Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20401

Hankkeen nimi: Muutoksen ja työhyvinvoinnin johtaminen kuudessa Pohjois-Suomen seurakunnassa. Uutta tekemässä - UUTE

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.7.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun hiippakunnan tuomiokapituli

Organisaatiotyyppi: Seurakunta

Y-tunnus: 0634440-2

Jakeluosoite: PL 85

Puhelinnumero: 08 5358510

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oulunhiippakunta.evl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: RUOTSALAINEN KARI JOHANNES

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hiippakuntadekaani

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.ruotsalainen(at)evl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447555556

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö (ODL), 0243004-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Seurakuntakentällä on meneillään laaja rakennemuutos, mikä on haastava ja asettaa seurakunnat uuteen tilanteeseen sekä organisatorisesti että toiminnallisesti. Muutokset aiheuttavat erityisiä paineita palvelujen tuottamiseen, johtamiseen ja esimiestyöhön sekä tarvetta kehittää muutoksen- ja työkykyjohtamiseen uusia käytäntöjä.

Hankkeessa on tavoitteena tukea mukana olevia Pohjois-Suomen seurakuntia muutostilanteessa ja kehittää uusia toimintamalleja seurakuntatyöhön. Seurakunnan työn erityispiirteenä on moniammatillisuus, työntekijöiden itsenäinen toimijuus ja autonomia. Oman haasteensa tuo vapaaehtoistyön toteuttaminen, maallikkotoimijoitten sitouttaminen ja johtaminen. Seurakunnilla on myös kiinteä yhteys oman alueensa kuntien palvelutoimintaan ja olemassa olevaa yhteistyötä palvelujen tuottamisessa. Seurakuntien ja kuntien niukkenevat voimavarat edellyttävät yhteistä tavoitteenasettelua, jotta päällekkäiseltä työltä vältytään. Hanke tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden yhteistyön edelleen kehittämiseen.


Kirkossa ei ole aikaisemmin toteutettu tässä laajuudessa hankkeita, joilla olisi kehitetty muutoksen johtamista, työkykyjohtamista ja työhyvinvointia, joten hanke toimii tässä mielessä pilottina. Samanaikaisesti kirkko on mukana valtakunnallisessa Työelämä 2020 –hankkeessa. Haettavalla alueellisella Pohjois-Suomen seurakunnissa toteutettavalla Uute-hankkeella ja Työelämä 2020 –hankkeella on selkeää synergiaetua, sillä valtakunnallisessa hankkeessa kotaan työelämän kehittämiseksi tehtävää työtä yhteen ja tarjotaan työpaikoille apua ja välineitä.

Toteutettavan hankkeen tulokset ovat monistettavissa koko seurakuntakentälle ja tässä työssä hankkeen hakijan rooli on merkittävä. Hankkeella tuetaan myös kirkon johtamiskoulutusta, sillä muutoksen ja työhyvivoinnin johtaminen on osa-alue, jossa tarvitaan lisää tietoa ja malleja toimintaan kirkon kontekstissa.

Hankkeessa muodostetaan alussa tilannekuva kunkin seurakunnan toiminnasta ja tehdään arvio mistä lähdetään liikkeelle ja mihin suuntaan? Aineiston kokoaminen ja analysointi toteutetaan yhteistyössä seurakuntien työntekijöiden ja johdon sekä ODL:n asiantuntijoiden kanssa. Alkuvaiheen jälkeen toteutetaan seurakunnittain johtamisen toimintamallien rakentaminen osaksi henkilöstöjohtamista kunkin seurakunnan esimiesten ja johdon kanssa ja laaditaan muutoksen johtamisen kokeilusuunnitelma. Tässä vaiheessa laaditaan myös työyhteisön työhyvinvointisuunnitelman ja toteutetaan sen käytäntöön vieminen välittömästi. Tämä työskentelyvaihe kestää kussakin seurakunnassa 4-6 kk. Loppuvaiheessa seurakunnissa syntyneet toimintamallit viimeistellään ja niiden käytäntöönviemiselle tehdään suunnitelma sovitulla kokoonpanolla. Hankkeen tulokset ovat siten monistettavissa ja otettavissa käyttöön myös muissa kuin hankkeen kehittäjäseurakunnissa.


Hanke on valmisteltu yhteistyössä Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiön kanssa. Hanke toteutetaan Pohjois-Suomen seurakunnassa, joissa on tiedostettu muutostilanteen moniulotteiset ja haastavat kysymykset, kuten tarve seurakuntarakenteiden uudistamiseen, yleinen talouskehitys ja kirkon jäsenmäärän kehitys. Hiippakunnan tuomiokapitulin roolina on ohjata ja koordinoida hanketta seurakunnissa ja tukea hankkeen kautta mukaan lähteviä seurakuntia meneillään olevassa rakennemuutoksessa. Lisäksi Tuomiokapitulilla on keskeinen rooli hankkeen tulosten jakamisessa muitten seurakuntien hyväksi sekä hiippakunnan alueella että valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Hiippakunnan tuomiokapitulissa nähdään hankkeen kautta mahdollisuus myös kehittää olemassa olevaa yhteistyötä kuntasektorin kanssa ja löytää myös uusia yhteistyömahdollisuuksia. ODL:n rooli hankkeessa on muutos- ja työkykyjohtamisen asiantuntijatyö sekä kehittämisosaaminen. Hankkeen tavoitteisiin pääseminen edellyttää saumatonta yhteistyötä tuomiokapitulin ja osallistujaseurakuntien kanssa. Tuomiokapitulin seurakunnallisen kentän kontekstituntemus ja sen yhdistäminen ODL:n asiantuntijatyöhön varmistaa tavoitteiden mukaiseen tulokseen pääsemisen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa on mukana seurakuntia Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueelta. Hankkeen käynnistyessä osallistuvat seurakunnat tarkentuvat. Hankkeessa vaikutetaan työntekijöihin sekä esimies- ja luottamushenkilöjohtoon, johtamisen kehittämisen avulla.

- Ylivieskan seurakunta, henkilöstön määrä 40,joista hankkeeseen osallistuu arviolta 30
- Oulunsalon seurakunta, henkilöstön määrä 18,joista hankkeeseen osallistuu arviolta 13
- Pudasjärven seurakunta, henkilöstön määrä 17,joista hankkeeseen osallistuu arviolta 13
- Rovaniemen seurakunta, henkilöstön määrä 145, joista hankkeeseen osallistuu arviolta 40
- Taivalkosken seurakunta, henkilöstön määrä 12, joista hankkeeseen osallistuu arviolta 7
- Utajärven seurakunta, henkilöstön määrä 9,joista hankkeeseen osallistuu arviolta 7

Hankkeen kohderyhmänä on koko seurakunnan henkilöstö ja kehittämistyö koskettaa koko työyhteisöä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat seurakuntalaiset ja kuntalaiset yleensä, joille hankeen tulosten tulisi näkyä parempina ja hyvin kohdentuneina palveluina. Hankkeessa on tarkoitus aktiivisesti arvioida olemassa olevaa toimintaympäristöä, väestön tarpeita ja räätälöidä seurakuntien palvelutarjonta tukemaan ja täydentämään olemassa olevaa kunnallista palvelutoimintaa.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myös ne seurakuntien työntekijät ja seurakuntien vapaaehtoistyöntekijät, jotka eivät ole varsinaisesti hankkeessa mukana. Heille hankeen vaikutukset tulisi näkyä parempana työyhteisönä ja kehittyvänä johtamisena. Lisäksi välillisen kohderyhmän muodostavat myös luottamushenkilöt, jotka usein ovat samoja henkilöitä, jotka toimivat kunnan luottamustehtävissä. Osa luottamushenkilöistä erityisesti johtavassa asemassa olevat pyritään kiinnittämään hankkeen varsinaiseen kohderyhmään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 297 313

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 278 790

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 337 722

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 316 069

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Oulunkaaren, Rovaniemen, Ylivieskan, Koillismaan, Oulun

Kunnat: Utajärvi, Ylivieska, Oulu, Rovaniemi, Taivalkoski, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeeseen osallistuvien seurakuntien työympäristöä on arvioitu sukupuolinäkökulmasta. Seurakunnissa on mm. tasa-arvosuunnitelmat. Kirkon työntekijöistä on yleisesti n. 80 % naisia ja 20 % miehiä. Mukana olevien seurakuntien työntekijöitten sukupuolijakauma on 65 % naisia ja 35 % miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistamisen menetelmät hankkeessa, joilla estetään välitöntä ja välillistä sukupuolisyrjintää sekä edistetään sukupuolten tasa-arvoa: Kohderyhmän valinta seurakunnissa tapahtuu ottamalla mukaan kokonaisia henkilöstöryhmiä ilman, että sukupuoli muodostaa valintaperustetta. Etenkin, kun hankkeen kuluessa pohditaan rakenneratkaisuja seurakunnissa sekä toiminnan suuntaamista, on tärkeää ottaa huomion, että sukupuolten tasa-arvoinen huomiominen toteutuu. Kehittämistyössä tulee välttää sellaisten vanhojen toimintanallien suosimista, jotka perustuvat implisiittiseen tai eksplisiittiseen sukupuolisyrjintään. Palvelutarvearvio: Hankkeella sinänsä on sukupuolistatasa-arvoa lisäävä funkito, sillä työhyvinvointityössä on keskeisenä elementtinä tasa-arvon ja erilaisuuden hyväskymisen periaatteet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on tukea mukana olevia seurakuntia voimakkaassa rakenne muutostilanteessa ja kehittää uusia toimintamalleja seurakuntatyöhön sekä edistää seurakuntatyöyhteisöjen työhyvinvointia. Tällä tavoitteella voidaan välillisesti tukea myös sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Luonnonvarojen käytön kestävyys toteutuu hankkeessa välillisesti priorisoimalla sähköisiä järjestelmiä ja toimimalla mahdollisimman pitkästi paperittomasti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hanke toteutetaan useassa seurakunnassa, jotka sijoittuvat maantieteellisesti laajalle alueelle, joten matkustamista tapahtuu verrattain paljon. Pyritään välttämään turhia matkoja yhdistämällä matkoja ja käyttämällä yhteisiä kulkuvälineitä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä eikä välillistä yhteyttä luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Matkustamisessa suositaan mahdollisuuksien mukaan yhteisiä kulkuneuvoja ja yhteiskuljetuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000 –ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hankkeessa suositaan sähköistä asiointia, jolla pyritään vähentämään matkustamista. Vältetään paperin käyttöä, turhaa monistusta ja kierrätetään paperi mahdollisimman tehokkaasti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Suositaan hankkeen toteutusratkaisuissa vaihtoehtoja, joilla tuetaan uusiutuvia energialähteitä, mikäli tällaiseen syntyy mahdollisuuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Hankkeessa seurakunnissa tapahtuvan palvelujen kehittämisen ja muutosjohtamisen kautta vaikutetaan tapaan tuottaa seurakuntien palveluja yhteistyössä kuntatoimijoitten kanssa. Edistetään palvelujen ja sitä kautta työpaikkojen säilymistä harvaanasutulla haja-asutusalueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Hankkeessa kehitetään seurakuntien palvelutarjontaa vastaamaan seurakuntalaisten palvelutarvetta muuttuvassa seurakuntarakenteessa. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja ja työvälineitä, joilla edistetään muutoksen johtamista ja työhyvinvointia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Hanke toteutuu koko Pohjois-Suomen alueella ja liikkumista pyritän minimoimaan hyödyntämällä mm. etäyhteyksiä. Suositaan keskitettyä tavarantilaamista ja kuljetuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Hankkeessa edistetään työntekijöitten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, tuetaan esimiestyötä ja johtajuutta ja sitä kautta sekä työhyvinvointia että ihmisten yleistä hyvinvointia Hankkeessa kehitetään seurakuntien palvelutoimintaa ja sitä kautta seurakuntalaisten ja muitten kuntalaisten hyvinvointia Tuetaan seurakuntien monipuolisen palvelurakenteen säilymistä haja-asutusalueella
Tasa-arvon edistäminen 0 4
Työkykyjohtaminen sinällään sisältää yhdenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteen. Hankkeessa tuetaan tasa-arvoisesti kaikkien hankkeeseen osallistuvien seurakuntien työyhteisöjä. Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä työpaikkojen kohderyhmässä on molempien sukupuolten edustajia. Esimiestyöllä ja johtamisen kehittämisellä voidaan vaikuttaa myös kaikenikäisten työntekijöitten tasa-arvoiseen kohteluun työyhteisöissä. Seurakuntien palvelutarjonta kohdentuu tasa-arvoisesti kaikille kuntalaisille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Hankkeella edistetään seurakuntien mahdollisuutta kehittää omaa palvelutoimintaansa ja sitä kautta sillä on vaikutus alueensa kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen ja alueelliseen yhdenvertaisuuteen. Kuntien ja seurakuntien toisiaan täydentävillä palveluilla edistetään yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 5
Seurakuntien toiminnalla on ollut historiallisesti merkittävä vaikutus alueensa kulttuuriympäristön kehittymiseen. Tukemalla hankkeen kautta seurakuntia voimakkaassa rakennemuutoksessa sillä on vaikutusta myös kulttuuriympäristön edelleen kehittymiseen ja hyvinvointiin.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeessa opitaan tunnistamaan paikallisia palvelutarpeita ja vastaamaan niihin jatkuvan kehittämisen periaatteella.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Oulun Hiippakunnan tuomiokapituli ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiö (ODL) toteuttivat UUTE -hankkeen (Muutoksen ja työhyvinvoinnin johtaminen kuudessa Pohjois-Pohjanmaan seurakunnassa. Uutta tekemässä – UUTE) Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla vuosina 2015–2018. Hanke sai ESR-rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 –Suomen rakennerahasto – ohjelmasta.
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa osallistavan kehittämisen ja työhyvinvoinnin johtamisen osaamista sekä tuottaa työhyvinvoinnin johtamisen toimintamalli, jota voidaan jatkossa levittää muihin seurakuntiin ja hyödyntää kirkon johtamiskoulutuksessa. Lisäksi hankkeessa pyrittiin kehittämään seurakuntien toimintaa vastaamaan entistä kohdennetummin seurakuntalaisten ja laajemminkin kuntalaisten palvelutarvetta ja tukemaan verkostoitumista ja vertaisoppimista hankkeeseen osallistuvien seurakuntien kesken ja seurakuntien sisällä.
Uute –hankkeessa työskenteli kuusi seurakuntaa; Rovaniemi, Simo, Taivalkoski, Utajärvi, Pudasjärvi ja Oulainen. Rovaniemen seurakunnassa työskentely kohdistui työhyvinvoinnin johtamiseen ja siihen osallistuivat johto, esimiehet ja kaksi henkilöstön luottamushenkilöä. Muissa seurakunnissa kehittäminen kohdistui niin toiminnan uudistamiseen kuin työhyvinvoinnin johtamiseen ja osallisina olivat koko seurakunnan henkilöstö ja johto. Kokonaisuudessaan hanke kosketti 114 työntekijää sekä esimies- ja luottamushenkilöjohtoa.
Hankkeessa kehitettiin osallistavan kehittämisen ja työhyvinvoinnin johtamisen malli seurakuntiin. Lisäksi hankkeessa vahvistettiin johtamisosaamista ja mallinnettiin seurakuntakohtaisen etenemisen kautta hyviä johtamiskäytäntöjä ja prosesseja, joita voidaan jatkossa levittää muihin seurakuntiin ja hyödyntää kirkon johtamiskoulutuksessa. Seurakunnissa opittiin toiminnan tarvelähtöistä kehittämistä, joka eteni seurakuntakohtaisesta tilannekuvasta kokeilutoiminnan kautta uusiksi käytännöiksi. Kirkkoherrat oppivat prosessissa osallistavan kehittämisen johtamistapaa ja koko työyhteisö yhdessä oppimista. Vaikuttamismahdollisuudet oman työn kehittämiseen myös sitouttivat uudenlaiseen tekemiseen. Neljässä seurakunnassa vietiin läpi ja kuvattiin hyödynnettäväksi käytännöksi myös osallistava strategiaprosessi ja toiminnan suunnittelu. Säännöllisesti toteutuneet osallistuvien seurakuntien yhteiset summit – tapaamiset mahdollistivat kehittämiskokemusten jakamisen, toisilta oppimisen ja verkostoitumisen.
Hankkeen johtopäätöksenä voidaan todeta, että suunnitelmallisella työhyvinvoinnin johtamisella voidaan vaikuttaa työssä jaksamiseen ja työstä poissaolojen määrään positiivisesti. Työntekijöiden osallistaminen kehittämisen jokaisessa vaiheessa on keskeistä, jotta heidät saadaan innostumaan ja kokemaan tulevansa kuulluksi. Tämä lisää myös sitoutumista sovittuihin toimintatapoihin. Strategiatyössä yhteisen mission ja vision sisäistäminen toimivat työntekijöiden työtä helpottavina asioina. Strategian valmistelu tilannekuva-analyysin pohjalta lisää ymmärrystä tarvelähtöisestä kehittämisestä ja tuo seurakuntalaiset toiminnan kehittämisen keskiöön. Strategia ei jalkaudu käytäntöön ilman yhteistä, seurakuntalaiset mukaan ottavaa toiminnan suunnittelua ja vastuunkantoa. Työyhteisön yhteiset rakenteet kuten työntekijäkokoukset auttavat päällekkäisyyksien purkamisessa, ennakoimisessa ja työkulttuurin uudistamisessa avoimen dialogisempaan suuntaan. Sisäisen tiedotuksen toimiessa on mahdollisuus keskittyä itse työhön. Osallistavaan johtamiseen perustuva työtapa on lisännyt luottamusta ja vahvistanut kokemusta keskinäisesti yhteenkuuluvuudesta ja ennen muuta yhteisestä työstä.