|
|
|
Hankekoodi: S20381
Hankkeen nimi: Startti
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: ProAgria Etelä-Savo ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0215848-5
Jakeluosoite: Mikonkatu 5
Puhelinnumero: 0400 261 094
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://etela-savo.proagria.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: AHONEN VUOKKO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Talouden asiantuntija, omistajanvaihdospalvelut
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: vuokko.ahonen(at)proagria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 524 9945
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Startti –hanke tukee eteläsavolaisia nuoria maatilayrittäjiä ja maaseudun pienyrittäjiä onnistumaan sukupolvenvaihdoksessa ja yritystoiminnan alkutaipaleella. Hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda malli ns. hiljaisen tiedon siirtymiseen sukupolvelta toiselle. Tavoitteena on että sekä jatkajat että luopujat perheineen ovat tyytyväisiä sukupolvenvaihdokseen liittyviin päätöksiin. Myös työhyvinvointi varmistetaan sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Tavoitteiden varmistamiseksi järjestetään maatila- tai pienyritystoiminnan aloittajille ja aloittamista harkitseville valmennusta pienryhmissä ja yrityskohtaisina ohjaustapaamisina. Hankkeen aikana on tavoitteena valmentaa 60 - 80 nuorta kaikkiaan 6 - 8 eri pienryhmässä; aluksi toteuttamaan sukupolvenvaihdos hyvin ja sen jälkeen ottamaan nopeasti yritysmäinen ote valitulla uralla.
Pienryhmäpäiven keskeinen sisältö on kannattavan liiketoiminnan käynnistäminen sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Sukupolvenvaihdosta suunnittelevien ryhmissä käydään lävise sukupolvenvaihdoksen suunnittelua, toteutusvaihtoehtoja, kauppahinnan muodostumista ja rahoitusmahdollisuuksia. Oma kokonaisuus varataan työssä jaksamisen käsittelyyn ja sukupolvenvaihdokseen liittyvän suuren muutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin jatkajien ja luopujien elämässä. Keskeinen asia on myös maatalous- ja maaseutuyritysten eri toimialojen ja tuotantosuuntien erityispiirteiden ja kannattavuuksien vertailu sekä kannattavuuteen vaikuttavat tekijöiden määrittäminen. Johtamistaidot ja johtamisen merkitys korostuu niin maatila- kuin pienyrityksissä tulevaisuudessa. Johtamiskokonaisuuteen kytketään yritysten ydinprosessien kehittäminen ja jatkuva parantaminen. Asiakasymmärrys ja asiakaslähtöinen tuotekehitys sisällytetään pienyritysten pienryhmäpäiviin. Sisällöt suunnitellaan osallistujien tarpeiden mukaisiksi. Pienryhmätoiminnan ja valmennuksen tavoitteena on kunkin nuoren tutustuminen oman yrityksensä toimintaan ja yritystoiminnan kehittämisnäkökulmien avautuminen.
Yhtenä kohderyhmänä hankkeessa ovat maaseudun pienyrityksistä erityisesti koneyrittäjät. Hankkeen alussa selvitetään yhteistyössä Koneyrittäjien liiton kanssa pienryhmätoiminnan ja teemapäivien markkinoinnin kohdentaminen ja sopivat toteutusmallit.
Hankkeen tavoitteena on luoda moniammatillinen yhteistyömalli, joka jää hankkeen jälkeen elämään yrittäjien tueksi osana heidän normaalia toimintaansa. Pienryhmiin osallistuvat oppivat tuntemaan ProAgrian ja muiden sidosryhmien edustajia ja he saavat hankkeen aikana tuekseen juuri heidän tarpeisiinsa vastaavan tiimin, jonka tuki on käytettävissä hankkeen jälkeenkin.
Hanke tarjoaa osallistujille mahdollisuuden tavata, verkostoitua ja viritellä yhteistyötä toisten samassa elämäntilanteessa olevien maatilojen tai maaseudun pienyritysten jatkajien kanssa. Pienryhmiin osallistuville nuorille, muille nuorille ja nuorille viljelijöille järjestetään hankkeen puitteissa yhteisiä opintomatkoja, joilla on helppo verkottua ja poimia hyviä käytäntöjä tutustumiskohteiksi valituilta yrityksiltä ja yrittäjiltä.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös kriisiin joutuneiden maaseudun yrittäjien tukeminen. Hankkeessa autetaan heitä, joita on kohdannut äkillinen tai muu vakava haaste: kuolemantapaus perheessä, tulipalo tai muu onnettomuus, yrittäjän vakava sairastuminen tms. Tukemisen toimenpiteet tehdään tila- ja yrittäjäkohtaisesti käymällä tilanne läpi työmäärän ja työn sisällön, työolojen, yrittäjän itsensä, ammattitaidon ja työyhteisön näkökulmista. Yrittäjä saa paitsi henkistä tukea myös apua strategisen muutoksen aikaansaamiseen eli kohentavien toimenpiteiden valintaan.
Sukupolvenvaihdokseen valmentamiselle ja yritystoiminnan alkutaipaleen tehokkaalle tukemiselle on tarvetta nyt erityisen paljon, sillä vuosina 2013 ja 2014 maatialyrityksissä toteutettiin tavallista enemmän sukupolvenvaihdoksia, kun arveltiin että luopumistukimahdollisuus loppuu tai luopumistuelle pääsyn ehdot kiristyvät vuoden 2015 alussa. Osalle jatkajista ja luopujista tilanne tuli eteen vähän yllättäen ja nopeammin kuin jos luopumistukijärjestelmä olisi jatkunut entisellään. Kaikilla jatkajilla ei nyt saata olla minkäänlaista maatalouden koulutusta eikä kotitilan tuotantokaan ole välttämättä ehtinyt tulla vielä tutuksi. Vanhemmat taas eivät ole kaikissa tapauksissa ehtineet kypsyä henkisesti luopumiseen. Luopujille tarjotaan vertaisteemapäiviä, joissa keskitytään sukupolvenvaihdoksen mukanaan tuomaan elämänmuutokseen ja keinoihin hyväksyä muutos ja selvitä siitä. Molemmille sukupolville yhteisesti suunnatuissa teemapäivissä taas annetaan ajankohtaista tietoa sukupolvenvaihdosten teknisestä toteuttamisesta, rahoitusmahdollisuuksista, verokysymyksistä ja muista huomioon otettavista asioista. Nämä tietoiskutyyppiset teemapäivät järjestetään yhdessä eri toimijoiden kanssa: rahoituslaitokset, Ely-keskus, Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Maaseudulla toimivissa pienyrityksissä on myös entistä suurempi tarve jatkajille. Pienyrittäjien teemapäivien ja pienryhmäpäivien yhteistyötahoina on edellisten lisäksi seudulliset Yritys Suomi toimijat.
Suurin osa sukupolvenvaihdos -pienryhmiin osallistuvista ja yrityskohtaista ohjausta saavista sekä opintomatkoille osallistuvista henkilöistä on 20 - 30 -vuotiaita eteläsavolaista maaseudun nuoria. Heidän (tai heidän puolisonsa) yrityksissä suunnitellaan sukupolvenvaihdosta tapahtuvaksi lähivuosina. Tai sukupolvenvaihdos tai sen ensimmäinen vaihe on äskettäin, eli enintään kolme vuotta sitten, toteutettu. Osalla jatkajia tai jatkajaehdokkaita opinnot ovat vielä meneillään.
SPV-teemapäiville osallistuvista henkilöstä suurin osa on maatilojen tai monialaisten yritysten tulevia luopujia eli 50 - 70 -vuotiaita.
Kolmanteen kohderyhmään kuuluu maatilojen yrittäjiä, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet kriisin keskelle. Hankkeeseen mukaan tulevien kriisitilojen määräksi on arvioitu 20.
Hankkeesta hyötyvät varsinaisen kohderyhmän lisäksi heidän kanssaan asioivien sidosryhmien edustajat: he saavat asiakkaikseen ja yhteistyökumppaneikseen hieman valmiimpia yrittäjiä, kuin mitä nämä olisivat ilman valmennuksiin osallistumistaan.
Kun hankkeeseen osallistuvien henkilöiden osaaminen, itseluottamus ja hyvinvointi lisääntyvät, paranee toivottavasti myös heidän läheistensä hyvinvointi.
ProAgrian henkilöstö tottuu hankkeen aikana tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä asiakasyritysten kokonaisvaltaisen tukemisen myötä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 204 930
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 187 087
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 288 698
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 216 732
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Pieksämäki, Puumala, Kangasniemi, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Joroinen, Heinävesi, Juva, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 50
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 43
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Maataloutta harjoitetaan Suomessa luonnonvaroja säästäen. Pienryhmien ohjelmaan sisältyy mm. viljelyn suunnittelu ja ympäristönäkökulman huomioiminen siinä. Maatilan toiminnan kannattavuuteen vaikuttavat mm. metsien hoito, energian käyttömäärä ja investointien määrä ja kestävyys. Nämä asiat ja niiden vaikutus ympäristöön tuodaan esille koulutuspäivien aikana. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Aihe sisältyy koulutusten johtamisosioon, kun mietitään, missä toimintaympäristössä maataloutta harjoitetaan tulevaisuudessa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 4 |
| Kuuluvat luontevasti huomioonotettaviin asioihin viljelyn suunnitteluosiossa. Ryhmiin osallistuu todennäköisesti sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn harjoittajia. Tavanomaisen tuotannon harjoittajat saavat ehkä oppia ja vaikutteita 'huomaamattaan' luomun osaajilta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Kuuluvat huomioonotettaviin asioihin luontevasti viljelyn suunnitteluosiossa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 2 |
| Osallistujat tutustuvat omien tilojensa mahdollisiin Natura-kohteisiin ja miettivät miten ne vaikuttavat ja otetaan huomioon toiminnassa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 3 |
| Materiaalien hankinta ja jätteiden käsittely ovat tiloille kustannustekijöitä. Turhien kulujen välttäminen niidenkin osalta vaikuttaa kannattavuuteen. Jätehuolto on hoidettava kuitenkin asianmukaisesti, jotta maatilayrittäjälle ei tule turhia tulonmenetyksiä esim. tukileikkauksien takia. Asia sisältyy esim. tukia käsittelevän päivän ohjelmaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Kannattavuuteen vaikuttavat mm. metsien hoito ja energian käyttömäärä ja laatu. Nämä asiat ja niiden vaikutys ympäristöön tuodaan esille koulutuspäivien aikana. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Pellot ja maatilat nimenomaan pysyvät paikoillaan. Hankkeen tuella annetaan nuorille valmiuksia työllistyä kotitilallaan ja osaltaan yritetään jarruttaa maatilayrittäjien keski-iän kasvua. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 2 |
| Osa hankkeen pienryhmiin osallistuvista yrittäjistä todennäköisesti tuottaa aineettomia palveluja yrityksessään ja saa siihen lisää osaamista. Samaa suunnittelee ehkä joku maatilayrittäjistä osaksi maatilansa toimintaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
| Kuuluvat luontevasti huomioonotettaviin asioihin viljelyn suunnitteluosiossa ja niiden merkitystä käydään läpi myös kannattavuuteen vaikuttavina tekijöinä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Samassa elämänvaiheessa eli maatilayrittäjyyttä aloittamassa olevia nuoria ei nykyään ole kovin paljon samoilla kylillä. Pienryhmät tarjoavat niihin osallistuville mainion mahdollisuuden ajatusten vaihtoon ja vertaistukeen. Työhyvinvointi otetaan myös aiheena esille yrittäjien töiden ja johtamisen suunnittelun yhteydessä. Maatilan tai yrityksen sukupolvenvaihdoksessa tehdyt asumis- ym. ratkaisut vaikuttavat kaikkien osapuolien hyvinvointiin paljon ja kauan. Näistä vaikutuksista kerrotaan koulutusten aikana ja koetetaan estää hyvinvointia huonontavien ratkaisujen valinta sukupolvenvaihdosten toteuttamisessa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 5 |
| Pienryhmiin ja teemapäiviin voi osallistua, onpa yrityksen koko mikä tahansa. Pienryhmän osallistumismaksu on yrityskohtainen, joten perheessä ei tarvitse valita maksun takia kumpi osallistuu | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 2 | 3 |
| Eläväiset nuoret maatilayrittäjinä pitävät yllä elävää maaseutua. Osa varmasti pyrkii vaalimaan perinteistä maatilamaisemaakin | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 3 |
| On luonteva osa viljelyn suunnitteluosiota ja vaikuttaa myös tulonmuodostukseen tukirintamalla | ||
Startti-hankkeessa valmennettiin äskettäin viljelyn aloittaneita nuoria sekä maatilan lunastamista harkitsevia yhteensä viidessä pienryhmässä. Kullakin ryhmällä oli 6 - 7 valmennuspäivää noin kuukauden välein, lisäksi 1 – 3 yrityskohtaista ohjauspäivää.
Tilan lunastamista harkitsevat saivat pienryhmissä varmuutta oikean omistajanvaihdostavan ja -hinnan valintaan. He harjoittelivat myös tulevan liiketoimintansa suunnittelua ja oppivat yritystoiminnan realiteetteja, mm. eri kokoisten tilojen ja eri tuotantosuuntien tulosodotuksia ja työmääriä. Valmennuksen aikana ja kotitilansa nykytilanteeseen tutustuessaan nuorille siirtyi myös heidän vanhemmiltaan ns. hiljaista tietoa. Pienryhmän päättyessä ja siihen kuuluvien yrityskohtaisten ohjauspäivien jälkeen monella ryhmäläisellä oli sukupolvenvaihdoksen aikataulutavoite ja rahoitusmahdollisuudet tiedossa.
Yritystoiminnan jo aloittaneet osallistujat oppivat omissa pienryhmissään syvemmin yritystoiminnan lainalaisuuksista ja omista yrittäjäominaisuuksistaan. He suunnittelivat omalle yritykselleen sopivaa vuodenkiertoa eli tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan. Käytännön johtamisen työkaluiksi se saivat käyttöönsä mm. kuukausitason talouden budjetointitaulukon ja yrityksen kehittämistoimet tärkeysjärjestykseen laittavan tuloskortin. Valmennuksen aikana heille tuli tutuksi useita eri alojen asiantuntijoita ja monelle jäikin hankkeen päättyessä tueksi sopivista asiantuntijoista koostuva moniammatillinen tiimi.
Nuoret pääsivät arvioimaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia kahdessa tulevaisuutta ennustavassa teemapäivässä, joissa oli alustajina eri tulevaisuuden tutkijoita. Hiukan erilaiseen tämän hetken toimintaympäristöön päästiin tutustumaan myös kevättalvella 2018 Keski-Ruotsiin suuntautuneella opintomatkalla, joka oli osa nuorten kansainvälistymisvalmennusta.
Hanke järjesti vuosittain useita tiedotusluonteisia teemapäiviä yhteistyökumppaneidensa kanssa eri puolilla Etelä-Savoa. Tilaisuuksissa sekä luopujat että jatkajat saivat ajankohtaista tietoa ja vertaistukea omistajanvaihdokseen liittyvistä asioista. Viljelijöille ajankohtainen tiedotustilaisuus järjestettiin myös maatilan yhtiöittämisestä.
Hankkeen yksi tärkeä tavoite oli auttaa erilaisiin kriisitilanteisiin joutuneita yrittäjiä ja heidän läheisiään. Hankkeen aikana apua sai 30 henkilöä. Hanketyöntekijä teki heidän kanssaan henkilökohtaisen tilannekartoituksen ja laati sen pohjalta etenemissuunnitelman. Hän etsi tilanteisiin sopivia muita auttajia ja ohjasi ihmisiä heidän apunsa äärelle.