Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20394

Hankkeen nimi: Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus: hyvinvointipalvelut osallisuuden vahvistamisessa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 30.4.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016-341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HEIKKILÄ LYDIA MARJA TERTTU

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkijatohtori, Saamentutkimus

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lydia.heikkila(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-484 4080

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on selvittää saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten palvelutilannetta sosiaaliseen osallisuuden näkökulmasta. Yhdenvertaisuuden toteutumisen turvaamiseksi sekä syrjinnän ja huono-osaisuuden vähentämiseksi tarvitaan tutkittua tietoa palvelujen ja saamelaisten sosiaalisen osallisuuden sekä työmarkkinoille kiinnittymisen välisistä suhteista Suomessa. Tähän liittyen tutkitaan saamelaisten kokemuksia hyvinvointipalveluista sekä selvitetään miten keskeiset palvelut (kuten terveys-, päivähoito-, perusopetus-, lastenneuvola-, perhe-, vanhus- ja psykososiaaliset palvelut) voisivat paremmin tukea sitä, että saamelaiskulttuuri muodostuu saamelaisten yksilölliseksi ja yhteisölliseksi voimavaraksi lisäten heidän hyvinvointiaan ja sosiaalista osallisuuttaan. Vastaavasti selvitetään, mitkä riskitekijät rajaavat saamelaisten valinnanvaihtoehtoja, eivätkä mahdollista työmarkkinakansalaisuuden täysimittaista toteutumista yksilötasolla sekä miten palvelut kannattelevat tai voisivat oikein suunniteltuina ja kohdennettuina paremmin kannatella yksilöiden mahdollisuuksia tehdä joustavia valintoja ja olla aktiivisia työmarkkinakansalaisia.
Hankkeessa toteutetaan kyselytutkimus saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten palvelukokemuksista sekä -tarpeista ja työmarkkinatilanteesta verraten tuloksia saamelaisten kotiseutualueella toteutetun palvelutyytyväisyystutkimuksen (Heikkilä ym. 2013) tuloksiin. Tämän valtakunnallisen tason tiedon tuottaminen edellyttää erityisten tiedonkeruu- ja tutkimusmenetelmien kehittämistä, koska saamelaisia koskevaa rekisteritietoa ei ole saatavissa. Lisäksi luodaan toimintamalli tiedon tuottamiseksi verkottuneissa systeemeissä, osaamisen välittymisen turvaamiseksi sote-uudistuksessa ja saamen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Tällä vahvistetaan palvelujen järjestäjien ja tuottajien mahdollisuuksia saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen turvaamiseen uudessa sote-rakenteessa. Deliberatiivisen demokratian perusajatuksen mukaisesti, hankkeessa luodaan kansalaisraatien kautta areenoja saamenkansalaisten äänen kuulemiseksi. Tavoitteena on hyödyntää osallistavia tiedontuotantoprosesseja saamen kansalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa, heidän työmarkkinaosallisuutensa parantamisessa sekä palvelujen suunnittelun tukemisessa.
Tuloksena syntyy laadukasta, tutkittua tietoa siitä, miten omakielinen ja kulttuurilähtöinen, älykkäästi sekä asiakaslähtöisesti toteutettu hyvinvointipalveluiden tarjonta voi lisätä saamelaisten hyvinvointia ja työmarkkinaosallisuutta sekä ehkäistä syrjintää. Uutta, vertailukelpoista tutkimustietoa soveltamalla luodaan parempia mahdollisuuksia hyvinvointipalvelujen innovatiiviselle kehittämiselle (mm. etänä tuotettavat palvelut) siten, että ne huomioivat paremmin saamelaiskulttuurin erityispiirteet ja vastaavat eri puolilla Suomea asuvien saamelaisten erityistarpeisiin. Hankkeen tuloksena saadaan lisäksi laaja-alaisempaa teoreettista tietoa siitä, miten turvata eri väestöryhmien yhtäläiset mahdollisuudet palveluihin, miten kehittää palvelujen saatavuutta ja laatua sekä kriteereitä yhdenvertaisuuden toteutumisen seurantaan palvelujen osalta. Tiedon avulla voidaan tukea hallinnon ja kuntalaisten välistä vuorovaikutusta ja osallistumista. Tulosten avulla osoitetaan, miten paikalliseen kehittämistoimintaan osallistuminen voi toimia vähemmistössä olevien kansalaisten osallisuuden edistämiseksi, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ehkäisee syrjäytymistä erityisesti työmarkkinoilta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Saamelaiset, erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella suurimmissa kaupungeissa (Rovaniemi, Oulu, Tampere ja Helsinki) asuvat saamelaiset ja saamelaisjärjestöt.
Saamelaiskäräjät
Sosiaali- ja terveyspalvelujen (ml. saamelaisten palvelujen) järjestämisestä ja tuottamisesta vastaavat organisaatiot ja toimijat.
Palvelujärjestelmää ja saamelaisten palveluja koskevasta tiedontuotannosta vastaavat tutkijat ja kehittäjät sekä heidän organisaationsa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hyvinvointipoliittisesta päätöksenteosta vastaavat toimielimet ja toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 465 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 429 422

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 590 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 544 859

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Saamelaisten kotiseutualueella asuvista saamelaisista on naisia hieman enemmän kuin miehiä. Naisten osuus on suurempi erityisesti Rovaniemellä painottuen selvästi nuoriin ikäluokkiin. Sosiaali- ja terveysalalla miesten osuus noin 5 %, mikä heijastuu hankkeen yhtenä kohderyhmänä oleviin tiedontuotantoverkostojen kokoonpanoon.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma sekä tutkimuksen kysymyksenasettelussa, tulosten tulkinnassa että kansalaisosallisuuden toteutuksessa. Hankkeen henkilöstöä valittaessa pyritään huomioimaan sukupuolten välinen tasa-arvo.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite liittyy saamelaisten yhdenvertaisiin palveluihin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Hanke organisoidaan ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Pitkien välimatkojen alueella ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään teknologiaa hyödyntämällä (videoneuvotteluyhteydet, teknologiavälitteiset palvelut, ym).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Teknologian ja etäyhteyksien kautta vähennetään päästöjä ja riskejä. Joukkoliikennettä ja yhteiskuljetuksia sovelletaan mahdollisuuksien mukaan liikkumiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Teknologian ja etäyhteyksien kautta vähennetään päästöjä ja riskejä. Joukkoliikennettä ja yhteiskuljetuksia sovelletaan mahdollisuuksien mukaan liikkumiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
Teknologian ja etäyhteyksien kautta vähennetään päästöjä ja riskejä. Joukkoliikennettä ja yhteiskuljetuksia sovelletaan mahdollisuuksien mukaan liikkumiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Teknologian ja etäyhteyksien kautta vähennetään päästöjä ja riskejä. Joukkoliikennettä ja yhteiskuljetuksia sovelletaan mahdollisuuksien mukaan liikkumiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 6
Otetaan käyttöön sähköisiä järjestelmiä ja vähennetään paperin käyttöä. Sovelletaan ekologisesti vähän kuluttavaa ja –päästöistä teknologiaa ja materiaaleja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 6
Otetaan käyttöön sähköisiä järjestelmiä ja vähennetään paperin käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 7
Saamelaisten työmarkkinaosallisuuden tukeminen omakielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen avulla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen ja palvelutarjonnan lisääminen .
Liikkuminen ja logistiikka 6 4
Teknologian ja etäyhteyksien käyttäminen. Joukkoliikennettä ja yhteiskuljetuksia sovelletaan mahdollisuuksien mukaan liikkumiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Saamelaisten hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen
Tasa-arvon edistäminen 6 2
Sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen perheen hyvinvointia ja kulttuurin välittymistä tukevien palvelujen avulla, niin että miehillä ja naisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyödyntää työmarkkinoiden vaihtoehtoja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 8
Saamelaisten yhdenvertaisuuden lisääminen palvelutuotannossa sekä sosiaalisessa ja työmarkkinaosallisuudessa.
Kulttuuriympäristö 8 6
Saamelaisten kulttuuri- ja kieliympäristöjen monipuolistaminen ja vahvistaminen yhteisöllisyyden lisäämiseksi.
Ympäristöosaaminen 3 2
Ekologisuus ja esteettömyys palvelujen saavutettavuuden parantamisessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-