muut työnantajat, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan kv-opiskelijoille toimeksiantoja ja harjoittelupaikkoja, tai heidän palkkaamisesta.

Kaupunki ja maakunta ovat myös pidemmän tähtäimen kohderyhmiä, kun maahan muuttaneet kv-opiskelijat sijoittuvat työelämään paremmin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 307 406

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 288 701

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 402 721

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 381 754

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Salon, Turun, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen

Kunnat: Sauvo, Oripää, Pyhäranta, Koski Tl, Aura, Naantali, Turku, Taivassalo, Kustavi, Pöytyä, Masku, Kemiönsaari, Vehmaa, Salo, Nousiainen, Paimio, Lieto, Mynämäki, Somero, Rusko, Loimaa, Raisio, Marttila, Laitila, Kaarina, Uusikaupunki, Parainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 240

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa on huomioitu Työ- ja elinkeinoministeriön opas: Marja-Leena Haataja, Eija Leinonen & Sinikka Mustakallio (2011) ”Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa – Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön”. Hankkeen valmistelun yhteydessä toteuttajat ovat tehneet toimintaympäristön analyysin sukupuolinäkökulmasta. Suomessa työelämän segregaatio on huomattavan suuri. Sukupuolen mukaisessa segregaatiossa ei ole kyse vain siitä, että eri sukupuolet työskentelevät eri työtehtävissä, vaan myös siitä, että toisten mahdollisuudet työhön ja neuvotteluvoima työelämässä ovat vähäisempiä kuin toiset. Sukupuolten tasa-arvo laajemmin sekä yhdenvertaisuus ovat sekä hankkeessa kantavia toiminnan periaatteita että yritysten suuntaan arvokasta ymmärryksen kehittämistä. Ne nivoutuvat avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteisiin, jotka ovat osa kestävää kehitystä kulttuurisen ja sosiaalisen vastuun osalta. Kyseiset näkökulmat huomioidaan läpi hankkeen toiminnan. Toteutetun analyysin perusteella hankkeessa sukupuolinäkökulman keskeinen kysymys on periaatteessa sama kv-opiskelijoilla kuin muillakin opiskelijoilla. Erilaiset taustat kuitenkin saattavat vaikuttaa kv-opiskelijoiden käsityksiin työelämästä Suomessa. Samalla pitää myös todeta, että työnantajien käsitys siitä onko mies vai nainen osaavampi tietyissä tehtävissä on Suomessakin hidastanut tarvittavia muutoksia. Lisäksi on osoitettu, että miesopiskelijat ovat ehkä jonkin verran enemmän yrittäjähenkisiä kuin naisopiskelijat, minkä vuoksi hankkeen yrittäjyyttä edistävissä toimenpiteissä panostetaan erityisesti sukupuolinäkökulmaan. Hanke ottaa huomioon tehdyn analyysin tulokset ja korostaa opiskelijan osaamisen ja kiinnostuksen merkitystä. Näiden tärkeydestä viestitään myös työelämän edustajien suuntaan. Kv-opiskelijan työllistymisen kannalta on tärkeää, että he katsovat ennakkoluulottomasti myös vieraampia toimintaympäristöjä. Hanke kannustaa tähän. Hankkeen muut tulokset ovat yhdenvertaisesti miesten ja naisten hyödynnettävissä. Hankkeen painopisteet ovat valikoituneet sukupuolten yhteisten tarpeiden mukaan. Osaamisen tunnistaminen, kiinnostuksen merkitys sekä työnhakutaidot ovat urasuunnittelussa ja –ohjauksessa avainasemassa kaikkien sukupuolten osalta. Työelämän segregaation vuoksi myös kvopiskelijoita kannustetaan hankkeen puitteissa hakeutumaan aloille ja toimintoihin, jotka mahdollisten ennakkokäsitysten vuoksi muuten jäisivät vähemmälle huomiolle.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Hanke pyrkii tukemaan kv-opiskelijoiden oman osaamisen tunnistamista ja markkinointia, mm. mentoroinnin avulla. Hankkeen yrittäjyyteen kannustavissa toimenpiteissä kiinnitetään erityistä huomiota naisopiskelijoiden valmennukseen. Sukupuolen merkitys yrittäjyydessä huomioidaan, samoin hyviä käytäntöjä naisyrittäjyyden lisäämiseksi. Yrittäjistä vain noin kolmasosa on naisia. Samoin kuin työelämässä on sukupuolen mukaista segregaatiota eri alojen palkansaajien kesken, on sukupuolen mukaista segregaatiota myös yrittäjien kesken. Naisyrittäjyyttä tutkittaessa on havaittu, että naisyrittäjät toimivat usein toimialoilla, joille on erittäin vaikea saada julkista tukea. Yrittäjäidentiteetin rakentaminen, esikuvat, sparraaminen, itseluottamus ja työn ja perheen yhteensovittaminen ovat erityisen tärkeitä tilanteessa missä naispuolisia kv-opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen. Kuitenkin huomiota tulisi kiinnittää erityisesti myös miesyrittäjien työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksiin. Opiskelijan työllistymisen kannalta on tärkeää, että he tunnistavat oman osaamisensa ja osaavat sanoittaa sen työnantajalle. Teknisillä aloilla naisten työllistyminen poikkeaa miesten työllistymisestä ja urapolut ovat keskiarvoisesti erilaisia. Hanke pyrkii tukemaan koulutuksen tasa-arvoisuutta niin, että korkeakouluista valmistuvat kansainväliset nais- ja miesopiskelijat saisivat samanlaiset lähtökohdat työuralleen. Hanke seuraa valittujen toimenpiteiden vaikutuksia ja eri toimenpiteisiin osallistuneiden sukupuolta ja ryhtyy lisätoimenpiteisiin, jos siihen on tarvetta. Hankkeen toimijoille järjestetään alkuvaiheessa koulutusta. Sukupuolinäkökulman analyysi otetaan huomioon hankkeen toiminnassa muun muassa hankkeessa toteutettavan valmennuksen sisällön tuotannossa (esimerkiksi esimerkkitapausten kohdalla). Hankkeen tulokset sekä toiminnat ovat tasavertaisesti kaikkien sukupuolien hyödynnettävissä ja hankkeen toiminnalla pyritään edistämään koulutuksen tasa-arvoisuutta tarjoamalla kaikille kv-opiskelijoille yhdenmukaiset lähtökohdat työelämään. Hankkeen verkko-ohjauksen luonteen vuoksi yhdenvertaisuus ja sukupuolien tasa-arvo saadaan selkeämmin esiin opiskelijoiden keskuudessa, ja opiskelijoiden välillä käytäviin verkkokeskusteluihin pystytään uraohjaajien puolesta osallistumaan myös sukupuolien tasa-arvon näkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ensisijaisesti ole sukupuolien tasa-arvon edistäminen, mutta toimintaa suunnitellaan ja kehitetään myös tasaarvon edistämisen kannalta ja tavoite kulkee mukana läpi hankkeen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Suomalainen työelämä -osioissa luonnonvarojen käytön kestävyys huoimioidaan. Luonnonvarojen käytön kestävyys huomioidaan hankkeessa toimintoihin osallistuvien henkilöiden osalta, koska tarvetta matkustukselle ei ole.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Suomalainen työelämä -osioissa aihe huomioidaan. Saasteettomuus sekä kasvihuonekaasupäästöt minimoidaan matkustuksen tarpeettomuuden kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Kierrätyksen periaatteet ja toimivuus Suomessa on osana hankkeen informaatiota kv-opiskelijoille. Materiaalien ja jätteiden tuotto minimoidaan hankkeen suunnittelun sekä toteutuksen aikana, hankkeessa noudatetaan kierrätyksen periaatteita ja vältetään fyysisen materiaalin ja jätteen tuottamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Osana kv-opiskelijoille tarjottavaa ympäristötietoutta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 5
Hankkeen tarkoituksena on kehittää alueen kansainvälisten osaajien työllistymistä paikalliseen elinkeinorakenteeseen sen monimuotoisuuden ja kestävän huoltosuhteen takaamiseksi. Suomalainen työelämä -osioissa aihe myös huomioidaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Aineettoman palvelun, verkossa tapahtuvan virtuaaliuraohjauksen kehittäminen, on yksi hankkeen päätavoitteista. Välitön vaikutus saadaan valmennukseen osallistuvien kv-opiskelijoiden kokemuksista ja välillinen vaikutus ohjauspalvelun pidempiaikaisten tulosten hyödyntämisestä. Suomalainen työelämä -osioissa aihe myös huomioidaan.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeessa toteutettava verkossa tapahtuva ohjauspalvelu ei vaadi osallistujilta liikkumista tai logistiikkaa vaativia toimenpiteitä. Suomalainen työelämä -osioissa aihe myös huomioidaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeen toiminnalla edistetään työllistymistä omien kiinnostuksen kohteiden mukaisiin työtehtäviin ja -toimintoihin, jolla puolestaan parannetaan lyhyen aikavälin hyvinvointia työllisyyden muodossa sekä pidemmällä aikavälillä työhyvinvoinnin kehittymistä motivaation kautta. Suomalainen työelämä -osioissa aihe myös huomioidaan.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeessa toteutettavan valmennuksen sisältösuunnittelussa sekä toteutuksessa. Suomalainen työelämä -osioissa aihe myös huomioidaan, sekä yrittäjyysvalmennuksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 7
Kansainvälisille opiskelijoille suunnattu ohjauspalvelu edistää Suomessa asuvien henkilöiden yhdenvertaisuutta ja tarjoaa tasapuolisemmat mahdollisuudet löytää työtä opintojen jälkeen. Tieto kulttuurisista eroista lisää myös hankkeen osatoteuttajien osaamista yhteiskunnan eriarvoisuuden osa-alueista ja auttaa toiminnan kehittämistä entistä yhdenvertaisemmaksi. Suomalainen työelämä -osioissa aihe myös huomioidaan.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeessa edistetään kv-opiskelijoiden tietoutta suomalaisesta kulttuuri-, varsinkin työkulttuuri- ympäristösä. Tervetuloa Turkuun toimenpide kokonaisuudessa aihe huomioidaan.
Ympäristöosaaminen 5 8
Ympäristöosaaminen voidaan nähdä osana suomalaiseen yhteiskuntaan ja työkulttuuriin intergroitumista, jota hankkeen toimenpiteillä pyritään edesauttamaan. Kv-opiskelijoiden integrointi suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään sisältää myös ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke on kehittänyt koordinoidun POLKU–palvelumallin, sekä palvelumallin mukaisia uusia palvelupolkuja, jotka vahvistavat kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista ja työllistymistä koulutusta vastaavasti, sekä tukevat heitä eri siirtymävaiheissa; saapumisvaiheessa, integroinnissa sekä tutkinnon jälkeiseen työllistymiseen ja yrittäjyyteen. Hankkeen yhteiskehittämisen kautta luotiin uusia kumppanuuksia Turun korkeakoulujen, kaupungin ja elinkeinoelämän välille, joiden ansiosta syntyi parempia ja kohdennettuja palveluita kv-opiskelijoille. Hankkeessa tuotettiin alkuvaiheen koottuja palveluita, mm. Tervetuloa Turkuun -tilaisuuksia, suomen kielen sähköisen itseopiskelupalvelun sekä suomalaiseen arki- ja työelämään liittyvää informaatiota ja valmennusta. Kv-opiskelijoiden integrointia Varsinais-Suomeen tuettiin vapaa-ajan ja Summer School –toiminnalla. Kv-opiskelijoiden työllisyyttä edistettiin yrittäjyysosaamisen ja työelämätaitojen kehittämällä. Lähettilästoiminnalla ja muilla työllisyyttä edistävillä toimenpiteillä luotiin uusia kontakteja kv-opiskelijoiden ja paikallisten yritysten välillä. Hankkeen toiminnalla lisättiin myös yritysten ja työnantajien tietoisuutta kv-opiskelijoiden osaamisesta. Hanke koordinoi eri toimijoiden ohjaus- ja työelämäpalveluita kv-opiskelijoille ja toteutti yhteistä tiedotusta ja markkinointia näistä palveluista. Hankkeessa tehtiin kaksi kyselyä, joiden avulla saatiin uutta tietoa kv-opiskelijoiden asettautumisesta, opiskelusta ja työllistymisestä Turun seudulla. Palvelupolkujen yhteiskehittelyssä hyödynnettiin sekä kyselyjen tuloksia, että korkeakoulujen asiantuntijoiden kokemuksia ja osaamista. Kv-opiskelijoiden työllisyyttä edistäviä palveluja tuotettiin verkossa tarjottuna uravalmennusohjelmana, eri koulutuksina, ohjauspalveluina, infotilaisuuksina, rekrytointitapahtumina ja kv-opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattuina seminaareina. Verkkoon kehitettyä valmennusta ja opintoja on saatavilla jatkossakin. Hankkeen aktiviteetteihin osallistui yli 500 kv-opiskelijaa sekä noin 30 yritystä Turun seudulta.