Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20372

Hankkeen nimi: SUUNTA - Nuorten vanhempien suunta työuralle

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: 020 743 8100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Malinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.malinen(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503602104

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyvälän Setlementti ry, 0208206-2
Nuorten Ystävät - Palvelut Oy, 2079261-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nuorten vanhempien suunta työuralle -hankkeen (Suunta-hankkeen) tarkoituksena on vahvistaa syrjäytymisuhanalaisten nuorten vanhempien työ- ja toimintakykyä, erityisesti työn ja vanhemmuuden yhteensovittamista, vanhemmuutta ja suuntautumista työelämään. Hankkeen tavoitteena on tukea nuorten vanhempien kiinnittymistä työelämään sekä vahvistaa ohjaavan henkilöstön osaamista ohjauksellisten, toiminnallisten ja terapeuttisten menetelmien yhdistämisessä ja ryhmätoiminnan monipuolistamisessa. Hankkeen tavoitteena on löytää nuorten vanhempien tarpeita vastaavia, vertaistukea hyödyntäviä palvelumuotoja, joiden kehittämisessä huomioidaan erityisesti asiakaskunnan heterogeenisuus, joka liittyy palvelutarpeisiin, maantieteelliseen sijoittumiseen, sukupuoleen ja motivaatioon.
Nuoria vanhempia ohjataan hankkeen tarjoamiin ja muihin perheille suunnattujen palveluiden piiriin yhteistyössä neuvoloiden, sosiaalityön, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Hankkeessa toteutetaan yhteensä vähintään kuusi nuorille vanhemmille suunnattua ryhmää Jyväskylässä, Äänekoskella, Joutsassa, Keuruulla ja Wiitaunionin alueella. Ryhmiin osallistuvien vanhempien tietoa, taitoja ja tahtoa työn ja vanhemmuuden yhdistämiseen tuetaan digitaalisilla, terapeuttisilla ja luontolähtöisillä, voimavaraistavilla työmenetelmillä, osaamista tunnistamalla, keskustelemalla sosiaalisessa mediassa ja ryhmien tapaamisissa.

Hankkeen toimenpiteet:
1. Yhteistoiminnallinen kehittäminen…
2. SUUNTA-ryhmätoiminnan pilotointi
3. Nuorten vanhempien ryhmätoiminnan ja menetelmien juurruttaminen
4. Vaikuttavuuden arviointi
5. Tiedotus ja viestintä


Kehittämistyön tuloksena syntyy:
1. SUUNTA - toimintamalli nuorten vanhempien työelämään ohjaamiseksi ja monimuotoiset ryhmätoiminnan työtavat nuorten vanhempien ohjaukseen
2. SUUNTA sosiaalisen toimintakyvyn arviointimenetelmä ja ryhmän ohjauksen työväline
3. Osallistuvien nuorten vanhempien työ- ja toimintakyvyn muutos sekä työurapolkujen suunnitelmat
4. Avoin verkoston yhteiskehittämisen toimintatapa (menetelmätyöpaja) ja verkostona toimineiden asiantuntijoiden ja ryhmäohjaajien kasvanut ohjauksen ja verkostotyön osaaminen
5. Julkaisut: esitelmät kansallisissa ja kansainvälisissä tapaamisissa, artikkelit ja toimintamallin kuvaus digitaalisena

Hankkeen vaikuttavuus liittyy työvoiman ulkopuolella olevien nuorten, erityisesti nuorten vanhempien, tavoittamiseen ja ohjaukseen. Sektoreiden välinen yhteistyö tiivistyy ja luo parempia edellytyksiä koordinoituun, kohderyhmän tarpeita vastaavan tuen tarjoamiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen. Hanke toteutetaan 8/2015 - 12/2017. Hankkeen toteuttajina ovat Jyvälän setlementti, Nuorten ystävät ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Nuoret vanhemmat tai toinen vanhemmista ovat työllistämiseen liittyvien palveluiden ulkopuolella, heillä on selkeä syrjäytymisen uhka ja/tai heillä on jokin työ- ja toimintakyvyn vajavuus ja/tai vaikeus suuntautua motivoituneesti omaan tulevaisuuteensa työelämässä. Tämä kohderyhmä on heterogeeninen työkykyyn liittyvien tarpeidensa osalta, joten hankkeen nuoria vanhempia tavoitetaan sekä (a) neuvoloiden, järjestöjen (esim. MLL) ja seurakunnan kautta sekä (b) sosiaalityön asiakkaista (lastensuojelu, perhetyö, jälkihuolto, aikuissosiaalityö).

2. Alueelliset verkostot, Nuorille vanhemmille vertaistukitoimintaa ja/tai työllistymisen palveluja tarjoavat toimijat (esim. neuvolat, sosiaalitoimi, TE-toimisto, TYP, järjestöt kuten MLL, seurakunnat). Alueelliset verkostot ovat hankkeen yhteistyökumppaneita, joiden kanssa suunniotellaan toimintaa ja ohjataan asiakkaita ryhmäpalveluiden piiriin sekä ryhmän päätyttyä myös jatkotoimenpiteisiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Nuorten vanhempien lapset
Nuorten vanhempien lähiyhteisöt (esim. puolisot, vanhemmat, ystävät)
TE-toimisto, jonne nuoria ohjataan palveluiden piiriin
Päivähoito- ja lastenhoitopalvelujen tuottajat


10% hankkeen toimenpiteistä kohdentuu pohjoisen Keski-Suomen alueelle (Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 269 783

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 248 818

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 343 562

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 317 340

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Joutsan, Keuruun, Äänekosken

Kunnat: Jyväskylä, Petäjävesi, Viitasaari, Keuruu, Äänekoski, Joutsa, Pihtipudas, Multia, Luhanka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tutustuminen tutkimustietoon ja toteutettuihin projekteihin. Neuvoloiden terveydenhoitajien ja perhetyötä tekevien järjestöjen haastattelut, viranomaistahojen kuuleminen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisten osallistuminen oman työ-ja toimintakykynsä parantamiseen sekä työurapolkujen tunnistamiseen valtavirtaistaa huomion kohdistamista työelämän ulkopuolella oleviin naisiin ja heidän asemansa parantamiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Nuorten vanhempien kohdalla korostuu naisten työelämään pääsyn tai paluun tukeminen. Kohderyhmän oletetaan olevan pääasiassa naisia. Toiminnalla tuetaan naisten tasa-arvoista työelämään osallistumista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Luontolähtöisiä menetelmiä hyödynnetään Suunta-ryhmissä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Digitaalisen teknologian käyttö ohjauksessa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Luontolähtöinen toiminnallinen lähestymistapa luo perusteita luonnon monimuotoisuuden ymmärtämiseen ja arvostamiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Luontolähtöinen toiminnallinen lähtökohta luo perusteita ja edistää osallistujien asenteita vähähiilisten käytäntöjen omaksumiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Luontolähtöinen toiminallinen lähestymistapa ohjaa arvioimaan ja hyödyntämään luonnonsuojelualueiden monimuotoista käyttöä myös työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisen näkökulmasta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeen nuorten vanhempien ryhmissä hyödynnetään digitaalisia työvälineitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Nuorten vanhempien työuralle suuntaaminen tukee kestävien työllisyyttä editävien ratkaisujen syntymistä myös heidän lastensa elämässä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Digitaalisten ja luontolähtöisten toimintamallien hyödyntäminen Suunta-ryhmissä
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Nuorten vanhempien ryhmissä käytettävät digitaaliset menetelmät vähentävät tarvetta fyysisen liikkuvuuteen (ns. kotiin tulevat palvelut).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Marginaalisen riskiryhmän työelämään siirtymisen tukeminen, heidän työ- ja toimintakykynsä vahvistaminen ja osallisuuden lisääminen
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Naisten työuramahdollisuuksien parantaminen
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Alueellinen yhdenvertaisuus ja palveluiden kehittäminen sekä haja- asutusalueille, taajamiin ja kaupunkiin.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hanke vaikuttaa ylisukupolviseen työttömyyttä ylläpitävään kulttuuriseen asennemaailmaan muuttamalla sitä työorientoituneemmaksi.
Ympäristöosaaminen 2 2
Luontolähtöisten menetelmien soveltaminen perheryhmien ohjauksessa

9 Loppuraportin tiivistelmä

SUUNTA-hankkeen tavoitteena oli työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien nuorten vanhempien työ- ja toimintakyvyn parantaminen. Hankkeen alatavoitteiksi määritettiin:

1 Ennaltaehkäistä pienten lasten vanhempien haasteita työllistymispoluilla ja ohjata osallistujia työelämään kehittämällä sosiaalisen kuntoutuksen ryhmämuotoista palvelua.
2 Kehittää nuorten vanhempien tarpeita vastaavia, toimijuutta ja osallisuutta vahvistavia ja vertaistukea hyödyntäviä ryhmämuotoisia palveluita työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen avoimen verkostotoiminnan avulla
3 Syventää asiantuntijoiden ja ohjaavien tahojen ymmärrystä nuorten vanhempien työ- ja toimintakyvyn erityiskysymyksistä.

Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina olivat Jyvälän Setlementti (30.6.2016 asti) ja Nuorten Ystävät Palvelut Oy. Hankkeessa kehitettiin SUUNTA-ryhmätoimintamalli, joka on tarkoitettu työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella oleville nuorille vanhemmille. Sen tavoitteena on vahvistaa nuorten vanhempien työ- ja toimintakykyä ja vanhemmuutta, erityisesti työn ja vanhemmuuden yhteensovittamista ja suuntautumista työelämään. Hankkeen aikana toimintamallia pilotoitiin Keski-Suomen alueella Joutsan, Jyväskylän, Keuruun, Pihtiputaan ja Äänekosken kunnissa yhteensä kahdeksassa ryhmässä. Kussakin kunnassa koottiin alueellinen verkosto SUUNTA-mallin toteuttamiseen. Hankkeen osana toteutettiin verkostotapaamisia ja työpajoja alueellisille toimijoille ammatillisen osaamisen ja SUUNTA-mallin kehittämiseksi.

SUUNTA-mallin levittäminen jatkuu Keski-Suomessa vuonna 2018 Nuorten Ystävien toimesta osana KSLAPE-hanketta. Mallin levittämisessä työkaluna toimii hankkeen julkaisema ”Opas SUUNTA-ryhmän ohjaajalle” ja Innokylän sivustolta ladattavissa olevat ryhmän ohjaamisessa hyödynnettävät materiaalit.