Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20393

Hankkeen nimi: VetoVoimaa teknologia-aloille

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0204819-8

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 27 A

Puhelinnumero: 02 233 0000

Postinumero: 20100

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turku.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mäkelä Matti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitoimiston vetäjä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.makela(at)turku.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0449073166

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Raision seudun koulutuskuntayhtymä, 0204427-7
Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä (LSKKY), 0204023-3
Koneteknologiakeskus Turku Oy, 1949777-4
Salon seudun koulutuskuntayhtymä, 0139545-4
Turun ammattikorkeakoulu Oy, 2528160-3
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, 2245018-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa vastataan kahteen sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa ilmenevään keskeiseen ongelmaan, teknologiateollisuuden heikkoon vetovoimaan sekä yleiseen tarpeeseen parantaa koulutuksen siirtymävaiheiden palveluita eri kouluasteiden sekä työelämän yhteistyönä. Alun alkaen hankeidea nousi esiin Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymäjohtajien ja johtavien rehtorien kokouksessa, jossa syntyi yhteinen tahtotila lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan erityisesti teknologia-alojen koulutuksen vetovoimaisuutta lisäävää hanketta. Erityisen huomion kohteena oli kone- ja metalliala, joka kärsii koko alueella opiskelijavajeesta huolimatta alan viime aikoina parantuneesta työllisyystilanteesta.

Teknologiateollisuuden vetovoiman kasvattamisen lisäksi VetoVoimaa teknologia-aloille -hankkeessa vahvistetaan ja kehitetään koulutuksesta koulutukseen ja työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita sekä lisätään koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Samalla parannetaan koulutuksen työelämävastaavuutta ja edistetään näin koulutus- ja nuorisotakuun toteutumista sekä tehostetaan ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten tutkinnon suorittamista ja työmarkkinoille kiinnittymistä. Käsiteltävät ongelmat ovat valtakunnallisia, joten myös hankkeessa kehitettävät uudet toimintamallit ja hyvät käytännöt ovat hyödynnettävissä valtakunnallisesti.

Hankkeessa perustetaan Varsinais-Suomeen uudenlainen, teknologia-alan houkuttelevuuden kehittämisestä ja konkreettisen oppilaitosyhteistyön syventämisestä kiinnostuneiden yritysten yhteistyöverkosto. Yhteistyöverkoston kautta oppilaitosten ja yritystysten välille muodostuu erilaisia kumppanuuksia. Yhdessä alaa jo opiskelevien nuorten kanssa nämä kehittävät uutta teknologiaa sekä pelillisyyttä hyödyntäviä toiminnallisia markkinointi- ja tiedotuskampanjoja, joilla alaa sekä sen koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia markkinoidaan perusopetuksen viimeisillä luokilla ja toisella asteella opiskeleville nuorille. Lisäksi hankkeen aikana oppilaitoksissa toimii yritysagentteja, jotka yhdessä kehittävät kummiyrityskumppanuuden toimintamallia käytännössä tuottaen lisäarvoa eri oppilaitosten verkosto- ja yritysyhteistyöhön.

Hankkeen valmisteluvaiheessa on ollut mukana koko sen toteuttamisesta vastaava kumppanuusverkosto, johon kuuluvat Turun kaupungin sivistystoimiala, Koneteknologiakeskus Turku Oy, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä sekä Turun ammattikorkeakoulu Oy. Lisäksi hankkeen yhteistyöverkostoon on lupautunut 46 teknologiateollisuutta edustavaa yritystä ja yhteistyötahoa maakunnasta.

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat seuraavat:
- yläkouluikäiset nuoret ja heidän vanhempansa
- toisen asteen opiskelijat (ammatillinen ja lukiokoulutus)
- opetus- ja ohjaushenkilöstö perus- ja toisella asteella
- muut nuorten ohjauksesta vastaavat tahot (esimerkiksi nuorisotyö, nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat, te-toimisto)
- alueen yritykset ja yritysten työntekijät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat toteuttajaverkoston ulkopuoliset oppilaitosten, työhallinnon, ohjaustoimijoiden, kehittämishankkeiden, yritysten ja muiden sidosryhmien (esimerkiksi kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt ja ammattiliitot) edustajat Varsinais-Suomen maakunnassa sekä muualla Suomessa.

Hankkeella saavutetaan seuraavat tulokset:
- teknologiateollisuuden alan koulutuksen vetovoimaisuus lisääntyy koko maakunnassa
- perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä heidän vanhempiensa ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten ja näiden vanhempien tietoisuus teknologiateollisuuden alasta lisääntyy
- oppilaitosten ja työelämän yhteistyö lisääntyy, yritysten näkyvyys oppilaitoksissa paranee ja maakunnassa otetaan käyttöön uusia yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön muotoja (mm. kummiyrityskumppanuus, yritysagenttitoiminta)
- kehitetään ja otetaan käyttöön uusia, innovatiivisia ohjauksen malleja ja työvälineitä sekä entistä työvaltaisempia oppimisympäristöjä ja koulutuksen toteuttamismalleja
- teknologiateollisuuden alan opiskelijoiden ammattiylpeys ja opiskelumotivaatio kasvaa
- nuorten osallisuus ja oma vastuunkanto lisääntyy
- toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttämiset vähenevät ja läpäisy paranee
- nuorten työllisyys paranee ja syrjäytyminen vähenee
- teknologiateollisuuden alan sukupuolittuneisuus vähenee
- nuoriso- ja koulutustakuu toteutuu aiempaa paremmin
- uusien innovaatioiden pohjalta kehitetään ohjaus-, koulutus- ym. tuotteita ja hyviä käytäntöjä, joita voidaan levittää muiden toimijoiden käyttöön kaikkialla Suomessa

Hanke toteutetaan 1.7.2015—31.7.2018

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat seuraavat:
- yläkouluikäiset nuoret ja heidän vanhempansa
- toisen asteen opiskelijat (ammatillinen ja lukiokoulutus)
- opetus- ja ohjaushenkilöstö perus- ja toisella asteella
- muut nuorten ohjauksesta vastaavat tahot (esimerkiksi nuorisotyö, nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat, te-toimisto)
- alueen yritykset ja yritysten työntekijät

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen levittämistoiminnan kautta hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeen toteuttajaverkoston ulkopuoliset oppilaitosten, työhallinnon, ohjaustoimijoiden, yritysten ja muiden sidosryhmien (esimerkiksi kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt ja ammattiliitot) edustajat Varsinais-Suomen maakunnassa sekä muualla Suomessa. Tämän lisäksi hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret sekä muiden kehittämishankkeiden edustajat eri puolilla Suomea.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 437 256

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 432 151

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 583 012

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 576 205

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Salon, Loimaan, Turun

Kunnat: Sauvo, Taivassalo, Somero, Mynämäki, Oripää, Vehmaa, Turku, Paimio, Naantali, Nousiainen, Kemiönsaari, Pyhäranta, Kustavi, Rusko, Masku, Koski Tl, Aura, Pöytyä, Salo, Lieto, Raisio, Loimaa, Marttila, Kaarina, Uusikaupunki, Parainen, Laitila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 55

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 63

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 410

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa tehdyn sukupuolinäkökulma-analyysin mukaan hankkeen toimintaympäristö on tällä hetkellä erittäin miesvaltainen. Jo teollisuus toimialana kuuluu Tilastokeskuksen tietojen mukaan työelämän miesvaltaisimpiin, ja teknologia-aloilla sukupuolijakauma on erityisen vinoutunut. Esimerkiksi Metallityöväen liiton lähes 150 000 jäsenestä naisia on vain 17,8 %, ja alan koulutusnäkymien perusteella tilanne ei ole korjautumassa itsekseen: kone-, metalli- ja energiatekniikan ammatillisen koulutuksen vuonna 2012 Suomessa aloittaneista 3026 opiskelijasta naisia oli vain 150 (5,0 %;) Varsinais-Suomessa vastaava prosenttiosuus oli vain 2,3 %. Lisäksi Metallityöväen liiton vuonna 2011 toteuttaman jäsenkyselyn mukaan liittoon kuuluvista, alalla työskentelevistä naisista vain noin 19 prosentilla oli alan koulutus, kun liiton kaikista jäsenistä alalle koulutettujen osuus oli 65 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke tarjoaa mahdollisuuden purkaa Suomen työmarkkinoiden EU-tasollakin huomiota herättänyttä sukupuolittuneisuutta edistämällä naisten hakeutumista erittäin miesvaltaiselle alalle. Tämä tapahtuu hankkeen päätavoitteen yhteydessä ottamalla aliedustetun sukupuolen näkökulma huomioon esimerkiksi hankkeessa toteutettavan ohjauksen uusien toimintamallien ja työkalujen kehittämisen yhteydessä. Tiedotus- ja koulutustilaisuuksien sekä erilaisten kehittämistyöpajojen yhteydessä ohjaajat, opettajat ja työelämän edustajat sekä nuoret ja heidän vanhempansa saadaan tietoisiksi teknologiateollisuuden alan sukupuolivääristymistä sekä niiden korjaamisen tärkeydestä. Myös hankkeen nuorille suunnatussa markkinointi- ja tiedotusmateriaalissa tulee esiintymään tasapuolisesti sekä tyttöjä että poikia, ja se pyrkii tietoisesti murtamaan stereotyyppisiä käsityksiä alan opiskelijoista (”vain poikia ja poikamaisia tyttöjä, jotka haluavat samaistua tekniikan miehiseen kulttuuriin”). Samoin materiaaleissa luodaan alan työntekijöistä ja työympäristöistä monipuolista kuvaa, johon kummankin sukupuolen on mahdollista samastua. Hanke tulee myös erityisesti aktivoimaan tyttöjä tytöille suuntautuvan markkinoinnin ja tiedotuksen suunnittelussa. Hankkeen yhteydessä kehitettävissä hyvissä käytännöissä tullaan myös ottamaan huomioon erityisesti alalle haluavien ja hakeutuneiden tyttöjen tarpeet. Tässä tullaan hyödyntämään hanketta hallinnoivan Turun kaupungin sivistystoimialan alaisen Turun ammatti-instituutin (TAI) menetelmiä. TAI:ssa on kiinnitetty huomiota muun muassa siihen, että miesvaltaisilla aloilla opiskelevat tytöt eivät joudu opiskeluryhmissä ainoiksi sukupuolensa edustajaksi ja voivat näin saada ryhmän sisällä vertaistukea; TAI on myös kokeillut näillä aloilla tyttöjen omia koulutusalat ylittäviä vertaisryhmiä. Lisäksi instituutti on erityisesti rohkaissut teknisiä aloja opiskelevia tyttöjä mukaan tutortoimintaan; tämä tekee alojen markkinoinnista peruskoulun yläluokkien tytöille paitsi uskottavampaa, myös paremmin kohderyhmälle suunnattua. Sukupuolten tasa-arvon näkökulma tullaan ottamaan huomioon hankkeen arvioinnissa niin palautteen keräämisen kuin itsearvioinninkin yhteydessä. Samoin hankkeen yhteydessä kerättävät ja kehitettävät hyvät käytännöt tullaan arvioimaan myös sitä silmällä pitäen, miten ne auttavat sukupuoleen liittyvien odotusten ja teknologia-alan sukupuolittuneisuuden purkamiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on teknologia-alojen vetovoimaisuuden kasvattaminen yleisesti, joten sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite. Tästä huolimatta sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on erittäin tärkeä ja koko hankkeen toiminnan läpäisevä teema. Hankkeen sukupuolten tasa-arvoa edistävät toimet on kuvattu tarkemmin tämän hakemuksen kohdan 13.1 alakohdassa Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 10
Hankkeessa pyritään suosimaan maakunnallisissa verkostoissa etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Lisäksi hankehallinnossa pyritään edelleen kehittämään paperittoman toimiston käytäntöjä sekä suosimaan mahdollisuuksien mukaan sähköisiä julkaisuja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 6
Välillinen vaikutus perustuu edellisessä kohdassa kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ympäristölle aiheutettavaa kuormitusta vähentäviin vaikutuksiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin sekä ympäristölle aiheutettavaa kuormitusta vähentäviin vaikutuksiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Välillinen vaikutus perustuu kohdassa Luonnonvarojen käytön kestävyys kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ympäristölle aiheutettavaa kuormitusta vähentäviin vaikutuksiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 0
Paperittoman toimiston ja sähköisten julkaisujen suosiminen vähentävät hankkeen tuotteena syntyviä materiaaleja ja jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 0
Hankkeen kaikessa toiminnassa pyritään suosimaan uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Hanke edesauttaa maakunnan elinkeinorakenteelle hyvin tärkeän kone- ja metallialan kehittämistä ja tukee ammattitaitoisen työvoiman saantia myös tulevaisuudessa. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä hanke tukee niin ekologisesta, taloudellisesta kuin sosiaalisesta ja kulttuurisestakin näkökulmasta tarkasteltuna.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hankkeessa kehitettävät tuotteet ja palvelut (ohjaus- ja opetusmallit, oppimisympäristöt) ovat pääosin aineettomia. Lisäksi hanke suosii julkaisutoiminnassaan mahdollisuuksien mukaan sähköisiä julkaisuja.
Liikkuminen ja logistiikka 10 0
Hankkeessa pyritään suosimaan maakunnallisissa verkostoissa etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Tämä vähentää välittömästi hankkeessa tapahtuvan liikkumisen ympäristölle tuottamaa rasitusta. Lisäksi sähköisten julkaisujen suosiminen vähentää julkaisujen levittämiseen liittyvien logististen palveluiden tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hanke edistää nuorten sijoittumista koulutukseen ja sitä kautta työelämään sekä parantaa ammatillisen koulutuksen läpäisyä sekä vähentää keskeyttämisiä. Tämän vuoksi hanke edistää hyvinvointia parantamalla nuoriso- ja koulutustakuun toteutumista, vähentämällä nuorten syrjäytymistä sekä lisäämällä ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Hanke edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista tarjoamalla mahdollisuuden purkaa Suomen työmarkkinoiden EU-tasollakin huomiota herättänyttä sukupuolittuneisuutta edistämällä naisten hakeutumista erittäin miesvaltaiselle alalle. Myös hankkeen nuorille suunnatussa markkinointi- ja tiedotusmateriaalissa tulee esiintymään tasapuolisesti sekä tyttöjä että poikia, ja se pyrkii tietoisesti murtamaan stereotyyppisiä käsityksiä kone- ja metallialan opiskelijoista (”vain poikia ja poikamaisia tyttöjä, jotka haluavat samaistua metallialan miehiseen kulttuuriin”). Samoin materiaaleissa luodaan alan työntekijöistä ja työympäristöistä monipuolista kuvaa, johon kummankin sukupuolen on mahdollista samastua. Hanke tulee myös erityisesti aktivoimaan tyttöjä tytöille suuntautuvan markkinoinnin ja tiedotuksen suunnittelussa. Hankkeen yhteydessä kehitettävissä hyvissä käytännöissä tullaan myös ottamaan huomioon erityisesti alalle haluavien ja hakeutuneiden tyttöjen tarpeet. Tasa-arvon edistäminen on yksi hankkeen keskeisistä teemoista. Sukupuolten välisen tasaarvon edistämisen lisäksi hankkeessa huomioidaan myös eri vähemmistöt ja kehitetään uusia toimintamalleja ja käytänteitä, joiden avulla voidaan tukea esimerkiksi maahanmuuttaja- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten kone- ja metallialalle sijoittumista sekä opintojen läpäisyä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tasa-arvoa edistämällä (ks. edellinen kohta) sekä kehittämällä erilaisia nuoriso- ja koulutustakuun toteutumista edistäviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja.
Kulttuuriympäristö 10 0
Hanke tukee paikallisten mahdollisuuksien ja vahvuuksien parempaa tunnistamista ja hyödyntämistä (esimerkiksi kone- ja metallialan pitkät perinteet).
Ympäristöosaaminen 10 0
Hyödyntäessään erilaisia (etäkokoukset, paperiton toimisto, uudet oppimisympäristöt, sähköiset julkaisut jne.) ympäristön kestävyyden kannalta positiivisia toimintamalleja hanke levittää ympäristöosaamisen käytäntöjä toteuttajaverkoston, kohderyhmän ja sidosryhmien käyttöön.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ammatillinen koulutus kaipaa lisää opiskelijoita, ja työelämä osaajia. Tämän vuoksi ammatillisen koulutuksen vetovoimaa tulee pitää yllä ja entisestään kasvattaa. Tähän tarvitaan positiivista viestintää ja markkinointia kohderyhmän moninaisuuden huomioivia keinoja ja erilaisia kanavia hyödyntäen.

Varsinais-Suomessa tässä onnistuttiin VetoVoimaa teknologia-aloilla -hankkeessa (2015-2018), jonka toimenpiteet keskittyivät kone- ja tuotantotekniikan alalle. Tähän tietyn alan valintaan päädyttiin, koska nimenomaan kone- ja tuontatekniikan yritykset ja koulutusalat tarvitsivat kaikkein kipeimmin lisää opiskelijoita.

Hankkeen aikana alalle hakeneiden määrä kolminkertaistui ja, mikä tärkeintä, opiskelemaan tulleiden keskeyttämiset ovat vähentyneet merkittävästi: aikaisemmin joka viides opiskelija lopetti opintonsa, nyt määrä on alle viisi prosenttia. Onnistumisen tärkeimmät tekijät olivat alaa opiskelevat nuoret itse. He suunnittelivat markkinointimateriaalit, osallistuivat tapahtumien toteuttamiseen ja veivät positiivista viestiä eteenpäin omissa kanavissaan.

Heti hankkeen alkuvaiheessa maakunnan kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoista koottiin ryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella, miten nuorille pitäisi alaa markkinoida ja mainostaa. Hienoa oli, miten opiskelijat ottivat asian omakseen: he nimittivät ryhmää Edustushommis. Nuoret yhdessä markkinoinnin ammattilaisen kanssa suunnittelivat erityisesti sosiaaliseen mediaan keskittyvän kampanjan, Komea tulevaisuus. Kampanjan toteutuksesta ja visuaalisesta ilmeestä vastasivat viestinnän ammattilaiset.

Komea tulevaisuus -kampanja laajeni yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n kanssa valtakunnalliseksi ja samalla käynnistettiin vuosittain toteutettava TeknologiaTiistai-tapahtuma. Tämäkin tapahtuma levisi valtakunnalliseksi ja toteutuu edelleen hankkeen päättymisen jälkeen.

Toinen merkittävä tekijä tulosten saavuttamiselle oli hankkeen toimijoiden tiivis yhteistyö. Koettiin, että vetovoimatyötä tehdään yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Oppilaitokset eivät olleet kilpailuasetelmassa keskenään vaan nähtiin, että jokainen hyötyy, jos alan vetovoimaisuutta saadaan kasvatettua.

Oppilaitoksissa kokeiltiin ja otettiin käyttöön monenlaisia uusia malleja, joilla koulutusalaa tehtiin näkyväksi. Perinteiset avoimet ovet -tapahtumia tuunattiin enemmän toiminnallisiksi – peruskoululaiset pääsivät aidosti ja oikeasti kokeilemaan työkaluja ja oppimaan perusasioita. Päiviin liitettiin usein myös yrityskontakti, joko niin että oppilaat vierailivat yrityksessä tai että yritys tuli koululle.

Vanhemmat ovat tärkeä vaikuttaja, kun 9. luokkalainen tekee jatko-opintosuunnitelmiaan. Tämän vuoksi oli tärkeää avata vanhemmille, minkälaisia jatkopolkuja ammatillinen koulutus voi tarjota. Ammattikorkeakoulun opiskelijat vierailivat niin peruskoulun oppilaanohjauksen tunneilla kuin myös vanhempainilloissa. Lisäksi TeknologiaTiistai-tapahtumissa koulutuspolun mahdollisuuksista kerrottiin ns. suurelle yleisölle.

Tulosten saavuttamisessa myös yrityksillä on tärkeä rooli. Jo hankkeen hakuvaiheessa alueen yritykset sitoutettiin mukaan ja heitä kuultiin aktiivisesti ja säännöllisesti koko hankkeen ajan. Hankkeen alkuvaiheessa kuulemistilaisuuksissa keskityttiin hankesuunnitelman arviointiin, ja hankkeen edetessä tapaamiset olivat enemmän teemoitettuja. Hankesuunnitelmassa tavoitteeksi oli asetettu kummiyritysverkoston rakentaminen ja yritysyhteistyön määrittäminen eri tasojen kautta. Tämä ei toteutunut, vaan tuloksena olivat paikalliset yrityskumppanuudet, joissa voitiin paremmin suunnitella alueellista tarvetta. Esimerkkinä uudenlaisesta yritysyhteistyöstä on yritysluokat, joita oppilaitoksiin perustettiin. Luokkien ulkoasu on yhdessä yrityksen kanssa suunniteltu ja niiden välineet, tuotokset ovat avoimesti esillä. Yritys saa pysyvää näkyvyyttä oppilaitoksessa ja oppilaitos uudistetut tilat.

Tiivistetysti voi sanoa, että hankkeessa saavutettiin kaikki sille hankesuunnitelmassa asetetut tulokset. Joitain tarkennuksia hankkeen edetessä tehtiin, mutta alan vetovoima kasvoi, peruskoululaisten ja heidän vanhempiensa tietoisuus alan mahdollisuuksista lisääntyi, samoin nuorten oma osallisuus ja ammattiylpeys kasvoivat.

VetoVoimaa teknologia-aloille -hankkeen hyvät käytännöt on koottu julkaisuksi, ja vaikka kohdealana oli tässä tapauksessa kone- ja tuotantotekniikka, mallit ovat käyttökelpoisia alalla kuin alalla.

Loppujulkaisu on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa: http://www.koulutustakuu.fi/tuotetori/vetovoimaa/