|
|
|
Hankekoodi: S20398
Hankkeen nimi: Rainer
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.1.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0174666-4
Jakeluosoite: Hannikaisenkatu 37, PL 583
Puhelinnumero: 050 3471022 ja 050 3538310
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jyvaskyla.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ANTTONEN RITVA TERTTU KYLLIKKI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelujohtaja, Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ritva.anttonen(at)jkl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3471022
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Rainer-hankkeen toimenpiteillä edistetään keskisuomalaisten romanien etenemistä kohti työelämää. Rainer-hankkeen tarkoituksena on keskisuomalaisten romanien koulutustason parantaminen. Lisäksi hankkeen toimenpitein tuotetaan lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin ja edistetään monialaisten palveluiden hyödyntämistä.
Hankkeen tavoitteena on tukea romanien kouluttautumista, ammatin hankkimista, työpaikkojen löytymistä sekä työssä menestymistä. Hankkeessa puretaan koulutukseen hakeutumiseen ja tutkintojen loppuun suorittamiseen liittyviä esteitä esimerkiksi tukihenkilötoiminnalla, perhetyöllä ja opiskelijoille räätälöidyllä valmennusohjelmalla. Koulutustason nostamisen avulla vahvistetaan työmarkkinoille pääsyä.
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen rooli hankkeessa on kytkeä romaniasiat sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan yhdeksi sen erityistehtäväksi. Tarkoituksena on luoda rakenne, joka mahdollistaa romanityössä hyvien käytäntöjen levittämisen ja juurruttamisen hyödyntäen niin sosiaalialan kuin moniammatillisia verkostojaan paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Valtakunnallisen osaamiskeskusverkoston mukaanotto romanityön rakenteeseen lisää pitkällä aikavälillä sosiaalialan ammattilaisten osaamista romanityössä. Tarkoituksena on parantaa romaniväestön saamia palveluita kuntien peruspalveluissa ja lisätä yhdenvertaisuutta. Tärkeällä sijalla tällaisen erityistehtävän hoidossa on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointi.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat yli 15-vuotiaat
- Jyväskylän seudun nuoret romanit
- romaniperheet
- nuorten perheiden tukena olevat nuoret isovanhemmat
Romaniperheet joiden jäsenet ovat
- koulutuksen nivelvaiheessa
- kouluttamattomia
- opintonsa keskeyttäneet tai
- perheet joiden jäsenillä on vaikeuksia koulutuksen loppuun saattamisessa
Varsinaisena kohderyhmänä ovat myös keskisuomalaisten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä oppilaitosten henkilöstöt.
- opiskelijat
- alueen yritykset sekä muut työnantajat
- Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Lounais-Suomen alueelliseen romaniasiain neuvottelukuntaan (Lounais-Suomen aluehallintovirasto/sosiaali- ja terveysosasto) kuuluu Jyväskylästä paikallisten romanien edustaja ja Jyväskylän kaupungin edustaja. Neuvottelukunnassa tiedotetaan hankkeen toiminnasta, jotta muut alueen toimijat voivat halutessaan juurruttaa hankkeen toimintatapoja omilla paikkakunnillaan Lounais-Suomen alueella.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 225 908
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 195 560
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 307 472
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 260 745
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jämsän, Jyväskylän, Joutsan, Saarijärven-Viitasaaren, Keuruun, Äänekosken
Kunnat: Kannonkoski, Kinnula, Karstula, Pihtipudas, Joutsa, Viitasaari, Saarijärvi, Keuruu, Jyväskylä, Petäjävesi, Äänekoski, Kyyjärvi, Kuhmoinen, Hankasalmi, Uurainen, Multia, Luhanka, Jämsä, Konnevesi, Laukaa, Muurame, Kivijärvi, Toivakka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 140
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Koulutustason paraneminen vähentää jätteiden määrän tuottamista. Ympäristötietoisuus motivoi lajittelemaan ja kierrättämään sekä tekemään kestäviä ostopäätöksiä ja vähentämään kertakäyttökulutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Koulutustason paraneminen lisää tietoisuutta uusiutuvista energiavaroista ja motivoi tekemään kulutusvalintoja, esim. tuulivoimalla tuotetun sähkön ostaminen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Koulutustason nostaminen lisää tietoisuutta liikenteen ympäristövaikutuksista ja motivoi tekemään ympäristöystävällisempiä liikkumisen valintoja. Esimerkiksi kävely tai pyöräily työmatkoilla autoilun sijaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 0 |
| Koulutustason nouseminen lisää hyvinvointia. Työllistyminen lisää taloudellista hyvinvointia ja elämässä eteenpäin meneminen lisää henkistä hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 0 |
| Hankkeen tukitoimilla edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla naisia kouluttautumaan perheen perustamisen jälkeen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 0 |
| Hankkeessa lisätään vähemmistöryhmän tasa-arvoista etenemistä pääväestön kanssa koulutuksen ja työllistymisen poluilla. Hankkeessa tehtävä kulttuuritiedotus lisää kulttuurierojen ymmärrystä ja auttaa huomaamaan, että meissä on enemmän samanlaista kuin erilaista. Romanit tarvitsevat vielä tukea ja rohkaisua tulemaan pääväestön toimintoihin mukaan tietoisena siitä, että samalla he voivat säilyttää oman kulttuurinsa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 0 |
| Hankkeella on vaikutusta romanien kulttuuriperinnön säilymiseen. Hankkeessa rakennetaan luottamusta siihen, että romanien arvokas kulttuuri voidaan säilyttää vaikka toimitaan yhdessä pääväestön kanssa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Hankkeella on vaikutusta romanien ympäristöosaamiseen koulutustason paranemisen tuoman ympäristötietoisuuden lisääntyessä. Esimerkiksi nuori koulutettu romanimies sanoi valinneensa omakotitaloonsa energiaa säästävän valaistuksen ja lämmityksen. | ||
Rainer-hankkeen toimenpiteillä edistettiin keskisuomalaisten romanien etenemistä kohti työelämää. Hankkeen tarkoituksena oli keskisuomalaisten romanien koulutustason parantaminen. Lisäksi hankkeen toimenpitein tuotetiin lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin ja edistettiin monialaisten palvelujen hyödyntämistä. Hankkeen tavoitteena oli tukea romanien kouluttautumista, ammatin hankkimista, työpaikkojen löytymistä sekä työssä menestymistä. Hankkeessa purettiin koulutukseen hakeutumiseen ja tutkintojen loppuun suorittamiseen liittyviä esteitä esimerkiksi tukihenkilötoiminnalla, perhetyöllä ja opiskelijoille räätälöidyllä valmennusohjelmalla. Hankkeen toimenpiteillä edistettiin romaniväestön koulutustason nostamista ja vahvistetiin osallistujien mahdollisuuksia työmarkkinoille pääsyyn tasavertaisena muun väestön kanssa.
Rainer-hankkeessa tuettiin romanien osallistumista ja omatoimisuutta. Hankkeessa kehitettiin osallisuutta vahvistavana ja syrjäytymistä ehkäisevänä toimintamallina Tukea arkeen - valmennusryhmä. Ryhmässä tapahtuva valmennus toimii asiantuntijaohjauksen lisäksi vahvasti vertaistuen periaatteella. Hankkeessa edistettiin romanien valmiutta käyttää olemassa olevia palveluita (sosiaali- ja terveys-, koulutus-, sekä työllisyyspalvelut, järjestöavustukset, harrastustoiminta) muun väestön tavoin.
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen rooli hankkeessa oli kytkeä romaniasiat sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan yhdeksi sen erityistehtäväksi. Hankkeen aikana kartoitettiin romaniosaamista ja tehtiin yhteistyötä useiden eri romanitoimijoiden kanssa sekä tuotiin esille romanierityisten kysymysten käsittelyä sosiaalialan osaamiskeskusverkostossa. Lisäksi kartoitettiin uusia mahdollisia toimintamuotoja, jotka voisivat hyödyttää romaniasian osaamiskeskustoimintaa. Hankkeen loppupuolella, syksyllä 2017 saatiin sosiaali- ja terveysministeriöstä pitkään haettu erillisrahoitus romaniasian sosiaali- ja terveydenhuollon osaamiskeskuksen (ROMKE) työn suunnittelemiseksi. Näin ollen hanke täytti tavoitteensa Kosken osalta.
Jyväskylän kaupunki oli hankkeen päätoteuttaja ja hankkeen osatoteuttajina toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.