Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20395

Hankkeen nimi: Osallisuutta osuuskunnista

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kiipulasäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0147520-0

Jakeluosoite: Kiipulantie 507

Puhelinnumero: +358368521

Postinumero: 14200

Postitoimipaikka: Turenki

WWW-osoite: http://www.kiipula.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ora Petteri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petteri.ora(at)kiipula.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503003764

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Mielenterveyden keskusliitto MTKL, 0545957-4
ASPA-Säätiö, 1044854-6
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö VAMLAS, 0116657-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen kohderyhmänä ovat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat: vammaiset, mielenterveyskuntoutujat, osatyökykyiset sekä pitkäaikaistyöttömät. Hankkeen toimenpiteet avataan myös työvoiman ulkopuolella oleville ryhmille (työkyvyttömyyseläke ym.). Näiden ryhmien osallisuuden ja työllistymisen lisäämiseen tarvitaan uudenlaisia keinoja.

Hankkeen tavoite on kehittää toimintapaikkakunnilla innovatiivinen osuuskuntatoiminnan malli, joka tarjoaa projektin kohderyhmille matalan kynnyksen ohjaus- ja valmennuspalvelua ja mahdollisuuden työtehtävien kautta työllistymispolulla etenemiseen. Osuuskuntaympäristö tarjoaa mahdollisuuden yhteistoiminnalliseen sosiaaliseen kuntoutumiseen, tekemiseen ja yrittämiseen. Perustettavat osuuskunnat toimivat myös palvelujen tuottajina esimerkiksi vanhustyön saralla.

Projektin aluksi jokaisella paikkakunnalla kootaan potentiaaliset asiakkaita lähettävät tahot yhteen ja selvitetään projektin idea. Osuuskunnan mahdollisuuksista järjestetään koulutustilaisuuksia viranomaisille, työpajoille ja järjestöille. Seuraavaksi kootaan asiakasryhmät, joiden kanssa aloitetaan varsinainen osuuskuntavalmennus. Innovatiivinen osuuskuntahautomo (virtuaalinen / fyysiseen tilaan tukeutuva) tuottaa aloittavan osuuskunnan.

Osuuskunnan keskeinen tehtävä on tuottaa palveluja siten kuin sen jäsenien osaaminen ja voimavarat sallivat. Markkinoinnissa ja työtilaisuuksien luomisessa otetaan yhteys paikkakunnan muihin osuuskuntiin sekä pienyrittäjiin. Osuuskunta asemoidaan osaksi palvelujen ja palvelun tuottamisen kunnallista järjestystä.

Osuuskunnan kehittämissä / tuottamissa palveluissa otetaan huomioon kunnan tarve ja mahdollisuudet. Innovatiivinen osuuskunta voi tuottaa pienimuotoisia palveluja monelle kunnan toiminta-alueelle. Maksajana voi olla kunta, jolloin tarvitaan yhteisneuvotteluja hankintakäytännöistä. Yksityiset ihmiset voivat toimia pienimuotoisten palvelujen ostajina, esimerkiksi ns. kortteliosuuskunta voi tarjota asuinyhteisölle sopimuksen mukaan eri palveluja.

Hankkeen tuloksena syntyy malli innovatiivisesta osuuskunnasta, sen perustamisesta, valmennus- ja koulutuskäytännöistä, markkinamahdollisuuksista sekä asiakasvirroista. Mallin eri osajärjestelmiä on jo kokeiltu muutamassa STM:n kehittämishankkeessa, nyt rakennettava kokonaisuus on tarkoitettu valtakunnallisesti sovellettavaksi.

Hankkeen tulokset on toiminnallisesti ja rahoituksellisesti ankkuroitavissa kunnissa jo toimiviin palvelujärjestelmiin. Osuuskuntamalli soveltuu osaksi kuntouttavaa työtoimintaa tai sen voi järjestää työpajan osana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Sosiaalitoimen asiakkaat, te-hallinnon asiakkaat, joiden työllistyminen on haastavaa ja vaatii kuntoutuksellista työotetta. Työkyvyttömyyseläkkeellä tai muutoin työvoiman ulkopuoliset henkilöt, jotka haluavat ja kykenevät työhön.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Viranomaiset kunnan sosiaalityössä. Kunnan hallintokunnat potentiaalisina työllistäjinä. Muut osuuskunnat ja pienyritykset yhteistyökumppaneina ja potentiaalisina työllistäjinä. Te-hallinnon työntekijät. Järjestöt ja työpajat sekä asiakkaiden lähettäjinä että valmennuksen yhteistyökumppaneina.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 907 276

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 896 951

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 109 907

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 118 774

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 21

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 442

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Paikallistason toiminnan käynnistyessä sukupuolinäkökulma on mukana yleisessä asiakas- ja toimintaympäristön analyysissa. Tasa-arvotiedon keskuksen (minna.fi) mukaan syrjäytyneisyys on melko tasan jakautunutta Suomessa. Tutkimuksellistakin tietoa alkaa vähitellen olla. Projektin toimintoja seurataan tältä osin ja tuodaan esille uutta tietoa työmarkkinasiirtymien dynamiikasta tällä kohderyhmällä. Hankkeen alussa on tarkoitus tiedostaa sukupuolinäkökulma, seurata asiakkaiden motivaatiota sukupuolen mukaan, heidän kiinnostustaan lähteä mukaan osuuskuntavalmennukseen. Osuuskuntaympäristö tarjoaa mainion työympäristön tasa-arvoisuuden toteuttamiselle sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistaminen tässä tarkoittaa, että tasa-arvonäkökulma otetaan esille kaikissa projektin toiminnoissa. Projektin toiminnassa tämä näkyy rekrytoinneissa, asiakasvalinnassa sekä sukupuolisensitiivisissä menetelmävalinnoissa. Osuuskuntatoiminnassa asiakkaat otetaan mukaan tiimimäisesti kaikkiin prosessihin. Heidät osallistetaan myös tiedostamaan sukupuolinäkökulmat ja erilaiset ammattivalinnat, joihin liitetään helposti mies tai naisnäkökulma. Asiakkaita kannustetaan ylittämään perinteisiä ammattirajoja. Hanketoimijoilla on pitkä kokemus syrjäytyneiden ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien ohjauksessa. Ohjauksessa ja koulutuksissa sukupuolinäkökulma otetaan huomioon erityisinä menetelminä. Osuuskuntatoimintaryhmiä muodostettaessa pyritään sukupuolijakautumaltaan tasavertaisiin kokonaisuuksiin. Toiminnan sisällä osallistujia kannustetaan rikkomaan perinteisiä sukupuolisidonnaisuuksien rajoja eri tehtävien kohdalla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se otetaan huomioon horisontaalisena tavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 7
Osuuskuntien keskeinen markkinointivaltti on niiden kyky tuottaa ekologisesti kestäviä tuotteita ja toimintoja. Tämä otetaan huomioon valmennuksissa / koulutuksissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Kuten edellä, mutta ei erityisiä toimia tähän liittyen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Kuten edellä, mutta ei erityisiä tähän liittyviä toimia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Kuten edellä, toki hiilijalanjälkeä pienentää tvt-tekniikan käyttö eri paikkakuntien välisessä kommunikaatiossa sekä asiakasohjauksessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Ei erityisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Kaikilla projektipartnereilla on materiaalien kierätysohjelma ja -järjestelmä. Yrityskoulutuksessa tämä on pakollinen jakso
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 5
Osuuskunnat ovat paikallisia ja usein niiden toiminnasssa korostuvat ekologiset arvot ja ratkaisut. Näihin kannustetaan valmennuksissa ja koulutuksissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Osuuskunnat toimivat paikallisten tarpeiden varassa ja luovat yhteistyötä yrittäjien välille. Osuuskuntatyöllistymisen myötä paikallistalous vahvistuu.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Projektissa kehitetään paikallista ohjausosaamista. Myös osuuskunnat tuottavat aineettomia tuotteita ja alveluita
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Taloudellinen liikkuminen on paikallisyrittäjän valtti. Projektipartnereiden kommunikaatiossa käytetään mahdollisimman paljon tvt-tekniikkaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Työttömyys vaikuttaa heikentävästi sekä terveyteen että hyvinvointiin (THL 2014 ym.). Kaikki aktiivitoiminnat kohottavat osallistujien koettua hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankeessa otetaan huomioon sukupuolesta johtuvat erot oppimisessa ja työllistymisessä. Toiminnassa kannustetaan ylittämään tavanomaiset sukupuolirajat eri ammattien kohdalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 4
Osuuskunta oppimis-. ja työympäristönä kannustaa erilaisuuden hyväksymiseen. Koska ohjauksen / oppimisen lähtökohtana on ihmisten voimmannuttaminen, nähdään erilaisuus voimavarana. Projektissa ei ole rajausta syrjäytymisen / osattomuuden syyn kohdalla, se voi johtua vammasta, sairaudesta, etnisestä taustasta tai jostain muusta.
Kulttuuriympäristö 3 3
Osuuskunnan jäsenistä kasvaa aktiivisia kansalaisia, jotka osaavat arvostaa kulttuuri-identiteettiä
Ympäristöosaaminen 2 2
Ympäristöosaaminen on osa koulutusta, mutta sen rooli ei hankkeessa ole keskeinen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Osallisuutta osuuskunnista

Hankkeen kohderyhmänä olivat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat: vammaiset, mielenterveyskuntoutujat, osatyökykyiset, pitkäaikaistyöttömät sekä työvoiman ulkopuolella olevat ryhmät (työkyvyttömyyseläke ym.), joiden osallisuuden ja työllistymisen lisäämiseen tarvittiin uudenlaisia toimintakeinoja.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää toimintapaikkakunnilla innovatiivinen osuuskuntatoiminnan malli, joka tarjoaa projektin kohderyhmille matalan kynnyksen ohjaus- ja valmennuspalvelua sekä mahdollisuuden osallisuuden lisäämiseen sekä pienimuotoisten työtehtävien kautta työllistymispolulla etenemiseen. Osuuskuntaympäristö tarjoaa mahdollisuuden yhteistoiminnalliseen sosiaaliseen kuntoutumiseen ja yrittämiseen. Hankkeen toiminnan seurauksena osatyökykyisten perustamat osuuskunnat toimivat myös palvelujen tuottajina esimerkiksi vanhustyön saralla.

Hankkeen aluksi jokaisella paikkakunnalla koottiin kohderyhmän asiakkaita lähettävät tahot yhteen ja esiteltiin hankkeen idea. Osuuskunnan mahdollisuuksista järjestettiin lähes kaksisataa infotilaisuutta viranomaisille, työpajoille ja järjestöille. Seuraavaksi koottiin kohderyhmät, joiden kanssa aloitettiin varsinainen osuuskuntavalmennus, jonka yhteydessä ideoitiin oman osuuskunnan toimintaa. Osuuskuntavalmennuksen tavoitteena oli antaa osallistujille valmiudet osuuskunnan perustamiseen. Hankkeen järjestämien osuuskuntavalmennusten seurauksena syntyi neljä osuuskuntaa. Osuuskunnissa on edelleen hankkeen päättyessä lähes sata jäsentä. Osuuskunnan perustaneille, hankkeen kohderyhmään kuuluneille osuuskuntien jäsenille, järjestettiin yksilö- ja ryhmävalmennusta tarpeen mukaan osuuskuntatoiminnan tueksi. Osuuskuntien keskeinen tehtävä oli tuottaa palveluja sen jäsenten osaamisen ja voimavarojen sallimissa puitteissa.

Markkinoinnissa ja työtilaisuuksien luomisessa otettiin yhteys paikkakunnan muihin osuuskuntiin sekä pienyrittäjiin, joiden kanssa tehtiin yhteistyötä. Osuuskunta oli tarkoitus asemoida osaksi kunnan palveluita. Osuuskunnan kehittämissä / tuottamissa palveluissa otettiin huomioon kunnan tarve ja mahdollisuudet mm. hankintojen tekemiselle osuuskunnan kautta. Innovatiivinen osuuskunta pystyi tuottamaan pienimuotoisia palveluja monelle kunnan toiminta-alueelle. Myös yksityiset ihmiset toimivat pienimuotoisten palvelujen ostajina, esimerkiksi ns. työosuuskunnat tarjosivat sopimuksen mukaan eri palveluja kotitalouksille.

Hankkeen tuloksena syntyi kuvaukset innovatiivisesta osuuskunnasta, valmennuskäytännöistä ja osuuskunnan tarvitsemista tukimuodoista. Hankkeen tulokset ovat toiminnallisesti ja rahoituksellisesti ankkuroitavissa kunnissa jo toimiviin palvelujärjestelmiin. Osuuskuntamalli soveltuu osaksi kuntouttavaa työtoimintaa tai sen voi järjestää työpajan osana. Hankkeen tuottamat mallit ja materiaalit on koottu hankkeen nettisivuille: www.sites.google.com/gafe.kiipula.fi/osallisuuttaosuuskunnista ja ovat käytettävissä valtakunnallisesti.