|
|
|
Hankekoodi: S20391
Hankkeen nimi: Nuorten talo Ohjaamo
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2015 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0211675-2
Jakeluosoite: PL 765
Puhelinnumero: 03 565 611
Postinumero: 33101
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tampere.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riina Hiipakka-Lahti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riina.hiipakka-lahti(at)tampere.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 800 4954
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Nuorten Talo Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelukeskittymä, josta nuori saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen. Palveluiden keskittämisen avulla kehitetään uusia asiakaslähtöisiä toimintatapoja palvelujärjestelmien rajapinnoille. Monitoimijaisen matalan kynnyksen ohjauspalvelun ansiosta ohjaus on oikea-aikaista, osallistavaa ja sujuvaa, mikä lisää nuorten hyvinvointia ja ennalta ehkäisee tarvetta pitkille palveluprosesseille.
Nuorten talo Ohjaamo-hankkeen päätavoitteena on moniammatillisen ja -hallinnollisen Nuorten talo Ohjaamo -toiminnan palvelumuotoilu, mallintaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen Tampereelle.
Palvelutarjontaa kehitetään niin, että nuoren elämänkulun kannalta keskeiset monialaiset palvelut ovat saatavissa palvelujatkumona yhden oven periaatteen mukaisesti. Palvelutarjonnan kehittämisen keskiössä ovat nuorten omat tarpeet ja toiveet palveluiden sisällöstä.
Hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen ryhmätoimintaa asiakastarpeen mukaan yhdessä peruspalveluiden ja muiden talon toimintaan osallistuvien tahojen kanssa.
Markkinoinnin avulla saadaan nuorten ja nuoria ohjaavien tahojen tietoisuus talon toiminnasta kasvamaan, jonka seurauksena laajempi asiakaskohderyhmä löytää talolle. Tiedonkulku eri toimijoiden ja tahojen välillä tehdään helpoksi ja saumattomaksi, jotta ammattilaisilla on tarpeellinen tieto käytössään asiakaspalvelutilanteessa.
Nuorten talo Ohjaamon palvelumallia lähdetään kehittämään yhteistyössä Tampereen kaupunkiseudun ja työllisyydenhoidon kuntakokeiluun kuuluvien tahojen kanssa. Hankkeen aikana luodaan pohjaa myös koko maakunnan alueelliselle Ohjaamo -toiminnalle. Pop up-toiminnan kehittämisessä painottuu tiedon tuominen sinne, missä nuoret liikkuvat. Pop up-toiminnalla lisätään myös Nuorten talo Ohjaamon tunnettavuutta
Hankkeen avulla Nuorten talo Ohjaamosta on tullut nuorten, nuoria ohjaavien tahojen ja sidosryhmien tuntema palvelukeskittymä. Nuoret saavat talolta palvelutarpeensa mukaista kokonaisvaltaista tukea ja ohjausta yksilö- ja ryhmäpalveluna. Ohjaamo- palvelumallin levittämismahdollisuudet ja -tarpeet on tutkittu Tampereen kaupunkiseudulla ja tehty kokeiluja eri kunnissa. Hankkeella on saatu ratkaisuja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, parempaan tavoittamiseen ja palveluihin ohjaamiseen, työelämätaitojen kehittämiseen sekä nopeampaan työllistymiseen.
Kohderyhmänä ovat alle 30 -vuotiaat tamperelaiset ja kaupunkiseudulla (Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Ylöjärvi, Orivesi, Vesilahti, Kangasala) asuvat heikossa työmarkkina-asemassa olevat, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret. Oppilaitoksissa keskeyttämisuhan alla olevat, tukea tarvitsevat nuoret luetaan myös tähän ryhmään.
Nuorten kanssa työskentelevät ohjaustahot (julkiset organisaatiot sekä kolmannen sektorin toimijatahot) ja palvelutuottajat sekä nuorten työnantajat.
Kohderyhmään kuuluvien nuorten läheiset. Kuntapäättäjät ja kasvupalvelu- sekä maakunta/sote -uudistusten valmistelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 372 126
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 317 435
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 496 169
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 423 248
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Orivesi, Lempäälä, Tampere, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 16
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32
Suunniteltu: 700
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Projekti on sisällöltään pääsääntöisesti ympäristöneutraali projekti. Sähköisillä palveluilla ja palveluiden keskittämisellä on kuitenkin vähentäviä vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön (muun muassa paperin- ja polttoaineen kulutus vähenee). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Projekti on sisällöltään pääsääntöisesti ympäristöneutraali projekti. Sähköisillä palveluilla ja palveluiden keskittämisellä on kuitenkin myönteisiä vaikutuksia ympäristöön. Palvelujen keskittäminen vähentää ylimääräistä liikkumista ja tuo palvelut paikkoihin, jotka ovat helposti saavutettavissa julkisen liikenteen palveluilla, joka hidastaa ympäristön saastumista ja sitä kautta ilmastonmuutosta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Projekti on sisällöltään pääsääntöisesti ympäristöneutraali projekti. Ympäristön saastumisen hidastaminen kuitenkin edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Projekti on sisällöltään pääsääntöisesti ympäristöneutraali projekti. Sähköisillä palveluilla ja palveluiden keskittämisellä on kuitenkin myönteisiä vaikutuksia ympäristöön. Palvelujen keskittäminen vähentää liikkumista ja tuo palvelut paikkoihin, jotka ovat helposti saavutettavissa julkisen liikenteen palveluilla. Tämä vähentää kasvihuonekaasuja ja pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilmanlaatu pysyvät parempina. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Natura 2000-ohjelman suhteen projekti on ympäristöneutraali. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Sähköisillä palveluilla ja palveluiden keskittämisellä voidaan vaikuttaa jossain määrin jätteen syntyyn ja kasvattaa tilaratkaisuilla kustannustehokkuutta, vähentää materiaalien käyttöä ja jätettä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Sähköisten palveluiden käyttö vähentää materiaalien käyttöä ja sitä kautta myös uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 1 |
| Nuoriin kohdistuvan palveluohjauksen kehittäminen onnistuessaan parantaa haasteellisempienkin kohderyhmien edellytyksiä hakeutua tulevaisuudessa koulutukseen ja työelämään, mikä vähentää julkisen palvelusektorin kuormitusta ja vahvistaa puolestaan elinkeinoelämää. Tampereen kaupunki toteuttaa kaikessa toiminnassaan yritysvaikutusten arviointia ja on mahdollista, että hankkeen tuloksena syntyy uutta innovaatio-, yritys- ja elinkeinotoimintaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Projektin päätavoite on nimenomaan kehittää asiakaslähtöinen integroitu palvelumalli, joka voi synnyttää uutta liiketoimintaa sekä toisaalta tehostaa julkisten resurssien käyttöä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 0 |
| Sähköisillä palveluilla ja palveluiden keskittämisellä vaikutetaan ihmisten liikkumiseen. Palvelujen keskittäminen vähentää liikkumista ja tuo palvelut paikkoihin, jotka ovat helposti saavutettavissa julkisen liikenteen palveluilla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hankkeen tavoitteet tukevat kaikin puolin nuoren hyvinvoinnin edistymistä. Hankkeessa tehtävää kehittämistoimintaa kohdennetaan myös syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, joihin keskitetyt palvelut voivat saada aikaan suuria muutoksia siinä, millaiseksi nuori kokee oman hyvinvointinsa. Hyvinvointia lisäävät syrjäytymisen ehkäiseminen, yhdenvertaisuuden mahdollisuuksien tarjoaminen sekä henkilökohtainen ohjaus. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 2 |
| Sukupuoli ei toimi valintaperusteena projektin kohderyhmän/asiakkaiden valikoinnissa. Sukupuolen huomioiminen voi kuitenkin olla tarpeellista arvioitaessa kunkin asiakkaan palvelutarvetta ja keinovalikoimaa yksilötasolla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Projektin yhtenä kohderyhmänä ovat nuoret, joiden itseohjautuvuuden heikko taso on ongelma nimenomaan yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta. Projekti edistää kuntalaisten yhdenvertaisuutta parantamalla juuri näiden, heikommassa asemassa olevien omaavien nuorten pääsyä palveluiden piiriin. Projektin kohderyhmästä 14% on myös maahanmuuttajia ja romaneja. Palvelujen keskittäminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen lisää yhdenvertaisuutta palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Projektilla on välillisiä vaikutuksia rakennettuun kaupunkiympäristöön palvelujen keskittämiseen tähtäävän kehittämistoiminnan kautta. Alueen palvelurakenteeseen vaikutetaan uusia toimintamalleja kehittämällä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Projektilla ei ole yhteyttä ympäristöosaamista koskeviin asioihin. | ||
Tampereen Ohjaamo -toiminnan kehittäminen jakaantui kahteen eri hankkeeseen. Ohjaamo Tampere -hanke toteutettiin ajalla 1.7.2015 - 31.12.2017 ja Nuorten talo Ohjaamo -hanke toteutettiin ajalla 1.1.-31.12.2018.
Ohjaamo Tampere hankkeen aikana onnistuttiin erityisesti luomaan hyvä pohja tulevalle Ohjaamo -konseptiin perustuvalle toimintamallille ja säilyttämään hyvät verkostokumppanit Nuorten talo -toiminnan ajalta.
Nuorten talo Ohjaamo -hankkeen päätavoitteena oli moniammatillisen ja -hallinnollisen palvelumallin palvelumuotoilu, mallintaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen Tampereelle. Tavoitteessa onnistuttiin hyvin. Vuoden aikana moniammatillinen ja -hallinnollinen palvelumalli sai alkunsa ja palvelua muotoiltiin verkoston ja erityisesti nuorten kanssa onnistuneesti. Mallintamista tehtiin hankkeen aikana eri tavoin ja hyvät käytännöt jatkuvat. Toiminta vakiinnutettiin ja kehittämistyö jatkuu kaupungin työllisyyspalveluiden koordinoimana.