Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20387

Hankkeen nimi: Työkyvyn ja osaamisen johtamisella hyvinvointia ja tuottavuutta Hoiva-alan pk-yrityksiin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.8.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0243004-7

Jakeluosoite: Uusikatu 24

Puhelinnumero: 0503125755

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.odl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: UKONAHO JAANA KRISTIINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.ukonaho(at)odl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503125755

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaalipalvelut toimialana on kasvuala väestön ikääntymisestä johtuen ja yksityisten hoiva-alan yrittäjien määrä ja palveluiden tarve kasvaa paitsi valtakunnallisesti niin myös Pohjois-Pohjanmaalla. Ikääntyvien sosiaalipalveluiden tarpeen lisääntymisen lisäksi myös palveluiden tuottamistapa on murroksessa. Vuonna 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki muunsi palvelutarvetta ikääntyvien laitoshoidosta kotihoidon suuntaan. Väestön ikääntyminen, muuttuvat palvelutarpeet ja alan henkilöstön ikääntyminen vaikuttavat merkittävästi työvoimatarpeen kasvuun sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pärjätäkseen kilpailussa uusista työntekijöistä ja säilyttääkseen olemassa olevat työntekijät, on hoiva-alan yrityksen oltava haluttu työnantaja. Hoiva-ala on tehtyjen selvitysten perusteella fyysisesti ja henkisesti kuormittava ala ja esimerkiksi SuPerin vuonna 2014 laatiman selvityksen mukaan jopa 66 % kotihoidossa työskentelevistä lähihoitajista harkitsee alan vaihdosta ja työkyvyttömyyttä pelkää 46 % työntekijöistä. Lisäämällä hoiva-alan pk-yrittäjien ja työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia voidaan edistää yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä toimialan nopeassa muutoksessa.

Hankkeen tavoitteena on lisätä hoiva-alan pk-yrittäjien ja työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia ja sitä kautta edistää yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä toimialan nopeassa muutoksessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida malli hoiva-alan pk-yrityksiin edistämään työntekijöiden ja yrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista ja vahvistamaan yrittäjien osaamista ja työkykyjohtamista. Hankkeessa kehitettävien toimintamallien ja koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden tavoitteena on edistää hoiva-alan pk-yritysten työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä yrittäjien välistä vertaisoppimista ja verkostoitumista. Toimenpiteet edistävät myös hoiva-alan yrittäjien ja henkilöstön pysymistä työssä.

Hankkeen toimenpiteet sisältävät kartoitusvaiheen, valmentavan vaiheen ja arviointivaiheen. Kartoitusvaiheessa selvitetään osaamisen, työhyvinvoinnin ja työkunnon tila 20 hoiva-alan yrityksessä sekä laaditaan yhdessä yrittäjien kanssa työkykyjohtamisen tilannearvio ja yrityksen ja yrittäjän kehityssuunnitelma. Valmentavassa vaiheessa vedetään yhteen yrittäjäverkostossa yritysten tilannearviot ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Yrityksiin laaditaan työhyvinvointisuunnitelma tukemaan strategiaa ja arkijohtamista. Alkukartoitusten perusteella vahvistetaan valmentavassa vaiheessa työntekijöiden ja yrittäjien työhyvinvointia, työkykyä ja osaamista. Arviointivaiheessa kootaan hankkeen tulokset ja kokemukset ja mallinnetaan työkykyjohtamisen toimintamalli yhdessä yrittäjien kanssa. Hankkeen tulokset ja kehitetyt toimintamallit raportoidaan ja levitetään myös muiden toimialojen pk-yritysten käyttöön.

Hankkeen tuloksena hoiva-alan yrittäjien osaaminen, osaamisen johtaminen ja työkykyjohtaminen vahvistuu, työkykyjohtamisesta tulee osa yritysten arkea, yritysten tuottavuus ja kasvupotentiaali paranee, yrittäjien ja työntekijöiden työhyvinvointi ja jaksaminen paranee, henkilöstön työssä pysyvyys ja sitoutuminen paranee, hoiva-alan yrittäjien välille syntyy luontevaa verkostoitumista ja benchmarkkausta, syntyy yrittäjälähtöinen ja yrittäjien todellisista tarpeista kehitetty työkyvyn ja osaamisen johtamisen malli pk-yrityksiin ja yrittäjät ja työntekijät aktivoituvat huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja osaamisestaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan Hoiva-alan (pl päivähoito) pk-yrittäjät ja ko yrityksissä työskentelevät työntekijät. Hankkeen kehittämistoimenpiteisiin valitaan yrityksiä hakemusten perusteella 20 kpl ilmoittautumisjärjestyksessä. Hankkeen järjestämään päätösseminaariin kutsutaan osallistumaan kaikki alueella toimivat hoiva-alan yksityiset pk-yrittäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat hankkeeseen osallistuvien Hoiva-alan yritysten asiakkaat. Tutkimukset ovat osoittaneet, että henkilöstön määrän ohella erityisesti osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen ovat yhteydessä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013). Kohderyhmä yrityksissä myös hankkeen tarjoama elämäntapaohjaus lisää työntekijöiden tietoa mm. terveellisestä ravitsemuksesta, liikunnasta, palautumisesta sekä työn fyysisen ja psyykkisen kuormituksen vähentämisestä. Saamaansa tietoa työntekijät voivat hyödyntää asiakastyössä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 189 948

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 188 459

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 189 948

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 188 459

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Ylivieskan, Koillismaan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Ii, Kempele, Siikajoki, Hailuoto, Utajärvi, Raahe, Ylivieska, Oulainen, Tyrnävä, Pyhäjärvi, Merijärvi, Oulu, Muhos, Reisjärvi, Kalajoki, Taivalkoski, Alavieska, Kärsämäki, Siikalatva, Lumijoki, Sievi, Liminka, Kuusamo, Haapavesi, Pyhäjoki, Pudasjärvi, Haapajärvi, Nivala, Pyhäntä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristöä on analysoitu sukupuolinäkökulmasta (mies- / naisyrittäjien määrä)esiselvityshankkeessa tehdyn selvityksen perusteella. Analyysissä on huomioitu myös TEM:n asettaman naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän laatima selvitys 2008.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistamisen menetelmät hankkeessa, joilla estetään sukupuolisyrjintää sekä edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa: - Yritysten / yrittäjien valinta hankkeen toimenpiteisiin; nais- ja miesyrittäjillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan - Huomioidaan naisyrittäjien isompi osuus yrittäjistä ja hyödynnetään esiselvityshankkeesta esiin nousevia sukupuolten välisiä eroavaisuuksia toimenpiteiden suunnittelussa - Yrittäjäkoutsauksen ja elämäntapaohjauksen sisällöt: huomioidaan monimuotoisemmin osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi myös sukupuoleen ja olosuhteisiin liittyvät osallistujien tuen tarpeet - Kartoitukset; arvioidaan naisten ja miesten elinolosuhteet ja eroavat tarpeet sekä tarjotaan molemmille sukupuolille soveltuvia toimintamalleja
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistäminen ja tämän tavoitteen toteutumiseksi on huomioitu sukupuolinäkökulma sekä valtavirtaistaminen toimintaa suunniteltaessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeen toteuttajatahon ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO14001:2004 standardin vaatimusten mukaisesti
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 0
Suositaan yhteiskuljetuksia ja julkista liikennettä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeen toteuttajatahon ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO14001:2004 standardin vaatimusten mukaisesti
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hankkeen toteuttajatahon ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO14001:2004 standardin vaatimusten mukaisesti
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 10
Hankkeessa kehitetään yritysten hyvinvointia ja elinvoimaisuutta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 5
Tuotetaan tietoa alan toimijoille ja yrittäjille.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Hankkeessa hyödynnetään videoneuvotteluyhteyksiä. Keskitetään palvelut ihmisten lähelle ja vähennetään näin liikkumisesta johtuvia haittavaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 5
-Edistetään hankkeeseen osallistuvien yrittäjien ja heidän työntekijöidensä hyvinvointia. -Vähennetään terveyssyistä johtuvia yritystoiminnan lopettamisia. -Välillisesti edistetään hoiva-alan yritysten asiakkaiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 7 3
- Hanke kohdentuu naisvaltaiseen hoiva-alaan - Välillisesti edistetään vähäosaisten hoivapalveluita käyttävien asiakkaiden hyvinvointia
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 1
- Hankkeessa kehitetään työhyvinvointitoimintaa ja osaamisen hallintaa hoiva-alan pk-yrityksissä yrittäjien todellisista tarpeista ja yrityksen näkökulmasta katsoen
Kulttuuriympäristö 0 0
Kohteen kannalta neutraali
Ympäristöosaaminen 2 0
Soveltuvin osin tuodaan ympäristönäkökulmaa esiin hankkeen toimenpiteissä (esim. seminaarimateriaalit sähköisenä)

9 Loppuraportin tiivistelmä

Oulun Diakonissalaitoksen säätiö (ODL) toteutti Virettä firmaan – Työkyvyn ja osaamisen johtamisella hyvinvointia ja tuottavuutta hoiva-alan pk-yrityksiin –hankkeen Pohjois-Pohjanmaan alueella vuosina 2015-2017. Hanke sai ESR-rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto -ohjelmasta.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää työkyvyn ja osaamisen johtamisen malli hoiva-alan pk-yrityksiin. Lisäksi hankkeessa pyrittiin vahvistamaan yrittäjien osaamista, osaamisen johtamista ja työkykyjohtamista, lisäämään yrittäjien ja työntekijöiden työhyvinvointia sekä tukemaan yrittäjien välistä vertaisoppimista ja verkostoitumista.

Hankkeen kehittämistoimenpiteisiin valittiin ilmoittautumisjärjestyksessä 20 yritystä ja kokonaisuudessaan hanke kosketti 250 työntekijää ja yrittäjää.

Hankkeessa kehitettiin työhyvinvoinnin johtamisen malli pk-yrityksiin. Hankkeen tuotoksena muodostui lisäksi mm. Osuvuutta osaamiseen –Osaaminen näkyväksi työpajatyöskentelyllä –opas, Aktivaattoritoimintamalli ja Oma vire haltuun –sivusto henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Hankkeen johtopäätöksen voidaan todeta, että yrityskohtaisella työhyvinvointisuunnitelmalla voidaan vaikuttaa osaamisen vahvistumiseen, työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen. Yrittäjän hyvinvointia voidaan edistää avoimella yritystoimintaan liittyvien kokemusten jakamisella ja verkostoitumisella. Työntekijöiden ja yrittäjän hyvinvointia voidaan lisätä suunnitelmallisella toiminnalla kuten esimerkiksi hyvinvoinnin puheeksiottamisella ja tukemisella, Aktivaattoritoiminnalla ja kuntokartoituksilla. Työntekijöiden osallistaminen työhyvinvoinnin kehittämisen jokaisessa vaiheessa on keskeistä, jotta he kokevat tulevansa kuulluksi ja sitoutuvat sovittuihin toimintatapoihin.