Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20382

Hankkeen nimi: NISU Nivelvaiheiden sujuvoittaminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0214958-9

Jakeluosoite: Ketunpolku 1

Puhelinnumero: 08-61651

Postinumero: 87100

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hynynen Helena

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helena.hynynen(at)kao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 797 4660

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TARVE kehittämishankkeelle nousee lakisääteisen 1) henkilökohtaistamisprosessin säädäntötason tarpeista 2) niiden käytännön toteuttamisesta 3) työelämän tarpeista ja 4) tarpeesta saada opintohallintajärjestelmät tukemaan prosessin toteuttamista.
KAOn on vastattava näihin uudistustarpeisiin kehittämällä ammatillisen koulutuksen sisäisiä rakenteita, henkilöstön osaamista ja verkostomaisia toimintatapoja huomioiden Kainuun ja Koillismaan harvaan asutun seudun haasteet. Tarvitaan nopeita toimenpiteitä, joihin KAOn perustoiminnassa ei ole resursseja.
Tarpeet täsmentyivät KAOssa keväällä 2015 toteutetussa ”Henkilökohtaistamisprosessin toimivuuden itsearviointi KAOssa” –kartoituksessa, jossa kehitettäviksi kohteiksi nousi mm. henkilökohtaistamisprosessi ja henkilökohtaistamisen resurssointi, kehittämistyön jämäköittäminen, työelämän mukaan ottaminen, aito tunnustaminen->opiskeluajan oikea lyhentäminen, sähköinen henkilökohtaistaminen, dokumentointi ja palautteiden hyödyntäminen.
TAVOITTEENA on luoda yksi henk.kohtaistamisprosessin toimintamalli kaikille asiakkaille. Malli on rahoitusmuodoista riippumaton toimintatapa opiskelijalle, työelämälle ja koulutuksen järjestäjälle. Prosessi toimintaohjeineen tulee sähköiseen muotoon.
TOIMENPITEET, KOHDERYHMÄT JA KESKEISET TOIMIJAT HANKKEESSA
1. Nykytilan kartoitus (4 kk)
2. Henkilökohtaistamisprosessin mallin ver0 luonti (7 kk)
3. Testaus ver0, korjaukset (7 kk)
4. Vakiinnuttaminen koko hankkeen ajan
Pilottialoina HyPa ja TeLi-alat. Koulutusaloilta otetaan mukaan sekä jatkavia että aloittavia nuoriso- ja aikuispuolen opiskelijoita. Opiskelijat, työelämän edustajat, opettajat, opintohallintojärjestelmien asiantuntijat, opintosihteerit, opot ja muu opintotukihlöstö ovat laajana kohderyhmänä kartoituksessa sekä käyttöön ja vakiinnuttamiseen liittyvissä toimenpiteissä. Samoista kohderyhmistä muodostetut pienet työryhmät työstävät ja testaavat luotavaa mallia. Toimintatapa samalla sitouttaa.

TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS
Yhteistyössä työelämän kanssa tehty toimintamalli laaditaan sähköiseen muotoon. Malli edistää tutkintorakenteen ja sitä koskevan päätöksenteon nopeutta ja joustavuutta reagoida työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Alueelliset erityispiirteet ja monenlaiset opiskelijat huomioiva henkilökohtaistamisen malli luo parempia edellytyksiä kouluttautumiselle ja työllistymiselle. Malli palvelee kaikilla järjestämismuodoilla toteutettavaa koulutusta. Alueellisesti hankkeen vaikuttavuus tulee näkymään, kun koulutuksen suoritusajat lyhenevät ja työelämän tarpeet on voitu täsmällisemmin huomioida koulutuksen sisällössä.

Piloteiksi valitut HyPa ja TeLi –alat tuottavat samalla tietoa eri sukupuolta olevien koulutettavien sekä mies- ja naisalojen erityistarpeista henkilökohtaistamisessa. Mallilla pyritään turvaamaan ammatillisen toisen asteen koulutuksenjärjestäjän tasalaatuiset palvelut alueen opiskelijoilla ja työelämälle käytettävissä olevilla niukkenevilla resursseilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmät ja kuvaus toiminnasta hankkeessa:
HyPa = Hyvinvointi- ja palveluala
TeLi = Tekniikan ja liikenteen alat
nuas = nuorisoaste
aiko = aikuiskoulutus

Opiskelijat (nuas + aiko)
• 1. vaiheessa kyselyissä 56 jatkavia opiskelijoita (HyPa 36, TeLi 30)
• 2. vaiheessa työryhmissä 4 opiskelijaa (2 + 2)
• 3. vaiheessa testaamisessa 66 aloittavia opiskelijoita (4 ryhmästä)

TeLi:n ja HyPa:n opiskelijoista otetaan nykytilan kartoitukseen mukaan molemmista 56 opiskelijaa. Molemmilta koulutusaloilta otetaan mukaan sekä nuoriso- että aikuispuolen opiskelijoita, jotka ovat jo aiemmin aloittaneet opinnot ja jopa valmistumassa.

Testausvaiheessa otetaan mukaan syksyllä 2016 aloittavista opiskelijoista em. tavalla 66 opiskelijaa.

Työryhmiin otetaan mukaan molemmilta aloilta 1 nuoriso- ja 1 aikuispuolen opiskelija (yhteensä 4).


Työelämän edustajat
• 1. vaiheessa kyselyissä 15 (ei makseta korvausta)
• 2. vaiheessa työryhmissä 6 (3 + 3): maksetaan
• 3. vaiheessa testaamisessa 4 (maksetaan)
• 4. vaiheessa osallistuminen tietoiskuihin 20 (ei makseta)

Työelämän edustajat valitaan aktiivisista työssäoppimispaikoista kyselyihin (ei makseta) ja työryhmiin (maksetaan).

Testaamisvaiheessa on mukana työelämän edustajia, joissa on opiskelijoita testausryhmistä (maksetaan).

Tietoiskuissa on mukana esim. työpaikkaohjaajakoulutuksessa olevia, työpaikkaohjausta tekeviä tai info-tilaisuuksiin tulleita työelämän edustajia (ei makseta).

Opettajat
• 1. vaiheessa kyselyissä 40 (ei makseta korvausta)
• 2. vaiheessa työryhmissä 6 (3 + 3): maksetaan
• 3. vaiheessa testaamisessa 6 (maksetaan)
• 4. vaiheessa osallistuminen tietoiskuihin 100 (ei makseta)

Kyselyissä mukana on opettajia niistä ryhmistä, joiden opiskelijoille myös tehdään kysely. Työryhmiin ja testaukseen valitaan osallistujat yhteistyössä koulutusjohtajien kanssa. Opettajat valmistelevat mallia sovittujen suunnitelmien mukaisesti myös työryhmäkokoontumisien välissä.

Tietoiskuihin pyritään saamaan mahdollisimman laaja osallistuminen hankkeen tulosten vakiinnuttamisen varmistamiseksi.

Opintohallintajärjestelmien asiantuntijat (KAO:n henkilöstöä – työryhmätyöskentely maksetaan)
• 1. vaiheessa kyselyissä 3
• 2. vaiheessa työryhmissä 3
• 3. vaiheessa testaamisessa 3
• 4. vaiheessa tietoiskuissa 3

Järjestelmäasiantuntijat ovat mukana kaikissa vaiheissa tuomassa Wilman, Primuksen ja Kurren näkökulmaa henkilökohtaistamiseen.


Opintosihteerit (KAO:n henkilöstöä – työryhmätyöskentely maksetaan)
• 1. vaiheessa kyselyissä 2 (1 + 1)
• 2. vaiheessa työryhmissä 2
• 4. vaiheessa tietoiskuissa 7 (kaikki)

Opintosihteerien edustajina on kyselyissä ja työryhmissä 1 nuoriso- ja 1 aikuispuolelta. Opintosihteereiltä saamme tietoa, miten heidän työssään näkyy henkilökohtaistaminen.

Tietoiskuissa on mukana KAO:n kaikki 7 opintosihteeriä.


Opinto-ohjaajat (KAO:n henkilöstöä – työryhmätyöskentely maksetaan)
• 1. vaiheessa kyselyissä 4 (2 + 2)
• 2. vaiheessa työryhmissä 2
• 3. vaiheessa testaamisessa 2
• 4. vaiheessa tietoiskuissa 8 (kaikki)

TeLi:lta ja HyPa:lta on mukana kyselyissä molemmilta 2 opinto-ohjaajaa, koska esim. HyPa:lla toinen opo tekee etupäässä ohjausta nuoriso- ja toinen aikuispuolen opiskelijoiden kanssa.

Työryhmiin ja testaukseen otetaan molemmilta aloilta 1 opo.

Tietoiskuissa toivotaan olevan mukana kaikki Kainuun ammattiopiston 8 opinto-ohjaajaa.


Muu opiskelijahuoltohenkilöstö (KAO:n henkilöstöä – työryhmätyöskentely maksetaan)
• 1. vaiheessa kyselyissä 4 (kummaltakin alalta kuraattori + terveydenhoitaja)
• 2. vaiheessa työryhmissä 2 (kuraattorit)
• 4. vaiheessa tietoiskuissa 6 (4 kuraattoria + 2 terveydenhoitajaa)

Kuraattorit ja terveydenhoitajat tuovat ns. opetussuunnitelman ulkopuolista näkemystä opiskelijoiden henkilökohtaistamisen tarpeisiin.

Muu tukihenkilöstö (KAO:n henkilöstöä – korvataan työaikaseurannan mukaan)
• ICT-tuki tulee mukaan jo kyselyjen ja alustojen valintojen suunnitteluvaiheessa ja on teknisenä tukena koko prosessin ajan
• Markkinointipalvelut tulevat mukaan heti alkuvaiheessa tukemaan tiedottamisen suunnittelussa ja toteutuksessa ja erityisesti julkaisujen laadinnassa. Varsinainen suunnittelu- ja painatustyö ostetaan ulkoiselta palvelun tuottajalta kilpailutuksella.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työnantajat ja sitä kautta koko Kainuun elinkeinoelämä on suuri välillinen hyötyjä, samoin kaikki Kainuun alueella toimivat koulutuksen tiedotus-, ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät tahot.

Hyödynsaajina ovat kaikki opiskelijat, joille tarjotaan sujuvia koulutuksellisia siirtymiä edetä yksilöllisillä opintopoluilla joustavasti ja oikea-aikaisesti.

Alueellisesti hankkeen vaikuttavuus tulee näkymään, kun koulutuksen suoritusajat lyhenevät ja työelämän tarpeet on voitu täsmällisemmin huomioida koulutuksen sisällössä. Opiskelijat valmistuvat nopeammin ja kustannustehokkaammin työelämään. Opiskelijat valmistuvat paremmin työelämän tarpeita vastaaviin tehtäviin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 186 414

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 146 792

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 248 552

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 195 723

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun, Koillismaan

Kunnat: Suomussalmi, Kajaani, Kuusamo, Sotkamo, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 318

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa toimitaan Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti. Sukupuolen merkitystä hankkeelle on arvioitu jo suunnitteluvaiheessa. Sukupuolen vaikutusta ja merkitystä arvioidaan tarkemmin hankkeen aikana, kun toimenpiteiden toteutuksen yksityiskohtainen suunnittelu etenee. Sukupuolisensitiivisyys on sisäänrakennettu jo ohjauksen eettisiin lähtökohtiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektin edetessä tarkastellaan mm. onko nais- ja miesopiskelijoilla/tutkinnon suorittajilla erilaiset tarpeet henkilökohtaistamisen suhteen, onko valmiudet tuoda esille oma osaaminen erilainen eri sukupuolilla, miten haastattelija voi ottaa nämä huomioon. Hankkeessa tarkastellaan esim. onko ollut jotain eroa naisten ja miesten välillä ja nostaisiko tämä tarkastelu uusia havaintoja kehittämistyön pohjaksi. Naisvaltaisia aloja ovat palvelualat (meillä HyPa) ja miehiä on enemmistö teknisillä aloilla (meillä TeLi). Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ottamalla juuri tästä syystä pilottiryhmiksi naisvaltainen HyPa ja miesvaltainen Teli. Hankkeen kaikissa toimenpiteissä toimitaan sukupuolisensitiivisesti siten, että naisilla ja miehillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa omia opintopolkujaan. Yritysten edustajat hankkeelle tulevat valikoitumaan tasa-arvoisesti jo senkin tähden, että ne pyydetään HyPan ja TeLin aloilta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Henkilökohtaistamisprosessi, joka on hankkeen päätavoite, on aina henkilökohtainen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Tavoitteena on tuottaa työelämän kaipaamia osaajia mahdollisimman tehokkaasti. Tukee näin myös pitkällä tähtäimellä elinkeinoelämää.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Kainuun ja Koillismaan eritystarpeet huomioiva tutkintojen suunnittelu ja järjestäminen tukee alueen elinkeinoelämää.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 3
Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on suuri yksittäinen syrjäytymistä aiheuttava tekijä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen kehittäminen mataloittaa kynnystä koulutukseen hakeutumiseen.
Tasa-arvon edistäminen 1 2
Kestävä kehitys on osa ohjaustoimintaamme, joten se on välillisesti hankkeen tavoitteena, mutta keskeisenä kohteena on henkilökohtaistamisprosessin tukeminen kokonaisuutena ilman erityisiä sukupuolinäkökulmia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 4
Koulutuksen järjestäjän (Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos/Kainuun ammattiopisto KAO) on laadittava opetussuunnitelmat siten, että ne antavat mahdollisuudet yksilöllisen osaamisen hankkimiseen. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta on sen vuoksi olennaista, että ammatillisessa koulutuksessa tunnistetaan monenlaiset oppijat ja tarjotaan heille soveltuvia yksilöllisiä palveluita ja koulutuspolkuja tasalaatuisesti koulutuksen rahoitusmuodosta riippumatta. Opiskelijajoukko on varsin heterogeeninen, mikä asettaa koulutuksen järjestäjille velvoitteita tukea niin opinnoissaan nopeasti ja kunnianhimoisesti eteneviä kuin myös vahvempaa ja aiempaa monipuolisempaa tukea tarvitsevia opiskelijoita.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli luoda yksi henkilökohtaistamisprosessin toimintamalli, joka on rahoitusmuodosta riippumaton toimintatapa opiskelijalle, työelämälle ja koulutuksen järjestäjälle. Prosessi ja toimintaohjeet tuli olla sähköisessä muodossa.

Hankkeen päätavoitteena ollut yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi tuotettiin Primus-Wilma –opintohallintajärjestelmään. Henkilökohtaistamisen sähköinen opas toimii lomakkeiden sisällä ns. infopattien avulla.

Hankkeen alussa tehtiin nykytilan kartoitus Kainuun ammattiopiston henkilökohtaistamiskäytäntöjen toimivuudesta ja tältä pohjalta lähdettiin kehittämään opiskelijoiden henkilökohtaistamista.

Opiskelussa olevien nivelvaiheiden kehittämistarpeita tuli esille myös moniammatillisten työryhmien työskentelyn tuloksena ja ryhmien esittämiä kehittämistoiveita pystyttiin toteuttamaan hankkeen aikana, esim. opiskelijoille opintohallintajärjestelmästä saatava CV, työllistymistaitojen vahvistaminen työnhakuinfojen kautta ja henkilöstölle koulutuksia.

Henkilökohtaistamisprosessin mallin luonnissa ja testauksessa oli mukana hyvinvointialan sekä tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoita sekä näyttötutkintoperusteisesta että opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta.

Hankkeessa tuotetut toimintamallit ja lomakkeet otettiin oppilaitoksen perustoimintaan sitä mukaa, kun ne valmistuivat. Siirtyminen sähköisiin lomakkeisiin lisäsi toiminnan tasalaatuisuutta ja avoimuutta, vähensi päällekkäistä työtä ja nopeutti päätöksentekoa.

Hankkeessa saatiin enemmän tuloksia kuin oli suunniteltu. Hankkeen avulla tehtiin opintohallintojärjestelmään seuraavat sähköiset lomakkeet: CV, ateriakorvaus, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, asuntolahakemus sekä työpaikoille mahdollisuus ilmoittaa avoimista koulutussopimus- ja oppisopimuspaikoista oppilaitoksen opiskelijoille. Lomakkeiden täyttämiseen tehtiin opastusvideoita opiskelijoille ja henkilöstölle.





Hankkeen avulla saivat syksyllä 2017 opintonsa aloittaneet opiskelijat jo heinäkuussa kirjautumistunnukset tietojärjestelmään, mikä sujuvoitti opintojen alkua elokuussa. Aloittaville opiskelijoille ja heidän huoltajille tehdyssä aloituskyselyssä oli mahdollista esittää toiveita ja huomioon otettavia asioita omaohjaajille jo ennen opintojen alkamista.

Hankkeessa tehtiin ammatillisen koulutuksen esittelyvideo sekä reformiesitteet opiskelijalla ja työelämälle.

Hanke edisti moniammatillista yhteistyötä sekä Kainuun ammattiopiston sisällä että eri sidosryhmien kesken.