|
|
|
Hankekoodi: S20374
Hankkeen nimi: Yrittäjyyspolku työelämään - EntreEtelä-Savo
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 (PL 181)
Puhelinnumero: 015-35561
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Teija Skyttä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teija.skytta(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-568 8897
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tulevaisuuden työelämää kuvaavia trendejä on työn yrittäjämäisyyden lisääntyminen ja yrittäjyys eri muodoissaan on noussut monelle houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Tämä kuitenkin vaatii monelta uudentyyppisen, yrittäjämäisen asenteen ja toimintatavan omaksumista sekä uusia valmiuksia. Myös Etelä-Savossa tarvitaan tulevaisuudessa mm. ikääntymisen kautta tapahtuvan murroksen seurauksena paljon erilaista osaamista, josta osa on jo maakunnassa olemassa. Yhtäältä ongelmana on se, että akateemisten ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien ja työttömyysuhanalaisten määrä on kasvussa. Toisaalta, meillä on myös olemassa maahanmuuttajien myötä tullutta, käyttämätöntä resurssia, jota voitaisiin varmasti hyödyntää entistä paremmin uudenlaisten toimintamallien levittämisen kautta. Etelä-Savon maakuntaohjelman kehittämistoimenpiteissä on nostettu yhdeksi osaksi oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen, ja tässä yhteydessä puhutaan myös yrittäjyysosaamisen vahvistamisesta. Maakunnan vetovoimaa lisää se, että alueella on työllistymismahdollisuuksia, niin kotimaisen kuin ulkomailtakin tulevan työvoiman osalta. Tässä hankkeessa pyritään vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin, ja tavoitteena on uudentyyppisen kouluttautumisen kautta yrittäjyysosaamisen lisääminen sekä pitkällä aikavälillä maakunnan vetovoimaisuuteen vaikuttaminen.
Tämän hankkeen tavoitteena on perehdyttää Etelä-Savossa asuvia, koulutettuja maahanmuuttajia ja eteläsavolaisia yrittäjyyteen ja oman yrityksen perustamiseen. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa edellä mainittujen kohderyhmien mahdollisuuksia työllistyä oman yrityksen perustamisen kautta. Näitä edellytyksiä kehitetään valmennuksellisen toimintamallin kautta, joka on sovellettu Tanskassa, Odensen kaupungissa kehitetystä yrittäjyysvalmennuksesta. Tavoitteena on antaa osallistujille perusvalmiudet ja tiedot yrittäjäksi ryhtymisestä ja luoda yksilöllisiä työllistymisen polkuja yrittäjyyteen valmentavan mallin kautta. Hankkeessa kehitetään osallistujien osaamistasoa ja suunnataan ammattiosaamista kohti yrittäjyyttä. Lisäksi tavoitteena on maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja heidän Etelä-Savon alueelle sekä suomalaiseen kulttuuriin integroitumisensa tukeminen, jota pyritään lisäämään vuorovaikutteisella valmennuksella. Hankkeella edistetään verkottumista ja eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämistä. Hankkeen tavoitteena on myös monialaisen yhteistyön tiivistäminen alueen korkeakoulujen sekä muiden, etenkin yrittäjyyttä edistävien toimijoiden kesken.
Hankkeen aikana toteutettavassa valmennuksessa annetaan osallistujille kattava ja käytännönläheinen kuva yrittäjyydestä sekä mahdollisuus oppia yrittämiseen liittyviä perustietoja ja -taitoja. Osallistujia tuetaan yrityksen toiminnan kokonaisprosessin hahmottamisessa, yrittäjämäisen toimintatavan omaksumisessa ja oman yrittäjäpolun löytämisessä. Hankkeessa toteutetaan kaksi ohjelmakokonaisuutta, yksi Mikkelissä ja toinen Savonlinnassa. Molemmissa on kaksi ryhmää: Etelä-Savossa asuvat, koulutetut maahanmuuttajat ja syntyperäiset, korkeasti koulutetut suomalaiset. Valmennus toteutetaan kummankin ryhmän erityistarpeet huomioiden. Valmennukseen kuuluu lähiopetusta ja ohjausta, joiden lisäksi koulutuksessa hyödynnetään moderneja oppimisympäristöjä, jotta voidaan paremmin huomioida myös Etelä-Savon haja-asutusalueilla olevat osallistujat. Hankkeen toimenpiteissä korostuvat yksilöllisyys, verkottuminen ja monialaisen yhteistyön rakentaminen niin valmennettavien kuin koulutusorganisaatioidenkin kesken.
Hankkeen tuloksena Etelä-Savossa asuvien, koulutettujen maahanmuuttajien ja eteläsavolaisten koulutettujen henkilöiden mahdollisuudet työllistyä yrittäjinä paranevat. Heidän valmiutensa toimia yrittäjinä ovat kasvaneet, ja heillä on ajantasaista tietoa yrityksen liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset osallistujat ovat kotoutuneet Etelä-Savoon entistä paremmin. Valmennuksen osallistujat ovat verkottuneet alueen yrittäjien ja yritystoimintaa tukevien toimijoiden kanssa sekä vahvistaneet näin kykyjään yrittäjänä toimimiseen. Pitkällä aikavälillä hankkeen tuloksilla on vaikutusta myös alueen elinvoimaisuuteen, kilpailukykyyn ja työllisyyteen yrittäjyyden lisääntymisen myötä. Hankkeessa pilotoitu valmennusmalli on hyödynnettävissä myös muualla Suomessa.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat:
a) Etelä-Savossa asuvat, koulutetut maahanmuuttajat
b) Etelä-Savon alueella asuvat koulutetut suomalaiset
Välillisenä kohderyhmänä ovat alueen koulutusorganisaatiot sekä yritystoimintaa tukevat organisaatiot ja alueen yritykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 214 705
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 210 114
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 306 722
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 300 162
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Sulkava, Mäntyharju, Kangasniemi, Rantasalmi, Enonkoski, Pieksämäki, Puumala, Pertunmaa, Mikkeli, Hirvensalmi, Heinävesi, Joroinen, Juva, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 50
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 6 |
| Hankkeessa pyritään vaikuttamaan osallistujien asenteisiin ja kannustetaan heitä tuottamaan luonnonvaroja säästäviä ja ekologisia palvelu- tai tuoteinnovaatioita. Hankkeessa käytetään sähköisiä aineistoja ja yhteydenpidossa hyödynnetään etäsovelluksia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Valmennuksen toteutuksessa ja yhteydenpidossa käytetään etäyhteyksiä silloin, kun ne katsotaan tarkoituksenmukaisiksi. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään myös digitaalisuutta ja virtuaalityökaluja siinä määrin kun mahdollista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi toiminta ei kohdistu suoranaisesti kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi toiminta ei kohdistu suoranaisesti pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi toiminnalla ei ole merkitystä Natura 2000- ohjelman kohteisiin liittyen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Hankkeen materiaalit jaetaan ja tallennetaan mahdollisuuksien mukaan digitaalisina. Osallistujia kannustetaan huomioimaan omissa toiminnoissaan materiaalien ja jätteiden kierrätys sekä sähköisen liiketoiminnan muodot (materiaalit, neuvottelut jne.) | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 4 |
| Hankkeessa kannustetaan osallistujia tuottamaan luonnonvaroja säästäviä ja ekologisia palveluja ja tuotteita. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa edistetään alueen taloudellista kestävyyttä tukemalla uusien yritysten perustamista ja työllistymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteillä linkitetään osallistujat olemassa oleviin palveluihin, ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään verkostoja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Digitaalisten työkalujen/etäyhteyksien käytön kautta vähennetään matkustustarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat nimenomaan tähän - pyritään ensinnäkin saamaan maahanmuuttajat osaksi sosiaalisesti ja kulttuurisesti yhdenvertaista suomalaista yhteiskuntaa. Lisäksi hankkeessa tarjotaan mahdollisuuksia uranvaihtoon (yrittäjyys) ja lisätään tätä kautta kohderyhmien hyvinvointia sekä mahdollistetaan myös työttömyysuhan alla olevien ja työttömien valmentautuminen mahdollisuuksien mukaan ja parannetaan näin yksilöiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa pyritään nimenomaan monipuolisesti tasa-arvon edistämiseen, ei vain sukupuolien väliseen tasa-arvoon. Hankkeessa tarjotaan molemmille sukupuolille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua valmennukseen ja perehtyä yrittäjyyteen ja oman yrityksen perustamiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat yhteiskunnan kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Kestävän kehityksen yhtenä tärkeänä ulottuvuutena on sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus. Hankkeella on välitön vaikutus hyvinvointiin sekä monikulttuurisuuden vaalimiseen ja tasa-arvon edistämiseen kansalaisuudesta riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 10 |
| Hankkeessa pyritään ottamaan maahanmuuttajat osaksi suomalaista kulttuuriympäristöä ja hyödyntämään mahdollisesti heidän kulttuuriosaamistaan myös suomalaisen yrityskulttuurin monipuolistamisessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 6 |
| Hankkeen tuloksilla ei ole suoranaista vaikutusta ympäristöosaamiseen. Hankkeen toteutuksen aikana ympäristöosaamiseen liittyvät asiat voivat toki nousta esille ja realisoitua esimerkiksi perustettavan yrityksen osalta siten, että yrityksen perustaja ottaa liiketoimintaa suunnitellessaan huomioon myös ympäristöasiat (tarvitseeko yritys ympäristöluvan tms) ja vahvistaa näin osaamistaan ympäristöasioiden suhteen. Hankkeen osallistujia kannustetaan ympäristökysymysten huomioimiseen. | ||
Hankkeessa perehdytettiin ja aktivoitiin Etelä-Savossa asuvia, koulutettuja maahanmuuttajia sekä eteläsavolaisia korkeasti koulutettuja yrittäjyyteen ja oman yrityksen perustamiseen. Hanketta toteutettiin syyskuun 2015 ja elokuun 2017 välisenä aikana. Hanke pääsi sille asetettuihin numeerisiin tavoitteisiin. Hankkeen osallistujatoteuma oli 74 henkilöä, joista 50 naisia. Naisten keski-ikä oli 44 ja miesten 47,3 vuotta.
Osallistujista työssäkäyviä oli 41 ja koulutuksessa tai opiskelemassa oli 12 osallistujaa. Työttömiä tai työelämän ulkopuolella osallistujista oli 18 ja yrittäjänä toimi 3 henkilöä. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä oli lähes neljännes osallistujista eli 18 henkilöä, joista 12 naisia. Osallistujien kotimaat olivat Suomi, Viro, Japani, Kiina, Alankomaat, Australia, Yhdysvallat, Venäjä, Israel, Norja, Tanska, Puola, Slovenia, Kreikka ja Filippiinit.
Valmennussisällön rakentamisen reunaehdot määritteli pyrkimys vastata erittäin heterogeenisen osallistujajoukon tarpeisiin ja toisaalta täyttää starttirahan myöntävän TE-viranomaisen asettamat vaateet valmennuskokonaisuuden vähimmäissisällöiksi, jotta se täyttäisi starttirahan myöntämisen edellytykset.
Hankkeessa pilotoitiin uudentyyppistä yrittäjyyteen valmentavaa mallia ja sitä kehitettiin sisällöllisesti koko hankkeen ajan. Valmennuksia järjestettiin vuonna 2016 yhdessä ryhmässä Mikkelissä ja vuonna 2017 kahdessa ryhmässä Mikkelissä ja yhdessä Savonlinnassa. Hankkeessa järjestettiin maahanmuuttajataustaisille osallistujille suomenkielisen yrittäjävalmennuksen lisäksi omaa intensiiviryhmää, jossa keskityttiin juuri maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä ilmenneisiin tarpeisiin: kielitaidon kehittämiseen ja suomalaiseen liike-elämän kulttuuriin tutustumiseen ja verkostoitumisen tukemiseen.
Sisällöllisesti valmennuksissa oli huomattavia eroja ja hankkeen päättyessä oltiin saatu kehitettyä valmentajien ja valmennettavien tarpeiden, kokemusten, arvioinnin ja palautteen pohjalta toimiva yrittäjyysvalmennusmalli.
Valmennusten aikana syntyi ainakin 13 uutta yritystä ja yli kymmenen valmennettavaa on kertonut siirtyvänsä yrittäjäksi hyvin todennäköisesti vielä syksyn 2017 aikana. Muutama osallistuja sai varmuuden siitä, ettei ainakaan päätoiminen yrittäjyys ole heitä varten, osa käsityksen siitä, millaista osaamista heidän on vielä hankittava ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Osallistujilta saadun palautteen perusteella kaikkien valmennettavien yrittäjyysvalmiudet paranivat. Välillisesti osallistujien osaamisen lisääntymisellä ja uusien yritysten perustamisella on vaikutusta alueen kilpailukykyyn, työllisyyteen ja elinvoimaisuuteen.