RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20383, Koulutusmoduleilla osaamistase kilpailukykyiseksi (Kajaani Lab)

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

CEMIS-Oulu on Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskukseen kuuluva yksikkö, jossa työskentelee lähes 50 mittaustekniikan ja analytiikan ammattilaista. Yksikkö toteuttaa mittaustekniikan tutkimusta, kehittää alan teknologiaa sekä tarjoaa näihin liittyen palveluja yrityksille, tutkimuslaitoksille ja muille organisaatioille yhteisrahoitteisissa hankkeissa sekä yksittäisinä toimeksiantoina. Yksikkö on mukana myös Kainuun alueen mittaustekniikan tutkimuksen ja koulutuksen yhteen liittävässä CEMIS toiminnassa.

Kajaani ja Kainuu ovat vahvaa rakennemuutosaluetta. Elinkeinoelämän vetureiksi on nousemassa biotalous, Cleantech ja kaivosteollisuus. Kainuu tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa monipuolista teollisuutta ja resurssien tehokkaampaa käyttöä. Kainuun Liitto on valmistellut uutta biotalouden strategiaa ja toimintamallia, jolla vahvistetaan alan tutkimusta ja luodaan Kainuuseen uusia kasvuyrityksiä. Rakennemuutoksen hallinta ja suunnitelmien toteuttaminen edellyttää myös CEMIS-Oulun panosta vahvistamalla ko. alojen tutkimusta ja teknologista kehittämistä. Kajaani Lab -hankkeen avulla sovellusalueisiin liittyvää CEMIS-Oulun henkilöstön osaamista syvennetään ja osaamispohjaa laajennetaan sekä luodaan näin entistä monipuolisempi ja korkeatasoisempi demonstraatio-, pilotointi sekä soveltavan tutkimuksen osaamiskeskittymä Kainuuseen.

Koulutuksen avulla luodaan CEMIS-Oulun henkilöstölle oppimisura, jota he voivat hyödyntää oman osaamisensa ja työnsä kehittämisessä. Välillisiä kohderyhmiä ovat: yritysten, kehitysyhtiöiden ja muiden Cemis -toimijoiden (VTT Oy, Jyväskylän yliopisto, KAMK) TKI– henkilöstö ja hanke- sekä liiketoimintaosaajat. Hanke toteutetaan koulutusmoduuli -periaatteella. Koulutusmoduulit: 1) kainuun luonnon biomassat, 2) mallinnus, 3) tulevaisuuden Cleantech -alan mittausratkaisut, 4)e-health, 5) uudet nousevat tarpeet, on määritelty ja suunniteltu alueen tavoitteet sekä laboratorion ja yrityselämän tarpeet huomioiden. Koulutusmoduuleissa painotetaan käyttäjälähtöisyyttä, korkeatasoista, monitieteistä ja useiden tutkimussovellutusalojen yhteisiä teemoja. Koulutuksessa hyödynnetään myös ulkomaisia osaajia. Koulutettava voi myös kouluttautua ulkomailla.

Koulutusmalli sisältää myös kouluttajakoulutusidean: henkilöt, suoritettuaan koulutusmoduulin voivat toimia myöhemmin ko. teeman kouluttajina ja osaamisen siirtäjinä. Koulutukseen sisältyvät erilaiset näyttötekniikat, demonstraatiot, ongelmanratkaisumenetelmien hallinta, hands on –työtapojen opettelu ja diagnosoivaa sekä instrumentaalista opetusta. Opetus voidaan toteuttaa lähiopetuksena tai etäopetuksena.

Kolutuksen jälkeen laboratoriolla on paremmat mahdollisuudet hallita rakennemuutosalojen tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä yrityksissä tapahtuvaa tuotantojärjestelmien muutoksia. Koulutus paikkaa henkilöstön ammattitaitovajeita CEMIS-Oulun pääsovellusalueilla ja vahvistaa kansainvälisen ulkopuolisen kilpailtavan rahoituksen hankintaa.

Hankeen budjetti on 376 268 € ja projekti sisältää 49 htkk ja hanke toteutetaan 1.9.2015 - 31.08.2018.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsianisena kohderyhmänä ovat Cemis-Oulun Kajaanin lab:n tutkijat, laborantit, laboratorioinsinöörit- ja mestarit, projektipäälliköt, talous-, atk- ja rahoitushenkilöstö sekä teknisentuen henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat: yritysten, kehitysyhtiöiden ja Cemis -toimijoiden TKI -henkilöstö, liiketoiminta- ja rahoitusosaajat (VTT, MIKES Jyväskylän yliopisto, AMK).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 282 201

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 282 201

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 376 268

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 376 268

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin

Kunnat: Kajaani, Sotkamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Oulun yliopisto Kajaanin yliopistokeskus Cemis-Oulu PL 127

Postinumero: 87400

Postitoimipaikka: Kajaani

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 42

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Kartoitettu nais- ja mies henkiöstö ja heidän koulutus- ja osaamispohja sekä tarpeet osaamisen vahvistamiseksi. Erityisesti on kiinnitetty huomiota naistutkijoiden osaamisen ja koulutuspohjan analyysiin ja tulosten vaikutuksiin heidän tulevaisuuden työuraansa. Juuri ennen hanketta Cemis-Oulussa tehdään osaamiskartoitus koko henkilöstölle, joka myös nousee esille naistyöntekijöiden osaamispohja. Kartoitus auttaa kohdentamaan koulutuksen osaamisen katvealueille.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Tasa-arvolaki ja OY:n henkilöstöpoliittinen ohjelma velvoittavat omia yksiköitään suunnittelemaan omaa toimintaansa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Hankkeen koulutusten ja osaamisen vahvistamistoimenpiteet vaikuttavat positiivisesti sekä naisiin että miehiin. Hankkeessa tehdyt osaamisen vahvistamistoimenpiteet estävät välitöntä ja välillistä sukupuolisyrjintää sekä edistävät aktiivisesti ja konkreettisesti sukupuolten tasa-arvoa. Hanke luo mahdollisuuksien tasa-arvon molemmille sukupuolille. Tällä estetään laboratoriossa sukupuolten kannalta ei -toivotut vaikutukset mm. urakehitykseen ja kouluttautumisen vaativiin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin omalla subtanssialalla.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa erityisesti rakennemuutosalueilla. Osaamisen vahvistaminen ko. sektoreilla antaa myös mahdollisuuden nostaa naisten osaamista, jotka mm. eivät perhesyiden takia ole kyenneet riittävästi panostaan oman osaamisen kehittämiseen nopeasti muuttuvilla rakennemuustosaloilla, kuten biotalous ja cleantech -alat.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	4	8
Hankeella voidaan vaikuttaa sekä välittömästi että välillisesti luonnovarojen kestävään käyttöön. Toisaalta välillinen vaikutus on pitkäkestoinen, koska uusi osaaminen ko. sektorille juurrutetaan pysyväksi toiminnaksi. Koulutusmodulien koulutukselliset tavoitteet edistävät luonnovarojen kestävää käyttöä. Luodaan uutta osaamista joka vahvistaa erityisesti Kainuun luonnon biomassojen kestävää käyttöä osana elinkeinopolitiikkaa. Toisaalta luonnonvarojen kestävää käyttöä edistetään koulutuksella, joka on monitieteistä ja ottaa huomioon useat eri tutkimussovellutusalat. Lisäksi hyödynnetään kansainvälistä osaamista ko. alueella.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	3
Koulutusmodulien sisällön suunnittelussa ja tavoitteissa on huomioitu ilmastonmuutoksen ja vähähiilisyyden tuomat uudet teknologiset haasteet. Ilmaston muutosten aiheuttamien riskien tiedostaminen, hallinta ja modernien teknologien soveltaminen käytäntöön vaatii koulutusta, jotta ilmaston muutokseen liittyvät riskit voidaan minimoida. Tulevaisuudessa Cemis-Oulu kykenee tukemaan yritysten omia TKI- ja kaupallistamisprojekteja ko. sektorilla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Kainuussa arktisen alueen kasvillisuus (biomassat), eliöt ja ilmasto. Kainuun luonnon biomassat koulutusmodulissa huomioidaan alueen kasvillisuuden (biomassojen) ja eliöiden (mm.bakteerit) hyödyntäminen teollisuudessa kestävällä tavalla. Luonnon monimuotoisuus ja sen uusiutumisen tunnistaminen auttaa kehittämään teollisuudelle teknologiaa tuotantoprosesseihin, joka ei kuormita luontoa haitallisesti.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	3	6
Koulutusmodulien, erityisesti Cleantech -moduli, sisällössä huomiodaan pinta- ja pohjavesiin, maaperään ilmaan liittyvät uudet luonnonsuojeluvaatimukset. Cemis-Oulussa alkaa Kainuun ilmastohankkeen toteuttaminen, jota tämä hanke tukee. Sen tavoitteena on valtavirtaistaa ilmastonsuojelu kainuulaisten yritysten ja kuntien normaaliin toimintaan siten, että maakunnan asettama kasvihuonekaasuvähenemätavoite saavutetaan. Oleellinen osa ilmastopäästöjen vähentämistä on uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö sekä energian säästötoimet. Koulutushankkeella turvataan Cemis-Oulun osaamistase ko. sektorilla. Lisäksi uutta osaamista siirretään muiden toimijoiden käyttöön.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	2	2
Natura 2000 -verkosto tarjoaa tärkeitä ekosysteemipalveluja, ja se on näin ollen keskeinen osa Kainuunkin tulevaisuutta. Kainuussa useat elinkeinoelämän tukijalat ja veturiyritykset pohjaavat toimintansa luonnon raaka-aineisiin. Hankkeessa syntynyttä ympäristö-, mallinnus- ja biomassaosaamista voidaan hyödyntää Natura 2000 -ohjelmassa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	6	9
Koulutusmodulien avulla lisätään osaamista hyödyntää liiketaloudelliesti bio- ja kaivannaisjätteitä esim. metsä-, energia-,marja- ja elintarviketeollisuudessa. Hankkeen avulla saadaan henkilöstö kouluttautuu uuteen alan teknologiaan, analyysimentelmiin ja laitteisiin. Lisäksi perehdytään jätteiden erilaisiin hyödyntämistapoihin jatkojalosketjussa. Hankkeen kauutta saadaan välittömiä ja välillisiä vaikutuksia hyödyntää eri materiaaleja ja jätteitä. Uutta osaamista hyödynnetään mm. Cemis-Oulun palveluliiketoiminnassa. Toisaalta osaaminen kanavoituu yritysten omiin tuotekehitysprojekteihin. Teollisessa symbioosissa on usean yrityksen muodostama kokonaisuus, jossa toisiaan täydentävät yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen yrityksen raaka-ainetta ja päinvastoin. (Esim. Renforisin rannassa Pölkky Oy ja ST 1 muodostavat tällaisen symbioosin) Näin kustannuseräksi koettu jäte tai tuotannon sivuvirta muuttuu rahanarvoiseksi tuotannon tekijäksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	4	8
Koulutusmodulien sisällön suunnittelussa on huomioitu uusiutuvan energia osaamisen kasvattaminen erityisesti biopolttoaineiden osalta. Cemis-Oulun henkilöstön osaamispääoman lisääminen bakteeriteknologian alueella vaikuttaa välittömästi ja välillisesti uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja tehostamiseen. Bioetanolin tuotanto metsäbiomassasta vaatii modernin teknologian käyttöönottoa koko tuotantoketjussa. Cemis-Oulu koordinoi bioenergian Kainuun teemaohjelmaa. Koulutusmoduli työskentely tukee myös ko. ohjelman onnistunutta toteuttamista. Koulutusosaamista voidaan siirtää teemaohjelman toteuttajille.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	9
Kajaani ja Kainuu ovat vahvaa rakennemuutosaluetta. Elinkeinoelämän vetureiksi on nousemassa biotalous, cleantech ja kaivosteollisuus. Toimialojen kehittäminen edellyttää että Cemis-Oulun vahvistaa alojen tutkimusta ja teknologista kehittämistä täydennyskouluttamalla alan tutkijoita, laboratoriohenkilöstöä, palveluliiketoimintaosaajia. Lisäksi vahvistetaan koulutus- ja osaamisverkkoja, älykästä erikoistumista sekä kumppanuuksia korkeakoululaitoksen, teknologiakeskusten sekä yritysten kanssa. Välillisesti tuetaan yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja vientitoimintaa. Toisaalta tuetaan biojalostamo- ja kaivannaisteollisuuden syntymistä ja kehittymistä alueella. Koulutudmoduleissa keskittään sellaisten maakunnallisten toimialojen osaamisvajeen paikkaamiseen, jotka keskittytään volyymituotteiden kehittämiseen (bioöjyt ja -energian,biopuolen korkean jalostusarvon omaavat high value raaka-aineet ja tuotteet, wellness -matkailu) Hanke tukee korkeatasoisen tutkimusyksikön pysyvyyttä ja kehittymistä Kajaanissa. Lisäksi hanke turvaa osaltaan yritysten tulevaisuuden osaamispohjaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	4	8
Koulutus ja uusi osaaminen sekä niihin liittyvät innovaatiot niin terveydellis - sosiaaliset kuin luonntieellis-tekniset ovat aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Toisaalta Cemis-Oulu jakaa uusia aineettomia palveluja yrityksille, kehitysyhtiölle, tutkimuslaitoksille ja muille sidosryhmille. Näin toimimalla saadaan välittömiä ja välillisiä hyötyjä kansalaisyhteiskunnalle. Ko. palveluiden kehittäminen ja uudistaminen antaa myös imagollisia hyötyjä Kainuulle.
Liikkuminen ja logistiikka	1	2
Välillisesti vaikuttaa ympäristöosaamisen ja e terveyden kautta. Välittömiä vaikutsia ei ole.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	6	8
Kainuulainen wellness -matkailu ja vahusten huolto tarvitsee e-terveyden kyttöönottoa monilla eri alueilla. Hanke tukee e-terveyden käyttöönoton tukemista. Koulutusmoduli koulutuksen avulla edistetään innovatiivisten työvälineiden käyttöönottoa sekä hyvien e-terveyteen, ikääntymiseen ja hyvinvointiin kohdistuvien toimintamallien ja palvelujen levittämistä erityisenä painopisteenä tasa-arvoinen palvelujen saatavuus. Koulutuksessa on myös huomioitu kustannus-hyötyanalyysi, tuottavuushyötyjen ja liiketoimintamallien arviointia. E-terveyteen liittyvien innovaatioiden ja kehityksen tukeminen on tapa varmistaa kainuulaisille parempi terveys sekä läpinäkyvä, turvallinen ja osallistava terveydenhuolto. Tavoitteena on lisätä Cemis-Oulun osaamista etä- ja kotiterveydenhuollon tarvitsemilla uusilla teknologian ja tietämyksen aloilla. Tällöin Cemis-Oulu tekee näillä aloilla tulevaisuudessakin kansainvälisesti merkittävää kehitystyötä ja pystyy tukemaan alueellisesti uusien teknologioiden käyttöönottoa. Näin hanke tuottaa sekä välittömiä että valillisä vaikutuksia hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen	6	8
Hankkeen koulutusten ja osaamisen vahvistamistoimenpiteet vaikuttavat positiivisesti sekä naisiin että miehiin. Hankkeessa tehdyt osaamisen vahvistamistoimenpiteet estävät välitöntä ja välillistä sukupuolisyrjintää sekä edistää aktiivisesti ja konkreettisesti sukupuolten tasa-arvoa. Hanke luo mahdollisuuksien tasa-arvon molemmille sukupuolille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	2	2
Hankeen aikana joutuvat eri kieli-, kulttuuri- ja yhteiskunnallisen taustan omaavat työntekijät toimimaan, kouluttautumaan ja työskentelemään yhdessä. Tämä edellyttää yhteiskunnallista ja kulttuurellista yhdenvertaisuutta. Tiimityö kehittää kyseisiä valmiuksia. Cemis-Oulussa monimuotoisuus tai moninaisuus on määritelty niin, että asiakkaina tai työyhteisön jäseninä on eri-ikäisiä ihmisiä ja eri sukupuolia, kansallisuuksia sekä etnistä alkuperää suuntautumista edustavia työntekijöitä. Moninaisuus voi olla myös uskontojen, vakaumusten ja mielipiteiden kirjoa ja vamman tai sairauden aiheuttamaa tarvetta järjestää palveluita tai työolo- suhteita uudelleen. Hankkeessa hyödyntämällä erilaisten työntekijöiden osaamisen mahdolli- simman hyvin voimme tarjota hyvin kohdennettuja palveluita ja tuotteita asiakkaille. Ottamalla huomioon monimuotoisen työvoiman tarjoamat mahdollisuudet Cemis-Oulu voi valmistautua tulevaisuuteen. Hanke vaikuttaa välittömästi ja välillisesti yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuden kehittymiseen.
Kulttuuriympäristö	3	2
Ei välitöntä vaikutusta, mutta välillisesti edistää kulttuuriympäristön kehittymistä osana kainuulaista identiteettiä ja imagoa.
Ympäristöosaaminen	7	8
Hankkeessa kehitetään merkittävästi koulutuksen avulla nykyaikaista korkean teknologian tutkimus-, kehitys- ja analyysi- ja tuotekehitystoimintaa ympäristöosaamisen alueella. Uutta osaamista voidaan voidaan hyödyntää hankkeen aikana ja sen jälkeen innovaatioiden ja tuotteiden kaupallistamisessa. Koulutusmoduleissa tutkimuksen löydöistä ja keksinnöistä kehitetään uusia tuotteita ja analyysimenetelmiä, joita hyödynnetään Cemis-Oulun yrityksille suunnatussa palveluliiketoiminnassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Mittaustekniikanyksikkö (MITY) on Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskukseen kuuluva yksikkö, jossa työskentelee lähes 50 mittaustekniikan ja analytiikan ammattilaista. Yksikkö toteuttaa mittaustekniikan tutkimusta, kehittää alan teknologiaa sekä tarjoaa näihin liittyen palveluja yrityksille, tutkimuslaitoksille ja muille organisaatioille.

Kainuussa rakennemuutos on lisännyt tarvetta cleantech- ja biotalousratkaisujen demonstraatio- ja pilotointi sekä soveltavan tutkimuksen erityisosaamiselle. Yritykset investoivat uusiin tehtaisiin ja kehittävät teollisia prosessejaan.

Varsinaisena kohderyhmänä olivat MITY:n tutkijat, laborantit, laboratorioinsinöörit ja -mestarit, projektipäälliköt, talous-, atk- ja rahoitushenkilöstö sekä teknisentuen henkilöstö. Koulutuksen avulla luotiin MITY:n henkilöstölle oppimisura, jota he voivat projektin jälkeen hyödyntää oman osaamisensa ja työnsä kehittämisessä.

Hanke toteutettiin koulutusmoduli - periaatteella. Koulutusmodulit: 1) Kainuun luonnon biomassat, 2) mallinnus, 3) tulevaisuuden Cleantech -alan mittausratkaisut, 4) e-health, 5) uudet nousevat tarpeet määriteltiin ja suunniteltiin alueen tavoitteiden sekä laboratorion ja yrityselämän tarpeet huomioiden.

Hankeen avulla onnistuttiin kehittämään MITY:n henkilöstön mahdollisuuksia käyttää moderneja biotekniikan menetelmiä yli toimialojen. Koulutuksen jälkeen voidaan uusia teknologioita hyödyntää alkulähteestä ja lopputuotteesta riippumatta eikä sovellus rajoitu toimialoihin. Lisäksi tutkijat kykenevät paremmin hallitsemaan hankkeen jälkeen teollisen biotekniikan yhdistämistä muihin tekniikkoihin (erotustekniikat, fraktiointi, kemia, cleantech, mallinnus, e-health, ICT jne.).

Koulutuksen avulla henkilöstö sai uudet biotekniset työkalut käyttöönsä, sekä paremmat valmiudet hallita ja optimoida pilotointeja ja proof-of-concept vaiheita. Projektin tavoitteena oli myös tuoda cleantech tietotaidon kautta uutta osaamista vähähiilisempien tuotantoprosessien saavuttamiseksi ja siten kestävän kehityksen edistämiseksi.

Simulointi – ja mallinnuskoulutus vahvisti mittalaitteiden poikkitieteellistä tuotekehitystä. Kaupallistamiskoulutus antoi tutkijoille mahdollisuuden katsoa yrityksen näkövinkkelistä, millainen tuote olisi tarpeen ja miten se kehitetään luonnonraaka-aineista (biomassoista) sekä miten tuote lanseerataan markkinoille. Lisäksi kehitettiin henkilöstön valmiuksia siirtää osaamista yrityksiin.

Tavoitteena oli myös nostaa henkilöstön tietotaitoa kansainvälisten hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kilpailtavan rahoituksen saannissa. Tämä tavoite saavutettiin. Uusia kv -hanke läpimurtoja saatiin aikaan. Mainittakoon, että vuonna 2017 yliopistokeskuksen kokonaisbudjetista oli kilpailtavaa Horisontti rahoitusta 3,5% ja TEKES/Business Finlandin rahoitusta 19%. Kajaanin yliopistokeskus oli Suomen yliopistokeskuksista paras kv -rahoitusten osalta. Projektin jälkeen on edelleen kansaivälistä hanke- ja rahoitusosaamista kehitettävä sekä verkostoja vahvistettava.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot