Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20405

Hankkeen nimi: Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa 2015-2016

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kehittämisyhdistys Sepra ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1504937-6

Jakeluosoite: Helsingintie 1 A

Puhelinnumero: 044 2774513

Postinumero: 49460

Postitoimipaikka: Hamina

WWW-osoite: http://www.sepra.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TOLVANEN MARJO TELLERVO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.tolvanen(at)sepra.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 2774513

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sepran tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä saada asukkaat ja kansalaisjärjestöt aktivoitua verkostomaiseen ja järjestäytyneeseen yhteistyöhön Kotkassa myös keskusta-alueiden osalta. Näin tuetaan tasa-arvoista toimintaa eri alueiden välillä, sillä maaseudulla toimintaa on toteutettu jo vuodesta 2001. Vuoden 2014 loppuun mennessä valmistui Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen toimintasuunnitelma Kymenlaaksoon 2014-2020, johon Kotkan ja Kouvolan toimijat ovat kirjanneet yhteisen näkemyksensä alueen vahvuuksista ja mahdollisuuksista, yhtä lailla kuin uhat sekä heikkoudet. Näiden lisäksi yhdessä on määritelty neljä kokonaisuutta - Asukkaiden aktivointi sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen, Kaupunginosayhdistysten/ kaupunkialueilla toimivien yhteisöjen toiminnan kehittäminen, Asukkaat paikalliskehittäjinä - toimintamallien kehittäminen (lähidemokratia) sekä Kaupunkikeskustojen ja lähiöiden kehittäminen ja toiminnan lisääminen - joiden avulla halutaan lähteä kehittämään omaehtoisesti Kotkaa asuinpaikkana ja elinympäristönä. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa 2015-2016 hankkeen toiminta perustuu em. toimintasuunnitelman toteutukseen Kotkan osalta.

Toimintasuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet tukevat hyvin Kymenlaakson maakuntaohjelman 2014–2017 painopistettä Vetovoimainen Kymenlaakso niin kohderyhmien kuin toimenpiteiden osalta. Lisäksi ne tukevat Toimeenpanosuunnitelman 2015-2016 toimintalinjan keskeisiä toimenpiteitä toimintalinjan 3 painotuksen Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen: asukaslähtöisten toimintatapojen ja palvelujen kehittämisen osallisuuden tukemiseksi -toimenpide-esityksen osalta..

Hankkeen aikana tehdään tutuksi omaehtoista paikallisen kehittämisen toimintatapaa. Hankkeen aikana toteutetaan sosiaalista osallisuutta edistäviä ja köyhyyttä torjuvia toimenpiteitä niin hankkeen toimina kuin muun toiminnan kautta. Päätavoitteena on, että asukkaat aktivoituvat osallistumaan alueensa kehittämistyöhön ja yhteiskunnan toimintaan sekä parhaimmillaan löytävät erilaisia työllistymisväyliä.

Toiminnassa toteutuu Sepran Leader taustasta ja kokemuksista johtuen tasa-arvoisen kumppanuuden periaate: toimintaa viedään eteenpäin yhdenvertaisina kumppaneina, minkä lisäksi huomioidaan eri kaupunginosien tasapuolinen kehittäminen. Kaikki toiminta tehdään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sepran toiminnan tavoitteiden mukaisesti ympäristö huomioidaan kaikessa kehittämistyössä yhtä lailla kuin elinkeinollisuus ja nuoretkin.


Kotkan toimintasuunnitelmaan 2020 on listattu lukuisia toimenpiteitä, joilla edistetään omaehtoista alueen kehittämistyötä ja etsitään tapoja parantaa työllistymistä, joista tähän varsin lyhytkestoiseen hankkeeseen on
poimittu mukaan muutamia seuraavia toimenpiteitä

* opetella yhdessä toimijoiden kanssa kansalaistoimijalähtöistä paikallisen kehittämisen toimintatapaa, kohderyhminä koulutuksessa ja työssä olevat
* saada asukkaat aktivoitumaan osallistumaan alueensa ja yhteiskunnan toimintaan, kohderyhminä koulutuksessa ja työssä olevat sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevat
* toteuttaa sosiaalista osallisuutta edistäviä ja köyhyyttä torjuvia toimenpiteitä, kohderyhminä koulutuksessa ja työssä olevat, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat sekä työttömät
* edellisten toimien kautta parhaimmillaan auttaa ihmisiä löytämään erilaisia työllistymisväyliä, kohderyhminä työmarkkinoiden ulkopuolella olevat sekä työttömät


Tuloksena alueelle saadaan vireää toimintaa, sosiaalista osallisuutta sekä uudenlaisia ideoita työllistymistavoista. Koska kyseessä on hyvin lyhyt hanke suhteessa toiminnan käynnistämiseen liittyviin haasteisiin, näkyvät tulokset parhaiten pitkän aikavälin tarkastelussa. Asukkaiden hyvinvointi sekä vuorovaikutus eri sektoreiden ja alueiden välillä tulee lisääntymään ja pitkäjänteisesti työtä jatkaen voidaan nähdä, kuinka toiminta tukee ihmisten työllistymistä ja estää syrjäytymistä.Onnistuessaan hankkeen avulla on saatu luotua Kotkaan paikallisen kehittämisen toimintamalli yhtenä ensimmäisistä kaupungeista Suomessa, joka paitsi lisää selvästi asukkaiden välistä yhteistyötä myös tukee yhteiskuntavastuullisen kansalaistoiminnan kehittymistä. Näin luodaan parempia valmiuksia estää sekä vähentää syrjäytymistä ja lisätä monikulttuurisuuden positiivista hyödyntämistä.

Hankkeen toteuttajalla Sepralla on laajassa yhteistyöverkostossa lukuisia paikallisia ja alueellisia yhteistyötahoja, mutta myös paljon kansallisia sekä kansainvälisiä kumppaneita. Tämän hankkeen osalta keskeisiä yhteistyötahoja ovat Kotkan kaupungin lisäksi mm. Kotkan korttelikodit ry, Ravimäkiyhdistys, Kasvava ry, ProSunila ry ja lukuisat pienemmät paikallisyhdistykset. Tärkeä yhteistyöverkoston osa on kollegaryhmä Pohjois-Kymen Kasvu Kouvolassa, josta löytyy vastaavaa omaehtoisen kehittämisen osaamista sekä verkostoja kaupunkitoiminnan omaehtoisen kehittämisen käynnistämisessä ja kehittämisessä myös hankkeen kohderyhmälle Kotkassa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti

* niin opiskelevat kuin työelämän ulkopuolellakin olevat nuoret
* maahanmuuttajat erityisesti naiset
* syrjäytymisvaarassa olevat
* eri ikäiset työttömät henkilöt
* yhdistykset, jotka toimivat edellä mainittujen kohderyhmien tai yleisemmin asukkaiden aktiivisuuden ja osallisuuden parissa


Nämä suoraan yksittäisinä toimijoina tai edustamiensa yhdistysten kautta. Koska kohderyhmän edustajilla yleensä ei ole juuri varallisuutta, sen enempää yksittäisillä toimijoilla kuin yhteisöillä, ja tämän sosiaalista osallisuutta ja työllistymisedellytyksiä parantavan hankkeen hakijanakin on yleishyödyllinen yhdistys, esitämme hankkeelle asetuksen mukaista 80% maksimitukea.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti kohderyhmänä ovat

* kaupungin muut yhdistykset, myös muualla kuin keskustassa toimivat
* erilaiset paikalliset yhteisöt ja järjestöt jäsenineen
* seurakunnat
* oppilaitokset
* kaupungin luottamushenkilöt
* kaupungin viranhaltijat

joille kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen tuo mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaa tai työtä niin että ne voivat paremmin vastata syrjäytymisen ehkäisemisen haasteisiin ja omalta osaltaan tukea omaehtoista paikallista kehittämistyötä, mitä kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen on.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 46 434

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 39 720

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 57 634

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 49 361

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan

Kunnat: Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 43

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä lähdetään viemään eteenpäin Kotkassa tilanteessa, jossa työttömyys Kotka-Haminan seudulla on kasvanut 8,4% edellisvuoteen verrattuna. Nuorisotyöttömyys kasvaa kokonaistyöttömyyttä ja muuta maata nopeammin ja on seutukunnalla jo 20%. Erityisesti työttömyys koskettaa ilman ammattia olevia nuoria ja etenkin ensimmäisen työpaikan saanti on vaikeaa. Erityisesti myynti- ja palvelutyöalojen työttömyys kasvaa ja tämä vaikuttaa myös työttömien sukupuolijakaumaan. Mielikuva tehtaista työttömäksi jääneiden keski-ikäisten työttömien miesten seutukunnasta ei enää ole ajan tasalla, sillä naisten osuus Kotkan työttömistä on jo 43% ja heidän osuutensa kasvaa koko ajan. Koska hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret ja syrjäytymisvaarassa olevat sekä työttömät, kiinnitetään hankkeessa erityisesti huomiota nuorten saamiseen mukaan toimintaan sekä naisten osallistumisen tukemiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu sellaisiksi, että niihin osallistuminen ei ole sukupuolikysymys.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kansalasitoimijalähtöisen toiminnan käynnistäminen alueella ja vaikka sukupuolinäkökulma on tärkeä ja osa toimintaa koko ajan, se ei ole päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Toimijoiden välisessä tiedotuksessa enemmän sähköisten välineiden käytöä, jolloin paperin käyttö minimoidaan ja näin kulutus on pientä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Toiminta on paikallista ja liikkuminen tapahtumiin sekä tilaisuuksiin tapahtuu pääosin jalkaisin tai julkisella liikenteellä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Eräs Toimintasuunnitelmaan kirjattu tavoite on tuoda lähi- ja kaupunkiluontoa tutummaksi ja tämän tavoitteen kautta tuetaan monimuotoisuuden säilyttämistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Toimintasuunnitelmaan on kirjattu mm. kierrätyksen edistämistä ja tätä tuodaan siis hankkeen aikana esiin
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Hankkeen aikana on tarkoitus miettiä ja etsiä uusia työllistymistapoja ja oletettavimmin nämä toimet tukevat paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä - ja kaikki tehdään kestävän periaatteen mukaan, myös taloudellista kestävyyttä ajatellen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Hankkeella luodaan alueelle uusi toimintatapa ja palvelu alueen kehittämiseen; kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen työkalu
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hanke edistää paikallista toimintaa ja sitä kautta lisää liikkumista alueella erityisesti julkisilla liikennevälineillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Tuloksena on asukkaiden aktiivisuuden lisääntyminen sekä sitä kautta hyvinvoinnin kasvu. Välilliset vaikutukset ulottuvat hankekautta pidemmälle ja myös yhdistyksiin sekä yritystoimintaan.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Kaikki toiminta on avointa kaikille ihmisryhmille, ikään, sukupuoleen tai rotuun katsomatta. Vaikka painopiste onkin nuorissa ja syrjäytymisvaarassa olevissa sekä työttömissä, ei toiminnasta suljeta ketään pois. Sepran toiminnan perusteisiin kuuluu tasa-arvoinen ja puolueeton kohtelu ja tämä liittyy niin alueeseen kuin toimijoiden mukana oloon käytännön toiminnassa yhtä lailla kuin jaostossakin,
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeessa nimenomaisesti tavoitellaan kaupunkiasukkaiden ja maaseudun asukkaiden - erityisesti kohderyhmien osalta - yhdenvertaisuutta yhteiskunnallisesti arvokkaaseen toimintaan mukaan pääsemiseksi. Monikulttuurisessa Kotkassa korostuu myös maahanmuuttajien rooli ja osuus kohderyhmissä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 1 1
Ympäristöosaaminen ei ole hankkeen keskeisiä tavoitteita, mutta kaikki tehdään kestävän kehityksen näkökulmasta ja kierrätystoiminnalla voidaan lisätä tietoisuutta ympäristön tilasta ja ekologista ajattelua.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Miksi hanke toteutettiin?
Leader Sepran alueella on toteutettu paikallista kehittämistä jo vuodesta 2001 lähtien. Kotka on ollut Leader-toiminnassa mukana maaseutualueidensa osalta. Kaupunkikeskustassa toiminnan toteuttaminen ei ole ollut mahdollista maaseuturahoituksen rajausten takia. Kuitenkin. Tarve oli ilmeinen, ja strategiaan kirjattiin tavoitteeksi käynnistää toiminta keskustassa ohjelmakauden aikana.

ESR ohjelmaan sisällytettiin ohjelmakaudelle 2014-2020 kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen käynnistäminen kaupunkialueilla. Ohjelmakaudelle 2014-2020 valmisteltuun Sepran strategiaan oli kirjattu mukaan Kotkan keskusta-alueen asukkaiden ja toimijoiden kiinnostus sekä tarve osallistua omaehtoiseen kehittämiseen. Sepran aloitteesta Kymenlaaksoon laadittiin Asukaslähtöinen kehittämissuunnitelma Kotkan ja Kouvolan keskustoihin vuonna 2014. Kymenlaaksossa varattiin kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen varoja vuosille 2015-2016, joten Sepra päätti hakea hanketta, jolla laadittua suunnitelmaa päästäisiin käytännössä toteuttamaan keskustatoimijoiden kanssa.

Päätavoite hankkeessa oli saada luotua Kotkaan paikallisen kehittämisen toimintamalli yhtenä ensimmäisistä kaupungeista Suomessa. Hankkeen avulla Kotkassa laadittua Asukaslähtöistä suunnitelmaa päästiin monien toimenpiteiden osalta viemään käytäntöön. Paikallisen kehittämisen toimintamalli luotiin hankkeen aikana ja koska se rakennettiin osaksi Leader Sepran organisaatiota ja toimintaa, on toiminnan jatkuvuus myös taattu hankekauden jälkeen.

Tavoitteeksi asetettu asukkaiden aktivoituminen oman alueen kehittämistyöhön onnistui hyvin erityisesti niiden yhteisöjen osalta, jotka toimivat kohderyhmänä olleiden yksilöiden kanssa. Hankkeessa ehdittiin ottaa yhteyttä yli puoleensataan yhteisöön. Koordinaattori oli mukana kymmenissä aluetapaamissa, joissa toimintaa tehtiin tutuksi. Toimijoiden kokemuksia kuultiin 15.2.2017 hankkeen päätöstilaisuudessa. Saadun palautteen perusteella toiminta koetaan tarpeelliseksi Kotkassa.

Tavoitteena oli saada eri taustaisia ihmisiä mukaan toimintaan, paitsi osallistujina myös toiminnan järjestäjinä. Kohteena olivat erityisesti järjestäytyneen yhteisöllisen toiminnan ulkopuolella olevat henkilöt, ja heitä oli paljon mukana hankkeen monipuolisessa toiminnassa. Alla listausta keskeisestä toiminnasta;

2015
• osallistuminen Ideariihi tapaamisiin Kotkassa, paikalla yleensä noin 20 henkilöä eri yhdistyksistä
• Vellamossa 6.10.2015 ständi työhyvinvoinnin ja oman jaksamisen tilaisuudessa Kotkan Seurakunnan kutsumana
• 8.10.2015 mukana kun nuoret valtasivat kaupungintalon Kotkan nuorisotoimenjohtajan kutsumana
• 18.11.2015 Nuorisotalo Kulmassa joukko ”Me itse ryhmäläisiä” (kehitysvammaisia) kävi esittäytymässä
• mukana KAKE-verkostoon (Kaupunki-kehitys)

2016
• 10.3. Kumppanuustalo Viikarissa Syö hyvää tapahtuma Yhteistyössä Etelä-Suomen Maa-ja Kotitalousnaisten kanssa
• 23.4. mukana Merikeskus Vellamossa pidetyillä Hyvinvointimessuilla
• 9.5. Viikarissa Sepran Info, jossa kuultiin asukkaiden toiveita Kotkan asukastoiminnan kehittämisen suhteen
• 15.9. mukana Kumppanuustalo Viikarissa järjestetyssä Kumppanuusillassa
• 13.10. Kaupungintalon valtaustapahtumassa Kotkassa tavoitettiin n. 800 nuorta
• 17.10. järjestettiin romaninuorten tapaaminen Kotkassa
• 19.11. Vapaaehtoistoimintaan liittyvät messut yhteistyössä kaupungin, SPRn ja seurakunnan kanssa

Pieniä tuettuja toimia hankkeen aikana ovat olleet mm.
• 10.12. 2015 järjestetyt Joulumyyjäiset Korttelikoti Muorikassa yhteistyössä Korttelikodin, Seurakunnan, SPR;n, Vammaisten yhteistyöjärjestön sekä Kotkan Eläkeläisten kanssa
• 18.8.2016 Kotkan Katariinanpuistossa järjestetty JoJo nuorten järjestämää ystäväpiknik
• 22.9. järjestetyt nuorten leikkimieliset Olympialaiset kohderyhmänä maahanmuuttajat ja vammaiset

Valtakunnallisesti hanke on ollut paljon esillä. Toimintaa on esitelty mm. Sokran tilaisuudessa Tampereella, Demokratiapäivillä Helsingin Kuntatalolla sekä valtakunnallisilla Leader ajankohtaispäivillä Helsingissä.

Tavoitteessa saada mukaan kymmenen eri tahoja edustavaa henkilöä onnistuttiin selkeästi yli odotusten, sillä toiminnalla tavoitettiin ainakin parikymmentä henkilöä eri taustaorganisaatioista.

Hankkeen aikana haluttiin yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa kartoittaa sitä, millaisia tapoja heikommassa asemassa olevilla on työllistyä. Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan olemassa olevin resurssein eikä käytössä olleen ajan puitteissa päästy. Vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan pariin saatiin kuitenkin uusia ihmisiä, ja vapaaehtoistyötä muutenkin näkyvämmin esille.

Hankkeen välittömänä tuloksena alueelle piti saada vireää toimintaa, sosiaalista osallisuutta sekä uudenlaisia ideoita työllistymistavoista. Kahden ensimmäisen osalta onnistuttiin hyvin, kolmannen osalta toiminta saatiin alkuun, mutta varsinaiseen tavoitteeseen ei vielä päästy.

Tavoitteeksi asetetut kolme asukastapaamisiltaa saatiin järjestettyä, kahdesta yhteisötoritapahtumasta toteutui toinen Joulumarkkinoiden avulla ja kaksi teematapahtumaan voidaan katsoa syntyneen alueella nuorten toimesta.

Listatuista keinoista hyödynnettiin mm. olemassa olevien tilojen iltakäytön lisäämistä, yhdistysten ja yhteisöjen esiin tuomista, kulttuurinvaihdon edistämistä erilaisten tapaamisten kautta ja maaseutu- ja kaupunkitoimijoiden uudenlaisen yhteistyön käynnistämistä.

Sosiaalista osallisuutta haluttiin lisätä tekemällä omaehtoista kehittämistyötä näkyväksi sekä tukemalla paikallisidentiteetin löytämistä. Kaupunki-jaoston edustajat kävivät 30.3.2016 tutustumassa Kouvolan Korttelikoteihin, Kouvola-taloon ja Kouvolan kansalaistoimijalähtöiseen toimintaan. Vastaavasti Kotkan toimijat ”emännöivät” Kouvolan toimijoiden vierailun Kotkaan toukokuun alussa. Tuolloin Kumppanuustaloa päästiin esittelemään paikan päällä Kouvolan toimijoille. Hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä tuovia opintoretkiä saatiin järjestettyä suunnitellut kaksi.

Kotkan toimijat pääsivät käymään Klamilan kylässä huhtikuussa 2016. Päivän aikana toimijat kuulivat, miten maaseutualueella yhteisöt ovat toteuttaneet lukuisia kehittämistoimia yhdessä ja näin parantaneet omaa asuinympäristöään. Nuorten Olympialaiset järjestettiin Kotkansaaren keskustan sijaan Karhulassa, ja Ystäväpiknik taas Kotkansaarella Katariinanniemessä. Näiden toimien avulla vietiin eteenpäin tavoitetta toteuttaa kolme kotiseutu- ja asuinaluekierrosta

Vaikutuksena erityisesti kaupunki-jaosto näki, miten eri tavoin jopa yhden maakunnan sisällä toimitaan. Paikallisessa, omaehtoisessa kehittämistyössä jokaiselle alueelle muotoutuu sille parhaiten sopiva tapa toimia. Hankkeen aikana vahvistui käsitys siitä, että Kotkassa käyttöön otettu malli ja tapa toimia sopii alueelle hyvin. Kaupunkikeskustassa asukkaat ovat valmiita tarttumaan itse toimeen paitsi tehden aloitteita myös sitoutumalla pidemmän aikavälin kehittämiseen. Yleinen toiminnan vireytyminen mahdollistaa niiden asukkaiden osallisuuden lisääntymisen ja hyvinvoinnin kasvun, jotka eivät kykene itse olemaan aloitteellisia.

Uudenlaisten työllistymisideoiden osalta päästiin vasta alkuun, sillä Vapaaehtoismessujen avulla kasattiin toimijoista verkosto, joka voi käydä erilaisia malleja kehittämään. Työ on vasta alussa mutta verkostossa mukana olleilta saatiin palautetta siitä, miten tärkeä asia verkoston muodostaminen oli.

Kohderyhmänä olivat erityisesti opiskelevat ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret sekä maahanmuuttajista erityisesti naiset, yleisimmin syrjäytymisvaarassa olevat sekä eri-ikäiset työttömät. Hankkeessa toiminta painotettiin niihin yhdistyksiin, jotka toimivat edellä mainittujen kohderyhmien tai yleisemmin asukkaiden aktiivisuuden ja osallisuuden parissa.

Sepran päätehtävässä eli kohderyhmän aktivoimisessa sekä koulutuksessa ja neuvonnassa omaehtoisen kehittämistyön valmiuksien parantamiseen onnistuttiin hyvin erityisesti kaupunkijaoston osalta. Jaoston säännöllisesti vaihtuvat jäsenet muodostavat paikallisen verkoston osaajia ja innostajia, mikä on toiminnalle välttämättömyys.

Pienten toimien toteutus oli tehty erittäin helpoksi alueen toimijoille hankkeen kautta, ja muiden rahoituslähteiden osalta voitiin tarjota Sepran yleisiä rahoitusinfoja kaikille toimijoille. Sepran rooli viestinnän ja eri kohderyhmän toimijoiden yhteistyön kehittämisessä oli merkittävä ja aktiivinen koko hankkeen toteutusajan.

Kaupunkijaoston toiminta jatkuu osana Sepran toimintaa, ja pieniä Asukaslähtöistä suunnitelmaa edistäviä toimia toteutetaan niin verkoston yhteistyönä kuin ESR hankkeen alatoimina vuosina 2017-2019. Nuoret voivat hakea myös Sepran Minihanketukea omien ideoidensa toteuttamiseksi.