Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20404

Hankkeen nimi: Asukkaat paikalliskehittäjinä Kouvolassa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Kymen Kasvu ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1711346-6

Jakeluosoite: Mantereentie 2

Puhelinnumero: 040 586 1134

Postinumero: 45720

Postitoimipaikka: Kuusankoski

WWW-osoite: http://www.pohjois-kymenkasvu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Evita Reitti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: evita.reitti(at)pohjois-kymenkasvu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 586 1134

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektilla haetaan ratkaisua kaupungin keskusta-alueilla toimivien yhdistysten sekä asukkaiden omaehtoisen kehittämistoiminnan aktivoimiseen. Ongelmana on selkeästi kaupunkialueiden asukkaiden tottumattomuus omaehtoiseen kehittämistoimintaan. Ihmisiä tulee helpommin tilaisuuksiin, joissa pohditaan jotakin lopettamisuhan alla olevaa kohdetta, kuin sitä, mitä asukkaat itse voisivat alueensa eteen tehdä. Myös asukkaiden aktiivisuus on verrattain heikompaa kuin maaseutualueilla. Hankkeen avulla myös tietoisuus mahdollisuudesta tehdä omaehtoista kehittämistyötä kasvaisi.

Jo useamman vuoden ajan on ympäri Suomen tehty töitä asukaslähtöisen paikalliskehittämisen saamiseksi kaupunkialueille. Vuonna 2012 Pohjois-Kymen Kasvu kiersi keskusta-alueella toimivien tahojen luona tiedustelemassa kiinnostusta paikalliseen kehittämiseen. Kierroksen perusteella tarvetta ja kiinnostusta löytyi, joten toimenpiteitä asian eteen jatkettiin (koko valtakunnan tasolla). Vuonna 2014 tehtiin Kymenlaakson kansalaistoimijalähtöisen paikalliskehittämisensuunnitelma, joka kattaa Kouvolan ja Kuusankosken keskusta-alueet. Suunnitelma ulottuu vuoteen 2020 ja sen valmistelussa kuultiin Kouvolan ja Kuusankosken keskusta-alueen tahoja ja asukkaita. Kuuleminen tapahtui syksyllä 2014 järjestetyissä asukasilloissa. Tämä projekti toteuttaa toimintasuunnitelman ensimmäistä painopistettä 1: asukkaiden aktivointi, yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen.

Hankkeen tavoitteena on:
1. etsiä ja kehittää yhdistyksille työkaluja/toimintamalli asukkaiden aktivoimiseksi
2. lisätä yhdistysten verkostoja
3. pilottikohteiden (vähintään 3 kpl) avulla selvittää asukasyhdistysten mahdollisuudet lisätä asukastyytyväisyyttä ja aktiivisuutta kaupunkiosayhdistysten alueella
4. järjestää avoimia asukasiltoja ja aktivointitilaisuuksia yhdessä alueen asukasyhdistysten kanssa
5. kannustaa syrjäytymisvaarassa olevia alueen asukkaita osallistumaan asuinalueensa asukas- ja yhdistystoimintaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen

Hankkeen toimenpiteinä on:
1. etsitään ja kehitetään työkalupakki/toimintamalli yhdistystoiminnan käyttöön ja alueella tapahtuvaan aktivointiin
2. selvitetään mahdollisuudet yhdessä järjestettäviin tapahtumiin yms. toimintoihin, perustetaan yhdistysten verkosto, tehdään yhteistyötä Kouvolan kaupungin yhteisötyönpalvelujen kanssa
3. kartoitetaan yhteistyöstä kiinnostuneet asukas-, kaupunginosa- ja vastaavat yhdistykset ja tehdään pilottikohteille (vähintään 3 kpl) kevyt nykytila-analyysi sekä hankkeen päätyttyä loppuarvio
4. valitaan em. pilottikohteet (vähintään 3 kpl), joissa käynnistetään asukasiltatoimintaa, järjestetään avoimia toiminnallisia asukasiltoja
5. kannustetaan ja aktivoidaan asukkaita osallistumaan alueensa kehittämiseen ja yhteiseen toimintaan, testataan etsittyjä ja kehitettyjä työkaluja

Hankkeen tuloksina on:
1. erilaisia aktivointityökaluja on löytynyt ja/tai kehitetty yhdistysten käyttöön,
2. yhdistykset toimivat aktiivisesti yhdessä ja heidän keskinäinen verkostonsa toimii aktiivisesti
3. alueen aktiivisuus on kasvanut, loppuarvioinneissa näkyy alueiden positiivinen kehitys, joka on saavutettu aktiivisten ihmisten ansiosta
4. uusia yhteisiä tapahtumia yhdistysten järjestäminä, asukastoiminta on aktiivista pilottikohteissa
5. pilottikohteissa on uusia toimijoita yhdistyksissä, alueilla on aktiivisia toimijoita, jotka innostavat muitakin mukaan. Pilottialueilla toimintaan on saatu mukaan henkilöitä, jotka ovat aikaisemmin olleet passiivisia tai jopa syrjäytymisvaarassa.

Pitkän aikavälin vaikutuksina ovat pohjan rakentuminen omaehtoiselle kehittämistyölle sekä asukkaiden aktiivisuuden nousun myötä tulevat lisävaikutukset. Aktiivisuuden lisääntyminen projektin kohderyhmissä ja asukkaiden rohkeus osallistua yhdistys- ja järjestötoimintaan kasvaa. Yhteistyö lisääntyy eri yhdistysten kesken. Välillisesti kansalaisten aktiivisuuden lisääntyminen voi vaikuttaa positiivisesti myös työelämään.

Lyhyen aikavälin vaikutuksina lähiympäristössä tapahtuvan toiminnan näkyminen tiedotuksen kautta alueiden asukkaille. Mahdollinen muutosvastarinnan herääminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kouvolan ja Kuusankosken keskusta-alueella toimivat asukasyhdistykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keskusta-alueella asuvat työssäkäyvät asukkaat ja yrittäjät, nuoret, työttömät,maahanmuuttajat, syrjäytymisuhan alaiset ihmiset. Kouvolan kaupunki ja keskusta-alueiden ulkopuolella asuvat ihmiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 46 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 43 659

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 57 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 54 379

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 33

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Projektin suunnittelussa ei ole tehty varsinaista sukupuolivaikutusten arviointia, mutta tiedossa on joitakin kohderyhmien haasteita ajatellen sukupuolinäkökulmaa. Kymenlaakson toimintasuunnitelmaa tehtäessä tuli ilmi, että etenkin keski-ikäisten työttömien miesten yksinäisyys on erään yhdistyksen toiminnan ulkopuolella haaste. Sama asia on todettu myös Tasa-arvotiedon keskus Minnan nettisivuilla: miehet syrjäytyvät sosiaalisesti ja jäävät asunnottomiksi useammin kuin naiset.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankesuunnitelmaa tehtäessä toimenpiteet on kirjattu yleiselle tasolle. Hankkeen toimenpiteiden nais- ja miesnäkökulmia pohditaan pilottikohteiden selvittyä. Hankkeen alettua tutkitaan pilottikohteet ja selvitetään miten miehet ja naiset osallistuvat toimintaan ja onko sukupuolien välillä eroja aktiivisuudessa ja osallisuudessa. Mukaan tulevien yhdistysten osalta tutkitaan erityisesti sitä miten he ovat ottaneet huomioon sukupuolien erot toiminnassaan ja vaikuttavatko ne ihmisten haluun osallistua. Yhdistystoiminnan käyttöön kehitetään työkalupakki, jonka työkaluissa huomioidaan erityisesti sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeessa etsitään ja kehitetään aktivointityökaluja, joita voidaan hyödyntää jatkossakin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen totetusalueella liikkuminen mahdollista julkisilla kulkuneuvoilla tai
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Osallisuuden kasvaminen lisää hyvinvointia. Yhteisölliset tilanteet ja tapahtumat luovat asukkaille olon, että he kuuluvat porukkaan.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanke edistää tasa-arvoa kaupunkialueiden ja maaseudun asukkaiden välillä. Maaseutualueilla on ollut välineitä omaehtoiseen kehittämiseen jo vuosia, kun taas kaupunkialueilla ei. Hankkeen myötä asukkaiden aktivointia ja kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä edistetään myös kaupunkialueilla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Projektissa tehdään pohjatyötä alueen toimijoiden yhteistyön kehittämiselle. Syrjäytymisuhan alaisiin asukkaisiin kohdistuvat aktivointitoimenpiteet vaikuttavat myönteisesti sosiaaliseen kestävyyteen.
Kulttuuriympäristö 0 7
Osallistuvat ihmiset ovat aktiivisia ja asuinympäristöstään kiinnostuneita. Hankkeen aikana tavoitellaan asukkaiden osallisuuden lisääntymistä, joka puolestaan vaikuttaa asukkaiden haluun toimia kulttuuriympäristöjen puolesta.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Asukkaat paikalliskehittäjinä Kouvolassa -hanke on toteuttanut vuonna 2014 EAKR-rahoitteisessa hankkeessa laadittua Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen toimintasuunnitelmaa Kymenlaaksoon 2014-2020. Kymenlaakson Leader-ryhmät Pohjois-Kymen Kasvu ry ja Leader Sepra ry laativat suunnitelman yhdessä edistääkseen kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä myös kaupunkien keskusta-alueilla. Asukaslähtöistä suunnitelmaa laadittaessa kuultiin laajasti Kouvolan ja Kuusankosken keskusta-alueiden toimijoita ja asukkaita.

Asukkaat paikalliskehittäjinä Kouvolassa -hankkeessa innostettiin ja aktivoitiin alueen ihmisiä toimimaan yhdessä oman asuinalueensa kehittämiseksi. Hankkeen alussa luotiin verkosto, joka käsitti niin viranomaistahoja kuin kolmannen sektorin toimijoita sekä yksittäisiä kuntalaisiakin.

Hankkeen kohderyhmänä olivat asukasyhdistykset, mutta välillisesti kohderyhmää olivat kaikki keskusta-alueiden asukkaat. Hankkeen pilottialueita olivat Kouvolassa Lehtomäen ja Eskolanmäen kaupunginosat sekä Kuusankosken keskusta-alue.

Hankkeessa jalkauduttiin lähiöihin keskustelemaan asukkaiden kanssa. Ennen kaikkea selvitettiin, miten lähiöiden asukkaat haluavat kehittää omaa asuinaluettaan. Kyse ei siis ole ollut ulkoapäin määritellyistä tavoitteista tai tuloksista, vaan asukkaat määrittelivät itse hankkeen aikana työstettävät tavoitteet.

Lehtomäessä ja Eskolanmäessä asukkaiden toiveet olivat yhtäläiset. Kummassakin kaupunginosassa oli aiemmin toiminut kaupunginosayhdistys, joiden toiminta oli vuosien saatossa hiipunut. Tapaamisten ja yhdistyskoulutuksen kautta molemmista lähiöistä löytyi joukko aktiiveja, jotka näkivät alueen asukastoiminnan kehittämisen tärkeänä ja halusivat perustaa uudet yhdistykset toiminnan kehittämiseksi. Sekä Lehtomäki-Viitakumpu kyläyhdistys ry että Eskolanmäen-Kankaron Kyläyhdistys ry ovat jo ehtineet luoda paikallista toimintaa.

Kuusankosken keskusta-alueen hajanaisuuden vuoksi yhtenäistä kehittämistavoitetta oli hankala löytää. Kuitenkin asukkailta tuli ajatuksia ja toiveita, jotka koskivat kolmannen sektorin toimijoiden, lähinnä yhdistysten, mahdollisuuksia tehdä tulevaisuudessa tiiviimpää yhteistyötä aktiviteettien järjestämisessä asukkaille. Hankkeessa selvitettiin ja haastateltiin Kuusankosken keskusta-alueen yhdistyksiä ja muita toimijoita ja haastattelujen tulosten kautta pyrittiin saamaan aikaan rakentavaa keskustelua yhdistysten yhteistyöstä. Uusien toimintamallien avulla olisi mahdollista luoda enemmän yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemisen paikkoja, välittämistä ja monipuolista toimintaa eri asiakaskunnille.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää yhdistyksille asukaslähtöinen toimintamalli, joka aktivoisi lähiöiden asukkaat yhteiseen tekemiseen ja mahdollistaisi yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunteen. Hanke vastasi tavoitteisiin luomalla asukkaiden toiveet huomioon ottavaa toimintaa, jolla on mahdollisuus kehittää jatkossakin.