Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20392

Hankkeen nimi: Potkua biotalouteen: Selvitys osaamisen kehittämiseksi.

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.3.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: TTY-säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2286106-3

Jakeluosoite: Korkeakoulunkatu 10

Puhelinnumero: 03 3115 11

Postinumero: 33720

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paula Ihalainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Täydennyskoulutuskeskus Edutechin johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paula.ihalainen(at)tut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35840 771 0013

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tarve:


Suomen biotalousstrategian mukaan maamme potentiaali biotaloudessa on n. 100 000 uutta työpaikkaa ja kokonaisuudessaan 100 miljardin euron liiketoimintakokonaisuus. Pirkanmaalle biotalous voisi tuoda n. 10 000 uutta työpaikkaa ja 10 miljardia liikevaihtoa. Ennen kuin po-tentiaali muuttuu työpaikoiksi ja liikevaihdoksi, tulee yritysten tunnistaa biotalouden potenti-aaliset liiketoimintamahdollisuudet sekä niiden synnyttämät osaamisen kehittämistarpeet. Yritysten liiketoimintamahdollisuuksien ja osaamisen kehittämistarpeiden tunnistamiseen tarvitaan selvitysprojekti, jonka tuloksena syntyy biotaloutta tukevan osaamisen kehittämisen mallintaminen.

Tavoitteet:


Hankkeen päätavoitteena on biotalouden kehittäminen Pirkanmaalla tunnistamalla yritysten potentiaaliset liiketoimintamahdollisuudet ja osaamisen kehittämistarpeet. Hankkeen tavoit-teena on mallintaa biotalouteen liittyvä osaamisen kehittäminen. Mallinnuksessa tunnistetaan osaamisen kehittämisen tarpeet sekä kuvataan kehittämisen toimenpiteet, joita biotalouden uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää.

Kohderyhmä:


Pääkohderyhmänä ovat Pirkanmaalaiset korkean teknologian yritykset, joilla on liiketoimin-tamahdollisuuksia Suomessa ja maailmalla. Haastatteluun valitaan tarkan esivalinnan jälkeen 21 yritystä, joista suurin osa on pieniä yrityksiä.


Toimenpiteet ja tulokset:


Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa:

1. TIEDON KERÄÄMISEN VAIHE
Toimenpiteet: selvitysprojektin toteutuksen suunnittelu (taustatiedon kerääminen, projektin aikataluttaminen), yrityshaastatteluiden suunnittelu (kohderyhmän rajaus, yritysten valinta, kysymysten valinta) ja haastattelujen toteutus
Tulokset: tiedonkeräämissuunnitelma ja haastattelujen toteuttamisen yhteenvetora-portti

2. VAIHE: TIEDON ANALYSOINTI
Toimenpiteet: haastatteluaineiston analysointi, workshop-tilaisuuksien suunnittelu ja toteutus sekä tulosten analysointi
Tulokset: haastattelujen johtopäätösraportti, workshoptilaisuuksien ohjelmat ja tulok-set -raportti

3. VAIHE: OSAAMISEN KEHITTÄMISEN MALLINTAMINEN
Toimenpiteet: selvityksen johtopäätösten tekeminen ja niiden pohjalta osaamisen kehittämisen mallintaminen sekä tulosten julkistaminen ja tiedon jakaminen
Tulokset: osaamisen kehittämisen mallinnus -raportti ja hankkeen loppuraportti

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääkohderyhmänä ovat pirkanmaalaiset korkean teknologian yritykset, joilla on liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ja maailmalla. Haastatteluun valitaan 1. vaiheessa määritellyin kriteerein eri kokoisia ja eri toimialoilla toimivia yrityksiä (esim. teollisuus, ict, rakentaminen, koneenrakennus, materiaali), jotka tavalla tai toisella liittyvät tai joilla on annettavaa biotalouden verkostomaiseen tuotannolliseen ja/tai liiketoiminnalliseen arvoketjuun. Haastateltavien kohderyhmään valituissa yrityksissä kuuluvat biotalouden kehittämisestä kiinnostuneet aktiiviset ja ennakkoluulottoman teknologia- ja liiketoimintaosaajat, yritysten johtohenkilöt, tuotteen, tuotannon ja teknologian kehittäjät, business developerit jne.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Koko suomalainen ja eurooppalainen sosiaaliseen ja taloudelliseen tasa-arvoon ja luonnon monimuotoisuuden kunnioittamiseen perustuva yhteiskunta.

2. Muut pirkanmaalaiset yritykset, jotka hyötyvät uuden veturialan noususta. Biotalousala tarvitsee kehittyäkseen laajasti erilaisten yritysten tarjoamia palveluita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 52 454

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 52 454

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 69 938

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 69 938

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Lounais-Pirkanmaan, Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Pirkkala, Tampere, Hämeenkyrö, Virrat, Lempäälä, Kangasala, Valkeakoski, Orivesi, Vesilahti, Ikaalinen, Punkalaidun, Nokia, Urjala, Mänttä-Vilppula, Parkano, Ruovesi, Ylöjärvi, Pälkäne, Juupajoki, Sastamala, Akaa, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Tampereen teknillinen yliopisto, Edutech, Korkeakoulunkatu 7

Postinumero: 33721

Postitoimipaikka: Tampere

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 21

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolinäkökulma ei ole keskeisessä roolissa tässä hankkeessa, mutta aiomme ottaa sen huomioon esimerkiksi haastateltavien yritysten valinnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektin henkilöstö koostuu kummankin sukupuolen edustajista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on kehittää biotalouteen perustuvan liiketoiminnan toimintaedellytyksiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 10
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on biotalouden kehittäminen Pirkanmaalla tunnistamalla yritysten potentiaaliset liiketoimintamahdollisuudet ja osaamisen kehittämistarpeet. Liiketoiminta voi perustua materiaaleihin ja/tai toimintamalleihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 9
Uudistuvan teollisuuden biotalouteen liittyvät toimintamallit voivat onnistuessaan ohjata esim. energiantuotantoa kohti puhtaampia uusiutuvia lähteitä. Kiertotalouden näkökulmasta uudet liiketoimintamallit voivat pohjautua esim teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen, jolloin materiaalitehokkuus ja myös logististen virtojen tehokkuus paranevat.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 9
Biotalouteen perustuva teollisuus huomioi ja hyödyntää luonnon voimavaroja entistä monimuotoisemmin ja luonnollista kiertokulkua paremmin mukaillen. Näin myös esimerkiksi metsien viljely voi tulevaisuudessa olla useampia lajeja suosivampaa (vrt. yhden puulajin talousmetsät vs luonnonmukaiset sekametsät).
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 9
Esimerkiksi biokaasun tuotannossa voidaan hyödyntää karjan lantaa, jolloin se saadaan pois rasittamasta maaperää ja vesistöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei suoranaisesti liity mihinkään Natura 2000 kohteeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 10
"Toisen jäte on toisen aarre" ajatusta voisi pitää yhtenä hankkeen keskeisenä selvityksen kohteena. Eli olisiko mahdollista löytää teollisuuden sisältä lisää verkostoja, jotka voisivat hyödyntää toinen toisensa sivuvirtoja. Hyvä esimerkki löytyy Tanskasta Kalundborgin teollisuusalueelta http://www.symbiosis.dk/en
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 10
Biotalouden kärki on lähiaikoina ollut juuri uusiutuvissa energialähteissä. Tässä hankkeessa se näkökulma on vahvasti mukana, mutta se ei ole ainoa mahdollisuus. Sitä siis edistetään, mutta siihen ei rajoituta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 9
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia haetaan taloudellisesti, ekologisesti, eettisesti ja sosiaalisesti kestävältä pohjalta. Kun mahdollisuus on paikannettu, suunnittelemme siihen liittyvän osaamisen kehittämisen mallinnuksen yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Uudet mahdollisuudet voivat liittyä juuri toimintamalleihin, yhteistyöjärjestelyihin ja palveluihin.
Liikkuminen ja logistiikka 5 9
Biomassan ja teollisuuden sivuvirtojen tuotosten siirtäminen sitä tarvitseville yrityksille on keskeinen pohdittava asia, jotta teollisuutta saataisiin uudistettua biotaloutta hyödyntävään suuntaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 10
Työllisyys lisää aineellista, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia, joten se on yksi keskeisimmistä vaikututksista joita haemme.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on tärkeä tavoite, mutta tällä hankkeella se ei ole aivan ytimessä. Vaikkakin erittäin toivottu sivuvaikutus.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Yhteiskunnan sosiaalinen tasa-arvoisuus perustuu ihmisarvoiseen, luontoa kunnioittavaan sekä taloudellisesti turvattuun yksilön elämään. Biotalousnäkökulma voi tuoda joitain aivan uusia mahdollisuuksia tasa-arvon edistämisen näkökulmastakin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 6 0
Biotalouden kehittämisessä tullaan kiinnittämään huomiota ympäristönsuojelulliseen asioihin. Tärkeätä on huomioida kaavoitus (YVA), kestävän kehityksen mukainen rakentaminen, elinkaariajattelu jne.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Potkua biotalouteen -hankkeessa on toteutettu hankesuunnitelman mukaiset toimenpiteet, jotka olivat tiedon keräämisen vaihe, tiedon analysoinnin vaihe sekä mallintamisen vaihe (liite 1). Tiedon keräämisen vaiheessa tehtiin hankesuunnitelman mukainen yritysvalinta ja valittiin 21 yritystä sekä suoritettiin yrityshaastattelut (liite 2). Tiedon analysoinnin vaiheessa analysoitiin haastattelutulokset (liite 3) ja tulosten perusteella suunniteltiin workshopit (liite 4). Mallintamisen vaiheessa toteutettiin neljä workshopia sekä analysoitiin niiden aineisto. Lisäksi järjestettiin hankkeen päätöstilaisuus. Yrityshaastatteluaineisto, workshopien ja päätöstilaisuuden tulokset ovat olleet osaamisen kehittämisen mallintamisen perustana.

Hankkeessa on mallinnettu biotalouteen liittyvä osaamisen kehittäminen (liite 5). Mallinnuksessa on tunnistettu osaamisen kehittämisen tarpeet sekä kuvattu kehittäjäkumppaneita ja kehittämisen toimenpiteet, joita biotalouden uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää.

Hankkeen loppuraportti on liite 6.