|
|
|
Hankekoodi: S20400
Hankkeen nimi: Startup 2.0 innovaatiokoulutus
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0187690-1
Jakeluosoite: PL 22
Puhelinnumero: 0447031370
Postinumero: 90015
Postitoimipaikka: Oulun Kaupunki
WWW-osoite: http://www.businessoulu.com
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Saine
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: asiantuntija, rahoitus
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.saine(at)businessoulu.com
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 497 3117
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Oulun äkillisen rakennemuutoksen seurauksena seudulla on 1000- 2000 työttömänä olevaa ICT osaajaa. Tämän vuoksi BusinessOulu järjestää Oulun kaupunkiin fyysinen toimintaympäristön ja toiminnan sisällöt, jonka päätehtävänä on aktivoida erilaisista syistä muutostilanteessa olevia ihmisiä (esim. ICT tai muiden toimialojen vapaaksi jääneitä osaajia, eri oppilaitoksista ja korkeakouluista vastavalmistuneet nuoret) yrittäjyyteen tai työllistymiseen olemassa oleviin yrityksiin.
Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa em toimintaan ja 'alustaan' systemaattinen valmennusmalli, joka saattaa ideat, osaajat ja sovellusalueet yhteen uudella tavalla, joka tuottaa uusia liiketoimintalähtöjä ja –sovelluksia, mahdollisuuksia ja ideoita. Tavoitteena on myös lisätä kaupungin työllisyyspalveluiden ja TE-palveluiden työntekijöiden tietoisuutta tämänkaltaisesta toiminnasta ja sen myötä muodostaa toimintamalli ja siten parantaa osaamisvaltaisilta aloilta työttömäksi jääneiden koulutustarjontaa. Valmennusmallissa sovelletaan menestyksekästä PÄLLI–ohjelmaa, jota on Oulussa toteutettu yhteensä kuuden eri koulutusjakson verran. Tässä hankkeessa vastaavaa toimintaa monistetaan muihin Oulun innovaatioallianssin keskittymiin (CIE; CHT; CEE).
Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat:
- Toteutetaan vuodessa keskimäärin neljä koulutusmoduulia, joihin osallistuu yhteensä 100 henkilöä. Koulutuksilla aktivoidaan kokeneiden ammattilaisten pääsyä takaisin työelämään ja parannetaan osallistuvien henkilöiden innovaatiovalmiuksia.
- Osallistetaan TE-palveluiden henkilöstöä em koulutusten rakenteisiin ja perehdytetään heidät konseptiin.
- Koulutusmoduuleilla edesautetaan rakennemuutoksessa töistä vapautuneiden osaamisen ja yritystoiminnassa tunnistettujen osaamisvajetarpeiden kohtaamista, jolloin parannetaan koulutustoimien osuvuuden, tarjonnan ja laadun tarvevastaavuutta.
- Tuotetaan erityistä lisäarvoa aiempaan PÄLLI-koulutusmalliin liittyen laajentamalla konseptia eri toimialoille ja tekemällä siitä systemaattista toimintaa.
- Hankkeella vastataan työvoiman osaamistarpeisiin tuottamalla substanssituntemusta muilta kuin omalta perinteiseltä (ICT) alalta.
- Hankkeessa edistetään koulutuksen tarjoajien, vapaana olevien osaajien ja potentiaalisten työantajien (yritysten) kohtauttamista
- Hankkeen toimenpiteiden edistämänä välillisenä tavoitteena on uusien työpaikkojen ja yritysten syntyminen
Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat:
- Toteutetaan keskimäärin neljä pidempää koulutusmoduulia vaihtuvista teemoista / vuosi. Moduuleihin sisältyy asiantuntijaluentopainotteinen teoriaosuus, innovointiosuus, käytännön havainnointi-/harjoitteluosuus, liiketoiminnallinen osuus, pitchausosuus (ja mahdollisuuksien / tarpeen mukaan myös esittely rahoittajille)
- Lisäksi voidaan toteuttaa tarpeen mukaan erilaisia lyhyempiä innovaatiosessioita jonkin yksittäisten ongelmien ja asiakastarpeiden ympärille.
- Perehdytetään TE-palveluiden henkilöstöä em koulutusten rakenteisiin ja konseptiin.
Tulokset
Ohjelmassa syntyy valmennusmalli, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi TE-palveluissa rakennemuutosalueilla. Valmennuksilla parannetaan osallistujien innovaatiovalmiuksia ja kohtautetaan eri toimialojen osaajia toisiinsa. Hanke tukee alueen älykkään erikoistumisen painopisteitä: terveydenhuollon teknologioita, painettavaa älykkyyttä ja älykäs kaupunkia.
Varsinaisia kohderyhmiä ovat:
- Työttömäksi joutuneet tai joutumassa olevat kokeneet ammattilaiset
- Perustamisvaiheessa olevat yritykset / start-upit eri innovaatioympäristöissä
- Työllistämispalveluiden asiantuntijat
Toiminnan tuloksena odotetaan, että osa koulutuksessa mukana olevia ihmisiä tekee päätöksen oman liiketoiminnan käynnistämisestä (alkava yritys), osa työllistyy koulutusmoduuleihin tuleviin yrityksiin ja osa löytää koulutuspolun itselleen. Hankkeessa ei tehdä erityisiä toimenpiteitä perustamisvaiheessa oleville yrityksille, koska hankkeen keskeisenä tavoitteena ei ole yritysten / Startupien syntyminen. Potentiaalisia työnantajia ja osaajia kohtautetaan sekä luentojen, innovaatiosessioiden että koulutukseen osallistujien kautta.
Välillisiä kohderyhmiä ovat:
- Alueen innovaatioympäristön toimijat
- Oulun alueen INKA-ohjelman toimijat ja niihin liittyvät kehitysympäristöt
- koulutusmoduleihin mukaan tulevat yritykset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 390 623
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 354 731
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 558 033
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 506 759
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Hailuoto, Muhos, Tyrnävä, Kempele, Lumijoki, Oulu, Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 25
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 38
Suunniteltu: 300
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Hanke toteutetaan rakennetussa ympäristössä pääosin asiantuntijapalveluina. Hankkeen sisällössä tehdään töitä materiaalitehokkuuden kanssa ja saadaan aikaan uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Hanke toteutetaan rakennetussa ympäristössä pääosin asiantuntijapalveluina. Hankkeen sisällössä tehdään töitä materiaalitehokkuuden kanssa ja saadaan aikaan uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Hanke toteutetaan rakennetussa ympäristössä pääosin asiantuntijapalveluina. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Hanke toteutetaan rakennetussa ympäristössä pääosin asiantuntijapalveluina. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke toteutetaan rakennetussa ympäristössä pääosin asiantuntijapalveluina. Toiminta ei liity Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Toiminnasta ei aiheudu jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen sisällössä tehdään töitä materiaalitehokkuuden kanssa ja saadaan aikaan uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 1 |
| Hankkeen viestinnässä ja palveluissa suositaan sähköisiä työkaluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Hanke ei vaadi matkustamista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Osaamisen kehittäminen luo sekä yksilö- että yhteiskuntatason hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Hanke on sukupuolineutraali. Tavoitteena on kuitenkin, että hankkeen toimenpiteisiin osallistuvista 30 prosenttia on naisia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Rakennemuutoksen seurauksena Oulussa oli vailla työtä kokeneita ICT-alan työntekijöitä. Heidän pitäminen työelämässä nähtiin tärkeäksi, joten oli tarve tukea työuralta toiselle siirtymistä. Hankkeen tehtävä oli saattaa ideoita, osaajia ja sovellusalueita yhteen tavalla, joka tuottaa uusia liiketoimintalähtöjä, mahdollisuuksia ja ideoita.
Hankkeessa muodostui valmennusmalli, jolla aktivoitiin ammattilaisten pääsyä takaisin työelämään, laajennettiin osaamista ja parannettiin osallistujien innovaatiovalmiuksia. Taustalla oli kansallisen ns. protomotoiminnan idea tarjota innovatiivinen tila ja prosessi tiimiytymiseen ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittelyyn. Tällä hankkeella alustaan tuotiin systemaattinen valmennusmalli, jolla kohtautetaan osaajia ja eri toimialojen tarpeita.
Hankkeessa toteutettiin erimittaisia valmennusohjelmia: lyhyitä sprinttejä ja pidempiä innovaatiovalmennuksia. Valmennuksiin sisältyi asiantuntijaluentopainotteinen teoriaosuus ja tiedonkeruujakso, innovointiosuus ja tiimiytyminen, käytännön havainnointi- ja/tai harjoitteluosuus aidoissa ympäristöissä, liiketoiminnallinen osuus, pitchaus sekä mahdollisuuksien mukaan myös esittely rahoittajille. Valmennusten lisäksi toteutettiin lyhyempiä innovaatiosessioita jonkin yksittäisten ongelmien ja asiakastarpeiden ympärille. Näistä muodostui noin viikon mittaisten IdeaSprinttien konsepti. Innovaatiovalmennuksia toteutui 10 ja IdeaSprinttejä 13 kpl.
Valmennuksiin ja sprintteihin osallistui 278 henkilöä. Tuloksena osallistuneiden henkilöiden verkostot parantuivat, muodostui tiimejä ja uusia yhteistyömuotoja. Valmennuksiin osallistuneita työllistyi hankkeen aikana tai osallistujat kehittivät valmennuksessa omaa liiketoimintakonseptiaan. Haasteita antaneet yritykset saivat uusia ideoita ja ratkaisuja kehittämiskohteisiinsa, ja parhaat tiimit pääsivät tarjoamaan kehittämiään ratkaisuja asiakkaalle ja neuvottelemaan sopimuksesta. Valmennusten parhaat tiimit saivat muutamia päiviä sparrausta aihionsa edistämiseen, mutta tiimit ohjattiin pian normaalien yrityskehityspalveluiden piiriin. Valmennuksen aikana tiimien kypsyys ei yleensä ole riittävä yrityksen perustamiseen. Valmennuksista on syntynyt ainakin kuusi ideaa, joita viedään eteenpäin esim. osuuskunnan kautta.
Hankkeen kohderyhmä kutistui toteutusaikana, koska työtä vaille jääneet työllistyivät hyvin ja vapaana olevien (ICT-)ammattilaisten määrä väheni. Protomotoiminta päättyi Oulussa 2017. Tällöin valmennusten ja sprinttien kohderyhmää laajennettiin eri toimialojen osaajiin.
Osallistujien arvioinneista 90 % oli tyytyväisiä. Eniten tyytyväisiä osallistujat olivat oppimisilmapiiriin myönteisyyteen ja kannustavuuteen, koulutusjärjestelyiden sopivuuteen omaan elämäntilanteeseen ja kouluttajien asiantuntemukseen oman oppimisen tehostamisessa. Parhaana antina pidettiin muodostuneita verkostoja ja innovaatiotaitojen kehittymistä. Yritysvierailuja ja asiantuntijaluennoitsijoita toivottiin lisää.
Hankkeessa muodostuneet valmennusten ja sprinttien toimintamallit jäävät osaksi BusinessOulun avoimeen innovaatioon perustuvien innovaatiopalveluiden valikoimaa ja niitä sovelletaan tarpeen mukaan eri kohderyhmissä.