Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20403

Hankkeen nimi: SOSMET- työskentelemällä tutkinto

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.7.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kouvolan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0161075-9

Jakeluosoite: Utinkatu 44-48

Puhelinnumero: 020 61 511

Postinumero: 45200

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.ksao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaakkola Asko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: asko.jaakkola(at)ksao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 02061 58802

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankeen tavoitteena on tukea ja nopeuttaa ammattiopistossa opiskelevien nuorten siirtymistä koulusta työelämään. Hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan työvaltaisia malleja (esim. moduulipohjainen oppiminen, pedagoginen työpaja tai tuettu oppisopimus) vastaamaan työllistymisen haasteeseen. Lisäksi etsitään uudenlaisia ja entistä tehokkaampia keinoja saada paikalliset työnantajat lisäämään ja kehittämään työpaikalla tapahtuvan oppimisen mahdollisuuksia.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan nykytilanne, jonka pohjalta suunnitellaan monialaisessa työryhmässä kaikkia osapuolia palveleva toimintamalli. Työvaltaista pedagogista mallia pilotoidaan ja jatkokehitetään hankkeen aikana. Lisäksi hankkeessa kokeillaan uudenlaisen "sosiaalimentorin" käyttöä opiskelijan, työpaikan ja oppilaitoksen välisen yhteistyön tukena. Sosiaalimentorin tehtävä tähtää opiskelijan työelämätaitojen lisäämiseen ja elämänhallintataitojen parantamiseen.

Hankkeella etsitään uudenlaisia keinoja ja toimintatapoja nuorten ja erityisesti vaikeasti työllistyvien nuorten työllistymisen tukemiseksi. Lisäksi tavoitteena on luoda työnantajien ja oppilaitoksen yhteiseen tavoitteeseen pyrkivää toimintakulttuuria. Hankkeessa syntyvät hyvät käytännöt ovat helposti levitettävissä eri koulutusaloille. Monialaisten ulottuvuuksiensa kautta hankkeen tuloksia on helppo jakaa ja hyödyntää myös muissa oppilaitoksissa.

Hankkeessa rakennetaan työvaltaisen oppimisen malli, josta on hyötyä niin opiskelijalle, työelämälle kuin oppilaitoksillekin. Sosiaalimentorimalli otetaan osaksi oppilaitoksen työelämälle suuntautuvia palveluja. Työnantajia varten on luotu joukko työkaluja ja tukea erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa toimimiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmät
- syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, esimerkiksi peruskoulun päättäneet, jotka jäävät ilman toisen asteen koulutuspaikkaa ja joiden osaamisen taidot ja motivaation puute voi olla esteenä työllistymiselle
- yhteishaussa "väliin putoavat" toisen asteen tutkinnon omaavat, jotka tarvitsevat uudelleenkoulutusta työllistyäkseen
- projektissa mukana olevat Kouvolan seudun yritykset työntekijöineen sekä Kouvolan seudun ammattiopiston opettajat, opinto-ohjaajat, oppisopimustoimisto ja tukipalvelut

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijat
2. Kouvolan kaupungin työntekijät, esimerkiksi peruskoulujen opinto-ohjaajat ja nuorisopalvelut –ja yrityspalvelut
3. Kouvolan seudun ammattiopiston opettajat
4. Muut Kouvolan seudun yritykset ja työnantajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 443 775

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 424 320

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 591 700

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 565 760

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola, Iitti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 22

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen eri osa-alueita on analysoitu sukupuolinäkökulmasta. Hankkeessa tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua työvaltaiseen oppimiseen. Hankkeessa tarjotaan sukupuolten näkökulmat huomioon ottaen kaikille mahdollisuus erilaisiin, yksilöllisiin ratkaisuihin tukien sukupuolen ominaisuuksia ja tasa-arvoa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen työvaltaisen mallin ja oppimismoduulien rakentamisessa, testaamisessa, pilotoinnissa, kehittämisessä, vakiinnuttamisessa ja markkinoinnissa, sosiaalimentorin työnkuvassa, tukipalvelujen rakentamisessa, pilotoinnissa, markkinoinnissa ja vakiinnuttamisessa, yhteistyöverkoston rakentamisessa, koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan huomioon sukupuolinäkökulmat. Lisäksi mallin testaamiseen henkilöstörekrytoinnissa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Hankkeessa tiedostetaan ja huomioidaan Kymenlaakson miesten suurempi riski syrjäytyä verrattuna saman ikäisiin naisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankeen toimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat yksilöllisiin tarpeisiin tässä huomioidaan sukupuolten väliset erot.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Hankkeessa hyödynnetään sähköistä tiedonsiirtoa, esimerkiksi sähköiset oppimisalustat monisteiden sijasta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Hankkeessa pyritään opastamaan eri toimijoita ilmaston muutoksen vähentämiseen, esimerkiksi kiinnittämällä huomioita yksityisautoiluun.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
Hankkeessa kiinnitetään huomioita paperin ja monisteiden määrän.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 4
Hankkeessa hyödynnetään virtuaalisia AC-kokouksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Sähköinen tiedonsiirto –ja arkistointimenetelmien kautta syntyvien jätteiden määrä minimoidaan. Hankkeen toiminnassa suositaan kierrätystä sekä ohjataan hankkeeseen osallistuvia nuoria huomioimaan kestävä kehitys omassa toiminnassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Hankkeessa kiinnitetään huomioita ja vältetään turhaa kulutusta myös uusiutuvien energialähteiden käytössä, esimerkiksi veden kulutus.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Hankkeessa hyödynnetään paikallista osaamista ja vastaavasti heille tarjotaan osaavaa työvoimaa oman toiminnan turvaamiseksi. Lisäksi oppilaitoksen tila paikallisena toimijana tarjoaa Kouvolan nuorille opiskelupaikan läheltä kotia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Hankkeessa tuotetaan osaamista ja yhteistyörakenteista, joiden hiljainen tieto pyritään tuottamaan mahdollisemman hyvin läpinäkyväksi.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Oppilaitoksen voimassa olevat matkustamiseen liittyvät ohjeet huomioivat luontoa rasittavat matkustus- ja kuljetusohjeet.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Hankkeen tavoitteena on vähentää nuorten syrjäytymistä, luoda erilaisia oppimismahdollisuuksia haasteellisessa asemassa oleville nuorille. Hankkeessa lisätään sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia ohjaamalla nuoria työelämätaidoissa kuin elämänhallinnan taidoissa. Terveellinen elämäntapa on keskeinen osa hyvinvointia ja yhteiskuntaa kiinnittymistä.
Tasa-arvon edistäminen 6 8
Hanke edistää tasa-arvoa mahdollistamalla kaikille yhtäläiset oikeudet ammatin ja työpaikan hankintaan. Se myös edistää opintojen suunnittelussa kaikkien osapuolen huomioimisen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Hankkeessa nähdään jokaiselle yhtäläiset oikeudet osallistua ammatillisen tutkinnon saavuttamiseksi aikaisemmasta kokemuksesta tai osaamisesta huolimatta. Jokaiselle rakennetaan heidän yksilöllisiä tarpeita vastaava opintopolku. Jokaisella on myös oikeus työntekoon ja heikommassa asemassa olevia nuoria halutaan tukea, että he pystyvät saavuttamaan valmiudet itsensä työllistämiseen ja tasapainoisen identiteetin rakentamiseen huolimatta omasta sukupuoli, kulttuuri, uskonto tai etnisestä taustasta.
Kulttuuriympäristö 4 5
Hankkeessa olevat nuoret saavat positiivisen kuvan omasta kotikaupungista. Kouvolan seutu on ollut teollistumisajan jälkeisessä rakennemuutoksen aiheuttamassa alemmuustilassa. Hankkeen yhteydessä tuotettavassa materiaaleissa huomioidaan Kouvolan positiivinen imago ja ylpeys omaan kotiseutuun ja sen tarjoamiin kulttuuriperintöihin.
Ympäristöosaaminen 4 6
Hankkeessa huomioidaan ympäristöasiat opintosuunnitelmissa sekä opastetaan eri toimijoita huomioimaan kierrätys, jätteiden käsittely sekä ympäristöturvallisuus.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SOSMET –työskentelemällä tutkinto –hankkeen kohderyhmänä olivat syrjäytymisvaarassa ja ilman koulutuspaikkaa olevat nuoret, yhteishaussa väliin putoajat, Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijat, opettajat ja ohjaushenkilöstö, oppisopimustoimisto, tukipalvelut, sekä alueen yritykset ja työnantajat.

Hankkeen tavoitteena oli nuorten työllistymisen edistäminen vastaamalla yhteiskunnan haasteeseen nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, työurien aikaistamisessa ja nuorisotakuun toteutumisessa. Haasteisiin vastattiin kehittämällä työvaltaisen oppimisen mallia tekemällä osaamiskartoituksia Kouvolan kaupungin Nuorten työpajojen toiminnoista ja oppimisympäristöistä sekä ottamalla työpajoilla käyttöön valtakunnallinen osaamistodistus. Osaamiskarttojen avulla pajanuori voi osoittaa osaamistaan ja halutessaan suorittaa ammatillisiin perustutkintoihin liittyviä näyttöjä pajaympäristössä. Osaamistodistuksen avulla nuoren työpajoilla saavuttamaa osaamista tehdään näkyväksi tulevaa työnhakua tai koulutukseen hakeutumista varten. Lisäksi nuorille etsittiin siirtosopimuspaikkoja alueen yrityksistä työpajalta työelämään siirtymisen tueksi. Pilotointien aikana havaittiin tarvittavan lisää työkaluja ja toimintamalleja työpaikkaohjaukseen. Tähän tarpeeseen vastattiin tekemällä Taitajaoppi – työpaikkaohjaaja valmentajana –vuorovaikutusopas ja -juliste, jotka ovat kaikkien vapaasti saatavilla sähköisessä muodossa myös hankkeen jälkeen.

Ammatillisissa opinnoissa tai niihin tähtäävien kannalta keskeisin hankkeessa kehitetty tukipalvelumalli on Kouvolan seudun ammattiopistossa toimiva ja hankkeen jälkeen syksyllä 2018 vakinaistettu opintopaja Duunipaja. Pajassa toimivan duuniohjaajan rooli ja tehtävänkuva muotoutui hankkeen aikana sellaiseksi, että hän toimii pajassa toimivan nuoren tukena niin opinnoissa, kuin muissakin arkisen elämän haasteissa koulupäivän aikana. Duunipaja on herättänyt kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella, ja sen toimintaan käydäänkin ahkerasti tutustumassa eri tahoilta.

Eri toimijoiden välistä yhteistyötä on kehitetty ja vahvistettu esimerkiksi järjestämällä yhteisiä koulutustilaisuuksia hankkeen aikana. Nuorten opintojen jälkeistä syrjäytymisriskiä ehkäisemään perustettiin Oppilaitoksesta työelämään –ryhmä. Sen tehtävänä on tukea joustavien siirtymien jatkumoa opintojen päättyessä, jottei nuori pääse putoamaan palvelujen piiristä ja syrjäytymään. Ryhmä jatkaa toimintaansa myös hankkeen päättymisen jälkeen.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi