Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20391

Hankkeen nimi: Nuorten talo Ohjaamo

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2015 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0211675-2

Jakeluosoite: PL 765

Puhelinnumero: 03 565 611

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tampere.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riina Hiipakka-Lahti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riina.hiipakka-lahti(at)tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 800 4954

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nuorten Talo Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelukeskittymä, josta nuori saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen. Palveluiden keskittämisen avulla kehitetään uusia asiakaslähtöisiä toimintatapoja palvelujärjestelmien rajapinnoille. Monitoimijaisen matalan kynnyksen ohjauspalvelun ansiosta ohjaus on oikea-aikaista, osallistavaa ja sujuvaa, mikä lisää nuorten hyvinvointia ja ennalta ehkäisee tarvetta pitkille palveluprosesseille.

Nuorten talo Ohjaamo-hankkeen päätavoitteena on moniammatillisen ja -hallinnollisen Nuorten talo Ohjaamo -toiminnan palvelumuotoilu, mallintaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen Tampereelle.
Palvelutarjontaa kehitetään niin, että nuoren elämänkulun kannalta keskeiset monialaiset palvelut ovat saatavissa palvelujatkumona yhden oven periaatteen mukaisesti. Palvelutarjonnan kehittämisen keskiössä ovat nuorten omat tarpeet ja toiveet palveluiden sisällöstä.
Hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen ryhmätoimintaa asiakastarpeen mukaan yhdessä peruspalveluiden ja muiden talon toimintaan osallistuvien tahojen kanssa.
Markkinoinnin avulla saadaan nuorten ja nuoria ohjaavien tahojen tietoisuus talon toiminnasta kasvamaan, jonka seurauksena laajempi asiakaskohderyhmä löytää talolle. Tiedonkulku eri toimijoiden ja tahojen välillä tehdään helpoksi ja saumattomaksi, jotta ammattilaisilla on tarpeellinen tieto käytössään asiakaspalvelutilanteessa.
Nuorten talo Ohjaamon palvelumallia lähdetään kehittämään yhteistyössä Tampereen kaupunkiseudun ja työllisyydenhoidon kuntakokeiluun kuuluvien tahojen kanssa. Hankkeen aikana luodaan pohjaa myös koko maakunnan alueelliselle Ohjaamo -toiminnalle. Pop up-toiminnan kehittämisessä painottuu tiedon tuominen sinne, missä nuoret liikkuvat. Pop up-toiminnalla lisätään myös Nuorten talo Ohjaamon tunnettavuutta

Hankkeen avulla Nuorten talo Ohjaamosta on tullut nuorten, nuoria ohjaavien tahojen ja sidosryhmien tuntema palvelukeskittymä. Nuoret saavat talolta palvelutarpeensa mukaista kokonaisvaltaista tukea ja ohjausta yksilö- ja ryhmäpalveluna. Ohjaamo- palvelumallin levittämismahdollisuudet ja -tarpeet on tutkittu Tampereen kaupunkiseudulla ja tehty kokeiluja eri kunnissa. Hankkeella on saatu ratkaisuja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, parempaan tavoittamiseen ja palveluihin ohjaamiseen, työelämätaitojen kehittämiseen sekä nopeampaan työllistymiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat alle 30 -vuotiaat tamperelaiset ja kaupunkiseudulla (Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Ylöjärvi, Orivesi, Vesilahti, Kangasala) asuvat heikossa työmarkkina-asemassa olevat, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret. Oppilaitoksissa keskeyttämisuhan alla olevat, tukea tarvitsevat nuoret luetaan myös tähän ryhmään.
Nuorten kanssa työskentelevät ohjaustahot (julkiset organisaatiot sekä kolmannen sektorin toimijatahot) ja palvelutuottajat sekä nuorten työnantajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmään kuuluvien nuorten läheiset. Kuntapäättäjät ja kasvupalvelu- sekä maakunta/sote -uudistusten valmistelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 372 126

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 250 723

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 496 169

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 334 298

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Nokia, Kangasala, Orivesi, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti, Tampere, Ylöjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 16

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 700

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastollisesti syrjäytymisvaarassa olevia on enemmän nuorissa miehissä kuin nuorissa naisissa, esim. alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista miehiä on 55,3 % ja Nuorten Startin asiakkaista 54,4 %. Kouluterveyskyselyt ja hyvinvointikertomus osoittavat tyttöjen hakeutuvan poikia oma-aloitteisemmin avun, mm. mielenterveyttä edistävien palveluiden piiriin. Alueen nuorten harrastamista ja liikkumista koskevat tutkimukset osoittavat maahanmuuttajapoikien liikkuvan aktiivisemmin kuin maahanmuuttajatyttöjen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolivaikutusten arviointia tehdään koko hankkeen ajan ja sukupuolinäkökulma on toiminnassa jatkuvasti mielessä. Erilaiset sukupuolivähemmistöt ja seksuaalivähemmistöt otetaan huomioon hankkeen toiminnassa. Toiminnassa muistetaan, että kaikki ihmiset ovat erilaisia, yksilöitä, ja että ihmisillä on erilaisia kiinnostuksen kohteita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, vaan hankkeen pääpaino on yhdenvertaisuuden edistämisessä. Hankkeessa kuitenkin pyritään huomioimaan sukupuolinäkökulma tehtyyn selvitykseen perustuen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Projekti on sisällöltään pääsääntöisesti ympäristöneutraali projekti. Sähköisillä palveluilla ja palveluiden keskittämisellä on kuitenkin vähentäviä vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön (muun muassa paperin- ja polttoaineen kulutus vähenee).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Projekti on sisällöltään pääsääntöisesti ympäristöneutraali projekti. Sähköisillä palveluilla ja palveluiden keskittämisellä on kuitenkin myönteisiä vaikutuksia ympäristöön. Palvelujen keskittäminen vähentää ylimääräistä liikkumista ja tuo palvelut paikkoihin, jotka ovat helposti saavutettavissa julkisen liikenteen palveluilla, joka hidastaa ympäristön saastumista ja sitä kautta ilmastonmuutosta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Projekti on sisällöltään pääsääntöisesti ympäristöneutraali projekti. Ympäristön saastumisen hidastaminen kuitenkin edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Projekti on sisällöltään pääsääntöisesti ympäristöneutraali projekti. Sähköisillä palveluilla ja palveluiden keskittämisellä on kuitenkin myönteisiä vaikutuksia ympäristöön. Palvelujen keskittäminen vähentää liikkumista ja tuo palvelut paikkoihin, jotka ovat helposti saavutettavissa julkisen liikenteen palveluilla. Tämä vähentää kasvihuonekaasuja ja pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilmanlaatu pysyvät parempina.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura 2000-ohjelman suhteen projekti on ympäristöneutraali.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Sähköisillä palveluilla ja palveluiden keskittämisellä voidaan vaikuttaa jossain määrin jätteen syntyyn ja kasvattaa tilaratkaisuilla kustannustehokkuutta, vähentää materiaalien käyttöä ja jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Sähköisten palveluiden käyttö vähentää materiaalien käyttöä ja sitä kautta myös uusiutuvien energianlähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 1
Nuoriin kohdistuvan palveluohjauksen kehittäminen onnistuessaan parantaa haasteellisempienkin kohderyhmien edellytyksiä hakeutua tulevaisuudessa koulutukseen ja työelämään, mikä vähentää julkisen palvelusektorin kuormitusta ja vahvistaa puolestaan elinkeinoelämää. Tampereen kaupunki toteuttaa kaikessa toiminnassaan yritysvaikutusten arviointia ja on mahdollista, että hankkeen tuloksena syntyy uutta innovaatio-, yritys- ja elinkeinotoimintaa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Projektin päätavoite on nimenomaan kehittää asiakaslähtöinen integroitu palvelumalli, joka voi synnyttää uutta liiketoimintaa sekä toisaalta tehostaa julkisten resurssien käyttöä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Sähköisillä palveluilla ja palveluiden keskittämisellä vaikutetaan ihmisten liikkumiseen. Palvelujen keskittäminen vähentää liikkumista ja tuo palvelut paikkoihin, jotka ovat helposti saavutettavissa julkisen liikenteen palveluilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeen tavoitteet tukevat kaikin puolin nuoren hyvinvoinnin edistymistä. Hankkeessa tehtävää kehittämistoimintaa kohdennetaan myös syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, joihin keskitetyt palvelut voivat saada aikaan suuria muutoksia siinä, millaiseksi nuori kokee oman hyvinvointinsa. Hyvinvointia lisäävät syrjäytymisen ehkäiseminen, yhdenvertaisuuden mahdollisuuksien tarjoaminen sekä henkilökohtainen ohjaus.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Sukupuoli ei toimi valintaperusteena projektin kohderyhmän/asiakkaiden valikoinnissa. Sukupuolen huomioiminen voi kuitenkin olla tarpeellista arvioitaessa kunkin asiakkaan palvelutarvetta ja keinovalikoimaa yksilötasolla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Projektin yhtenä kohderyhmänä ovat nuoret, joiden itseohjautuvuuden heikko taso on ongelma nimenomaan yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta. Projekti edistää kuntalaisten yhdenvertaisuutta parantamalla juuri näiden, heikommassa asemassa olevien omaavien nuorten pääsyä palveluiden piiriin. Projektin kohderyhmästä 14% on myös maahanmuuttajia ja romaneja. Palvelujen keskittäminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen lisää yhdenvertaisuutta palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta.
Kulttuuriympäristö 0 3
Projektilla on välillisiä vaikutuksia rakennettuun kaupunkiympäristöön palvelujen keskittämiseen tähtäävän kehittämistoiminnan kautta. Alueen palvelurakenteeseen vaikutetaan uusia toimintamalleja kehittämällä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Projektilla ei ole yhteyttä ympäristöosaamista koskeviin asioihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-