Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20398

Hankkeen nimi: Rainer

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.1.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0174666-4

Jakeluosoite: Hannikaisenkatu 37, PL 583

Puhelinnumero: 050 3471022 ja 050 3538310

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jyvaskyla.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ANTTONEN RITVA TERTTU KYLLIKKI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelujohtaja, Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ritva.anttonen(at)jkl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3471022

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, 1523864-4
Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, 1006550-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rainer-hankkeen toimenpiteillä edistetään keskisuomalaisten romanien etenemistä kohti työelämää. Rainer-hankkeen tarkoituksena on keskisuomalaisten romanien koulutustason parantaminen. Lisäksi hankkeen toimenpitein tuotetaan lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin ja edistetään monialaisten palveluiden hyödyntämistä.

Hankkeen tavoitteena on tukea romanien kouluttautumista, ammatin hankkimista, työpaikkojen löytymistä sekä työssä menestymistä. Hankkeessa puretaan koulutukseen hakeutumiseen ja tutkintojen loppuun suorittamiseen liittyviä esteitä esimerkiksi tukihenkilötoiminnalla, perhetyöllä ja opiskelijoille räätälöidyllä valmennusohjelmalla. Koulutustason nostamisen avulla vahvistetaan työmarkkinoille pääsyä.

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen rooli hankkeessa on kytkeä romaniasiat sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan yhdeksi sen erityistehtäväksi. Tarkoituksena on luoda rakenne, joka mahdollistaa romanityössä hyvien käytäntöjen levittämisen ja juurruttamisen hyödyntäen niin sosiaalialan kuin moniammatillisia verkostojaan paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Valtakunnallisen osaamiskeskusverkoston mukaanotto romanityön rakenteeseen lisää pitkällä aikavälillä sosiaalialan ammattilaisten osaamista romanityössä. Tarkoituksena on parantaa romaniväestön saamia palveluita kuntien peruspalveluissa ja lisätä yhdenvertaisuutta. Tärkeällä sijalla tällaisen erityistehtävän hoidossa on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat yli 15-vuotiaat
- Jyväskylän seudun nuoret romanit
- romaniperheet
- nuorten perheiden tukena olevat nuoret isovanhemmat
Romaniperheet joiden jäsenet ovat
- koulutuksen nivelvaiheessa
- kouluttamattomia
- opintonsa keskeyttäneet tai
- perheet joiden jäsenillä on vaikeuksia koulutuksen loppuun saattamisessa
Varsinaisena kohderyhmänä ovat myös keskisuomalaisten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä oppilaitosten henkilöstöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- opiskelijat
- alueen yritykset sekä muut työnantajat
- Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

Lounais-Suomen alueelliseen romaniasiain neuvottelukuntaan (Lounais-Suomen aluehallintovirasto/sosiaali- ja terveysosasto) kuuluu Jyväskylästä paikallisten romanien edustaja ja Jyväskylän kaupungin edustaja. Neuvottelukunnassa tiedotetaan hankkeen toiminnasta, jotta muut alueen toimijat voivat halutessaan juurruttaa hankkeen toimintatapoja omilla paikkakunnillaan Lounais-Suomen alueella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 225 908

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 195 560

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 307 472

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 260 745

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Keuruun, Jämsän, Saarijärven-Viitasaaren, Joutsan, Jyväskylän, Äänekosken

Kunnat: Viitasaari, Kyyjärvi, Pihtipudas, Jyväskylä, Karstula, Uurainen, Kuhmoinen, Joutsa, Kannonkoski, Petäjävesi, Hankasalmi, Äänekoski, Saarijärvi, Keuruu, Kinnula, Multia, Laukaa, Toivakka, Muurame, Kivijärvi, Luhanka, Jämsä, Konnevesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulman analyysissä on käytetty romanityöntekijöitä (nainen ja mies) asiantuntijana. Analyysi on tehty Gender-taulukkoon jossa ensin kuvataan nykytilanne, tarpeet ja ongelmat ja sitten kuvataan toimenpiteet.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen palkataan naistyöntekijän lisäksi osa-aikainen miestyöntekijä kulttuurisista syistä. Romanikulttuurissa arkaluontoisia asioita käsitellään samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Näin voidaan saada luottamukselliset suhteet työntekijöiden ja kohderyhmän välille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on romaniväestön koulutustason nostaminen ja siten työmarkkinoille pääsyn parantaminen. Tämä koskee sekä miehiä että naisia. Romaninaiset perustavat perheen hyvin nuorena ja kiinnostuvat koulutuksesta ja työstä sitten kun lapset menevät kouluun. Hankkeessa pyritään motivoimaan kouluttautumiseen ennen perheen perustamista. Toisena tavoitteena on tukea naisia sitten kun he ovat valmiita kouluttautumaan/työllistymään perheen perustamisen jälkeen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Koulutustason paraneminen vähentää jätteiden määrän tuottamista. Ympäristötietoisuus motivoi lajittelemaan ja kierrättämään sekä tekemään kestäviä ostopäätöksiä ja vähentämään kertakäyttökulutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Koulutustason paraneminen lisää tietoisuutta uusiutuvista energiavaroista ja motivoi tekemään kulutusvalintoja, esim. tuulivoimalla tuotetun sähkön ostaminen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Koulutustason nostaminen lisää tietoisuutta liikenteen ympäristövaikutuksista ja motivoi tekemään ympäristöystävällisempiä liikkumisen valintoja. Esimerkiksi kävely tai pyöräily työmatkoilla autoilun sijaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 0
Koulutustason nouseminen lisää hyvinvointia. Työllistyminen lisää taloudellista hyvinvointia ja elämässä eteenpäin meneminen lisää henkistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Hankkeen tukitoimilla edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla naisia kouluttautumaan perheen perustamisen jälkeen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hankkeessa lisätään vähemmistöryhmän tasa-arvoista etenemistä pääväestön kanssa koulutuksen ja työllistymisen poluilla. Hankkeessa tehtävä kulttuuritiedotus lisää kulttuurierojen ymmärrystä ja auttaa huomaamaan, että meissä on enemmän samanlaista kuin erilaista. Romanit tarvitsevat vielä tukea ja rohkaisua tulemaan pääväestön toimintoihin mukaan tietoisena siitä, että samalla he voivat säilyttää oman kulttuurinsa.
Kulttuuriympäristö 5 0
Hankkeella on vaikutusta romanien kulttuuriperinnön säilymiseen. Hankkeessa rakennetaan luottamusta siihen, että romanien arvokas kulttuuri voidaan säilyttää vaikka toimitaan yhdessä pääväestön kanssa.
Ympäristöosaaminen 0 1
Hankkeella on vaikutusta romanien ympäristöosaamiseen koulutustason paranemisen tuoman ympäristötietoisuuden lisääntyessä. Esimerkiksi nuori koulutettu romanimies sanoi valinneensa omakotitaloonsa energiaa säästävän valaistuksen ja lämmityksen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Rainer-hankkeen toimenpiteillä edistettiin keskisuomalaisten romanien etenemistä kohti työelämää. Hankkeen tarkoituksena oli keskisuomalaisten romanien koulutustason parantaminen. Lisäksi hankkeen toimenpitein tuotetiin lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin ja edistettiin monialaisten palvelujen hyödyntämistä. Hankkeen tavoitteena oli tukea romanien kouluttautumista, ammatin hankkimista, työpaikkojen löytymistä sekä työssä menestymistä. Hankkeessa purettiin koulutukseen hakeutumiseen ja tutkintojen loppuun suorittamiseen liittyviä esteitä esimerkiksi tukihenkilötoiminnalla, perhetyöllä ja opiskelijoille räätälöidyllä valmennusohjelmalla. Hankkeen toimenpiteillä edistettiin romaniväestön koulutustason nostamista ja vahvistetiin osallistujien mahdollisuuksia työmarkkinoille pääsyyn tasavertaisena muun väestön kanssa.
Rainer-hankkeessa tuettiin romanien osallistumista ja omatoimisuutta. Hankkeessa kehitettiin osallisuutta vahvistavana ja syrjäytymistä ehkäisevänä toimintamallina Tukea arkeen - valmennusryhmä. Ryhmässä tapahtuva valmennus toimii asiantuntijaohjauksen lisäksi vahvasti vertaistuen periaatteella. Hankkeessa edistettiin romanien valmiutta käyttää olemassa olevia palveluita (sosiaali- ja terveys-, koulutus-, sekä työllisyyspalvelut, järjestöavustukset, harrastustoiminta) muun väestön tavoin.
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen rooli hankkeessa oli kytkeä romaniasiat sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan yhdeksi sen erityistehtäväksi. Hankkeen aikana kartoitettiin romaniosaamista ja tehtiin yhteistyötä useiden eri romanitoimijoiden kanssa sekä tuotiin esille romanierityisten kysymysten käsittelyä sosiaalialan osaamiskeskusverkostossa. Lisäksi kartoitettiin uusia mahdollisia toimintamuotoja, jotka voisivat hyödyttää romaniasian osaamiskeskustoimintaa. Hankkeen loppupuolella, syksyllä 2017 saatiin sosiaali- ja terveysministeriöstä pitkään haettu erillisrahoitus romaniasian sosiaali- ja terveydenhuollon osaamiskeskuksen (ROMKE) työn suunnittelemiseksi. Näin ollen hanke täytti tavoitteensa Kosken osalta.
Jyväskylän kaupunki oli hankkeen päätoteuttaja ja hankkeen osatoteuttajina toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.