Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20406

Hankkeen nimi: Työste - Työelämän ulkopuolella olevien työelämävalmiuksien ja työllistymisedellytysten edistäminen siltaustoiminnan avulla

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 30.9.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: PL 4000, 00079 Metropolia

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00180

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MÄKINEN ELISA INKERI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elisa.makinen(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 3573687

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaksivuotisen hankkeen päätavoitteena on vahvistaa työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työelämävalmiuksia ja työllistymisedellytyksiä kehittämällä paikallista siltaustoimintaa työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi ja tukemiseksi. Siltaustoiminta on yhteistoimintana toteutuva uudenlainen toimintatapa, jossa työelämän ulkopuolella olevat ja alueen muut toimijat (tässä ikäihmiset ja palvelujen tuottajat) yhdessä kehittävät ja toteuttavat arjen mielekkäitä toimintoja paikallisesti. Siltaustoiminnassa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työelämävalmiudet ja työllistymisedellytykset vahvistuvat yhdessä rakentuvaan toimintaan ja oppimiseen perustuen.

Hanke vastaa tarpeeseen kehittää toimintatapaa, jonka kautta työelämän ulkopuolella oleville henkilöille rakentuu kiinnittymiskohtia ja mielekästä toimintaa omassa arjessaan ja joka vahvistaa heidän työelämävalmiuksiaan. Toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulee olla rakenteellista. Tarvitaan myös yhteisöllisyyttä vahvistavaa sukupolvien välisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhdenvertaisuuden, kestävän kehityksen ja tasa-arvon edistämisen haasteet sekä työelämän sukupuolisen eriytymisen vähentäminen kytkeytyvät nuorten ja ikäihmisten hyvinvointikysymyksiin. Lähtökohtana on myös vanhustyön lisääntyvä työvoimatarve.

Menetelmällisinä ratkaisuina ovat yhteiskehittäminen ja toiminnallisten menetelmien käyttö. Työpajojen ja käytännön ketterien kokeilujen avulla tuotetaan uusia paikallisia vaihtoehtoja tukea kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työelämä- ja työllistymisvalmiuksien kehittymistä. Tuloksena saadaan siltausmalli, joka on siirrettävissä muihin vastaaviin toimintaympäristöihin. Siltaustoimintaa tukevat ICT-pohjainen väline ja -alusta toimijoiden yhteistoiminnan ja kohtaamisen mahdollistamiseksi. Lisäksi syntyy ratkaisuja kohderyhmän työelämävalmiuksien ja työllistymisedellytysten vahvistamiseen. Hankkeessa tuotetaan myös mittarit kohderyhmän työ- ja toimintakyvyn itsearviointiin. Välitön hyöty on paikallisesti rakentuvat konkreettiset toiminnat työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi.

Uutuusarvona on paikallinen ja rakenteellinen toimintatapa ihmisten työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi yhtäältä kansalaisten, ja toisaalta alueen palvelujen tuottajien toimintana. Kohderyhmään kuuluvat henkilöt kehittävät työelämässä tarvittavaa osaamistaan ja palvelujentuottajat oppivat toimimaan yhdessä rajapinnoilla verkostomaisesti ja mahdollistamaan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden ja ikäihmisten yhteistoiminnassa rakentuvia, toimintakykyä tukevia arjen toimintoja elin- ja asuinympäristöön.

Pilottialueena on Myllypuro, ja Hankkeen hallinnoija on Metropolia Ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Herttoniemen seurakunta, Itä-Helsingin lähimmäisapu Hely ry ja Digital Living International Oy. Hankekumppanina on Myllypuro-Seura ry.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työelämän ulkopuolella olevat miehet ja naiset (erityisesti alle 30-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat henkilöt) Helsingin Myllypurossa.
Aloitusvaiheessa kohderyhmä tavoitetaan hankkeen osatoteuttajien ja hankekumppanin toimintaympäristöjen kautta. Hankkeen edetessä kohderyhmäjoukko laajenee paikallisissa ympäristöissä. Hankekumppanina oleva Myllypuro Seuran ry ja asukastalo Mylläri antavat arvokkaan väylän löytää työttömiä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia henkilöitä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Kehittämiseen osallistuvat alueen ikäihmiset
- Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työntekijät, joiden osaaminen vahvistuu hanketoimintaan osallistumisen myötä.
- Palveluja tuottavat organisaatiot, joiden toiminta kehittyy rajapinnoille verkkomaiseksi toiminnaksi.
- Pilottialueen asukkaat. Yhdenvertaisuus ja sosiaalisesti kestävä toiminta paikallisesti lisäävät asuinalueiden ihmisten hyvinvointia, millä puolestaan on suuri yhteiskunnallinen merkitys.
- Ammattikorkeakoulun opiskelijat (kuntoutus- sosiaali-, kulttuuri- ja tietotekniikka-ala).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 261 824

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 226 929

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 329 783

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 285 830

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota kohderyhmään kuuluvien sukupuoleen ja sukupuolten välisten erojen kaventamiseen. Hankevalmistelussa on selvitetty tutkimustiedon pohjalta sukupuolen vaikutuksia kohderyhmään kuuluvien työelämävalmiuksiin ja työllistymisedellytyksiin. Miesten työttömyys on naisia suurempaa ja heillä on myös suurempi pitkäaikaistyöttömyyden riski. Erityisesi nuorilla miehillä ja pojilla sekä ikääntyneillä miehillä on tyttöjä ja naisia suurempi syrjäytymisen riski. He ovat tyttöjä ja naisia suuremmassa riskissä jäädä työelämän ja ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle, mikä heikentää heidän tulevaisuuden työllistymisen mahdollisuuksiaan. Myös EU on todennut, että suomalainen työelämä on liikaa eriytynyt sukupuolen näkökulmasta. Tästä hyvä esimerkki on se, että pojat ja miehet eivät hakeudu vanhustyöhön, sosiaali- ja terveysalalle. Sukupuolten välisiä eroja tulee kaventaa niin työllistymisessä kuin ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa. Hankkeessa pystytään vaikuttamaan kohderyhmän lisäksi myös muiden osallistujien sukupuolieroihin esim. elämänlaadun näkökulmasta. Tutkimuksissa on todettu, että iäkkäillä, yli 70-vuotiailla vähävaraisilla naisilla on muuta väestöä heikompi elämänlaatu. Iäkkäillä miehillä on puolestaan vähäisemmät sosiaaliset verkostot ja mahdollisuus sosiaaliseen tukeen
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa motivoidaan nuoria poikia ja ikääntyneitä miehiä toimimaan yhdessä ikäihmisten kanssa, mikä lisää heidän kiinnostustaan ja valmiuttaan hakeutua myös jatkossa vanhustyöhön ja alan ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi toiminta yhdessä ikäihmisten kanssa kehittää heidän vuorovaikutustaitojaan ja kykyä kohdata erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, mikä vahvistaa työelämävalmiuksia ja työllistymisedellytyksiä erityisesti vanhustyön ja sosiaali- ja terveysalan työn näkökulmasta. Vähävaraiset, yksin asuvat iäkkäät naiset hyötyvät hankkeesta, koska hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden kanssa toimiminen mahdollistaa käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa, sukupolvien välistä mielekästä tekemistä arjessa ja asuinympäristössä. Hankkeessa myös iäkkäät miehet yhteiskehittävät yhdessä muiden toimijoiden kanssa mielekästä tekemistä ja hyvinvointia arkeensa ja asuinympäristöönsä, jolloin sosiaalinen verkosto rakentuu projektitoiminnan puitteissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hanketoiminnassa yhtenä päätavoitteena on sukupuolinäkökulman huomioiminen. Hankkeessa edistetään aktiivisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa huomioimalla eri sukupuolten tarpeet ja kehittämällä sekä miehiä ja naisia kiinnostavaa, kohderyhmän työelämävalmiuksia ja työllistymisedellytyksiä sekä alueen yhteisöllisyyttä vahvistaa mielekästä toimintaa asuinalueella. Erityisesti huomioidaan nuorten poikien ja miesten sekä ikääntyneiden miesten heikompi asema ja haasteet työelämään ja ammatilliseen koulutukseen kiinni pääsemisessä. Myös hankkeen toiminnan ja tulosten arvioinnin yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolivaikutuksiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 9
Hankkeessa kehitetyt palvelut ja toiminnot perustuvat osin olemassa oleviin rakenteisiin ja ympäristöihin, jossa vanhaa tilaa / mallia ei hävitetä vaan parannetaan tai muutetaan sen muotoa. Erityisesti teknologian hyödyntäminen ja paikallisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen tähtäävät ympäristökuormituksen vähentämiseen esim. paikasta toiseen siirtymisten määrän vähenemisenä tai sellaisina paikallisina palvelukokonaisuuksina, että siirtyminen onnistuu kävellen, pyöräillen. Hankkeessa keskitytään sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseen ja tekninen infra on jo olemassa. Hanke ei lisää luonnon monimuotoisuuden häviämistä, koska sen toimintaympäristö on jo olemassa olevaa urbaania ympäristöä. Luonnon monimuotoisuutta ja sen ekosysteemiä arvostetaan. Hankkeeseen osallistuvat voivat tarpeistaan lähtien valita kestävän kehityksen, luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen torjumisen yhdeksi mielekkään tekemisen ja hyvinvointia tuottavan arjen yhteiskehittelyteemaksi paikallisesti. Tällöin luonnon monimuotoisuudesta opitaan yhdessä kehittäessä. Myllypuro haluaa profiloitua luonnonläheisenä, monikulttuurisena, liikunnallisena ja asioihin kantaaottavana lähiönä (http://www.kaupunginosat.net/myllypuro/alue-myllypuro-mainmenu-136).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Metropolia tähtää toiminnassaan ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Metropolia on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä muun muassa liittymällä Green Office - ympäristöohjelmaan ja julistautumalla syrjintävapaaksi alueeksi. Metropolia on antanut sitoumuksen kestävän kehityksen edistämisestä RIO+20 kestävän kehityksen kokoukseen ja on mukana myös Helsingin kaupungin ilmastokumppaneissa, Korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumissa sekä RCE-Espoo verkostossa. Metropolia on mukana KIC - Climate -ohjelmassa, jonka tavoitteena on vähähiilisten innovaatioiden kehittäminen Euroopan alueella. Metropolia välittää esimerkillään kumppaneilleen kestäviä ratkaisuja. Hankkeessa pyritään kehittämään paikallisia palvelukokonaisuuksia siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 5
Hankkeessa kehitetyt palvelut ja toiminnot perustuvat osin olemassa oleviin rakenteisiin ja ympäristöihin, jossa vanhaa tilaa ei hävitetä vaan sitä parannetaan tai muutetaan niiden muotoa luonnon monimuotoisuutta vaalien.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 5
Hankkeessa kehitetyt palvelut ja toiminnot perustuvat osin olemassa oleviin rakenteisiin ja ympäristöihin, jossa vanhaa tilaa ei hävitetä vaan sitä parannetaan tai muutetaan niiden muotoa. Myllypuro on saanut nimensä Viikin peltojen laskuojan äärellä olleesta myllystä. Alueella on oma historiansa, jota tulee kunnioittaa. Hankkeessa pyritään kehittämään paikallisia palvelukokonaisuuksia siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Alue ei kuulu varsinaisen Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Luonnon monimuotoisuutta ja sen tuottamia ekosysteemipalveluja arvostetaan ja nuoret ja ikäihmiset voivat tarpeistaan lähtien valita kestävän kehityksen, luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen torjumisen yhdeksi mielekkään tekemisen ja hyvinvointia tuottavan arjen yhteiskehittelyteemaksi paikallisesti. Tällöin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä opitaan yhdessä kehittäessä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 9
Metropolia on mukana WWF:n Green office - ympäristöohjelmassa ja pyrkii pienentämään ekologista jalanjälkeä ja vähentämään kasvihuonekaasupäästäjä. Metropolia välittää esimerkillään kumppaneilleen kestäviä ratkaisuja. Hankkeessa kehitettävissä ja kokeiltavissa toiminoissa suositaan tarvittavien materiaalien uusiokäyttöä ja kierrätystä sekä huolehditaan jätteiden lajittelusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 6
Helsingin Myllypuroon rakennetaan uusi, hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseva energiatehokas, 6000 opiskelijan Metropolian kampus, jolla korvataan osa vanhoista kampusrakennuksista. Rakennuttamisessa noudatetaan Helsingin kaupungin matalaenergian rakentamisohjeita tai lähes nollaenergiatason ohjeita. Uuden mallin avulla säästetään sähkön, lämmön ja vedenkulutuksessa noin 20 prosenttia. Metropolia on mukana myös WWF:n Green office - ympäristöohjelmassa ja pyrkii pienentämään ekologista jalanjälkeä ja vähentämään kasvihuonekaasupäästäjä. Metropolia välittää esimerkillään kumppaneilleen kestäviä ratkaisuja. Hankkeen kokeiltavissa ratkaisuissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan energiatehokkaita ratkaisuja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Hankkeen fokus on paikallisen sosiaalisen infrastruktuurin yhteiskehittämisessä käyttäjälähtöisestä sukupolvien yhteisestä näkökulmasta. Paikallisia resursseja, ympäristöä, rakenteita ja palveluja hyödynnetään uusien toimintamallien kehittämisen lähtökohtana. Paikallista kestävää kehittämistä tuotetaan toiminnalla, joka edistää kohderyhmään kuuluvien suuntautumista työelämään ja vastaa ikääntymisen tuomiin hyvinvoinnin haasteisiin. Hankkeeseen osallistuvat työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ja ikääntyneet ihmiset ovat aktiivisia kansalaisia, jotka vaikuttavat arkipäivänsä ilmiöihin kehittämällä mielekästä toimintaa asuin- ja elinympäristöönsä yhdessä alueen ikäihmisten ja ammattilaisten kanssa. Kuluttamisen painoalueena ovat palvelut, eivät tuotteet. Kyse on pitkän aikavälin ajattelun mukaisesta toiminnasta siten, että hankkeen jälkeen kansalaisten osallistumisen mahdollistavat rakenteet jäävät paikallisesti toimimaan. Näin luodaan paikalliset puitteet jatkuvalle yhdessä oppimiselle ja kehittämiselle. Taloudellisen kestävyysvajeen vähentämiseksi hanketoiminta tukee kohderyhmään kuuluvien henkilöiden suuntautumista työelämään sekä aktivoi jo työelämästä pois siirtyneitä ikäihmisiä yhteistä hyvää rakentavaan toimintaan vapaaehtoistoiminnan kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Hankkeessa kehitetään palvelukokonaisuuksia ja hyviä käytäntöjä vapaaehtoistoimioiden, julkisen ja yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä, joka tuottaa synergiaetua ja tehokkuutta win-win -periaatteella.Taloudellinen näkökulma liittyy kilpailun ja voittojen maksimoinnin sijasta yhteistoimintaan, paremman hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tuottamiseen ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin tähtääviin asioihin. Vaikka raha tuo turvaa perustarpeiden tyydyttämiseen, rahaa ei nähdä onnellisuuden takeena. Sen sijaan mielekäs ajankäyttö nähdään mahdollisuuksien lisääjänä.
Liikkuminen ja logistiikka 8 6
Hankeessa kehittämistoiminta on paikallista, joten liikkuminen ei vaadi merkittäviä resursseja taloudellisti tai ekologisesti. Hankkeessa pyritään kehittämään paikallisia palvelukokonaisuuksia siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Hankkeen toiminnot keskitetään mahdollisuuksien mukaan teknologisiksi ratkaisuiksi, sähköisiksi verkkoon. Hankkeen loppuvaiheessa uuden Metropolian Myllypuron kampuksen myötä yksityisautoilu vähenee Metropoliassa metron läheisyyden vaikutuksesta laskelmien mukaan 30 prosenttia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 6
Hankkeen lähtökohtana on ihmissuhdekeskeinen näkemys (to be vs. to have), jolloin keskeistä on hyvinvoinnin sosiaalinen rakentuminen. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa tässä hankkeessa kohderyhmään kuuluvien ja muiden toimijoiden yhdessä oppimista ja kehittämistä omassa elin- ja asuinympäristössään työ- ja toimintakykyä lisäävän mielekkään tekemisen mahdollistumiseksi. Hankkeen toiminnassa pyritään vaikuttamaan erityisesti kohderyhmään kuuluvien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn, osallistumismahdollisuuksien ja osallisuuden sekä toimintamahdollisuuksien ja tiedon saatavuuden lisääntymisen. Nuorten ja ikääntyneiden työttömien näkökulmasta keskeinen hyvinvointitekijä on työllistymisen edistäminen. Alueen ikäihmisten näkökulmasta hyvinvointitekijä on kotona tai kodinomaisissa ympäristöissä asuminen. Vähän koulutetuilla nuorilla on suuri riski heikkoon elämänlaatuun. Nuorten ja ikääntyneiden sekä ikäihmisten yhteinen mielekäs toiminta lisää luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus erityisesti 18–24 -vuotiaiden nuorten hyvinvointiin ja työllistymisen tukemiseen (vrt. nuorisotakuu). Vastaavasti mielekäs toiminta edistää ikääntyneiden ja ikäihmisten hyvinvointia parantamalla toimintakykyä ja sosiaalista identiteettiä sekä lisäämällä arjen tarmokkuutta ja sosiaalisia suhteita.
Tasa-arvon edistäminen 10 6
Työ- ja toimintakyvyn perustekijöitä ovat ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus ja arvokas elämä. Hanke edistää työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja ikääntyneiden henkilöiden, ikäihmisten, ammattilaisten ja vapaaehtoistoimijoiden keskinäistä tasa-arvoa rakentamalla siltaa sukupolvien välille ja ylittämällä palvelunkäyttäjien ja -tuottajien välisiä hierarkiarajoja mahdollistamalla tasa-arvoisen ja luottamuksellisen kumppanuuden yhteiskehittelyyn. Hankkeessa edistetään kohderyhmään kuuluvien myönteistä asennoitumista ja valmiuksia työelämää ja vanhustyötä kohtaan. Erityisesti kohteena huomioidaan nuoret pojat, jotka eivät ole perinteisesti hakeutuneet sosiaali- ja terveysalalle. Tällä puretaan perinteisiä sukupuolikäsityksiä. Hankkeessa huomioidaan vähävaraisten, ikääntyneiden naisten yhteiskuntaan osallistumisen syrjäytymisen riski. Myös ennen 65-vuotta työelämän taakseen jättäneet yksin asuvat, yksinäiset miehet ovat köyhyysriskissä ja siten vaarassa jäädä vaille mielekästä tekemistä ja sosiaalisia verkostoja hyvinvointinsa turvaamiseksi. Hankkeen päämääränä on mielekäs yhdessä tekeminen arjessa työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi siten, että osallistuminen ei vaadi merkittävää taloudellista panosta yksilön näkökulmasta, mikä asettaisi ihmiset eriarvoiseen asemaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 8
Hankkeessa yhdenvertaisuuden toteutuminen tarkoittaa erityisesti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämistä ja ihmisten erilaisuuden ymmärtämistä rikkautena ja vahvuutena. Ihminen kohdataan ainutkertaisena yksilönä. Lähtökohtana on edistää sukupolvien välistä yhdenvertaisuutta vahvistamalla nuorten ja ikääntyneiden ja ikäihmisten osallistumista ja osallisuutta omassa elin- ja asuinympäristössään. Yhteinen toiminta ehkäisee syrjintää edistämällä monikulttuurisuutta, eri väestöryhmien sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja erilaisuuden suvaitsemista. Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen onnistuu palvelujen käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan avulla. Tämä mahdollistaa eri-ikäisten ihmisten keskinäistä ja toisiaan arvostavan asenneympäristön rakentumista, mikä ehkäisee syrjintää.
Kulttuuriympäristö 9 5
Uusien palvelukokonaisuuksien, mielekkään tekemisen asuinympäristössä saavutettavuuden ja osallistumisen mahdollistumisessa painottuvat asenteellisten kynnysten madaltaminen fyysisten esteiden vähentämisen lisäksi. Hankkeessa kohderyhmään kuuluvat sekä ikäihmiset rakentavat paikallisesti kulttuurista ja aineetonta ympäristöä, mikä luo hyvän ja arvokkaan elämän perustaa ja siten kestävää kehitystä. Sukupolvien välisellä oppimisella vahvistetaan paikallisen kulttuuriympäristön jatkuvuutta ja muutoksessa tapahtuvaa dialogiaa. Hanketoimintojen yhteiskehittelyssä arvostetaan ja rikastetaan paikallista kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 7 7
Hankkeen toimintaa ohjaa ympäristölainsäädäntö. Näiden ohella huomioidaan kaupungin asettamat, paikalliset ympäristövaatimukset ja -tavoitteet mm. teknologiatuotteilta edellytettävät ympäristöominaisuudet. Hanketyöntekijöiden ekologinen ymmärrys, monialainen yhteistoiminta ja jaettu asiantuntijuus luovat perustaa kestävälle yhdessä oppimiselle ja toiminta ja -työkäytäntöjen tehostamiselle ja siten myös tuottavat ympäristöosaamista paikallisesti eri toimijoille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työelämän ulkopuolella olevien työelämävalmiuksien ja työllistymisedellytysten vahvistaminen siltaustoiminnan avulla -hanke toteutui kaksivuotisena toimintana 2015-2017. Tavoitteena oli vahvistaa työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työelämävalmiuksia ja työllistymisedellytyksiä kehittämällä paikallista siltaustoimintaa työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi. Siltaustoiminta on yhteistoimintana toteutuva uudenlainen toimintatapa, jossa työelämän ulkopuolella olevat ja alueen muut toimijat (tässä hankkeessa ikäihmiset ja palvelujen tuottajat) yhdessä kehittivät ja toteuttivat arjen mielekkäitä toimintoja asuinalueella. Ajatuksena on, että siltaustoiminnassa osallistujien työelämävalmiudet ja työllistymisedellytykset vahvistuvat yhdessä rakentuvaan toimintaan ja oppimiseen perustuen. Pilottialueena oli Itä-Helsingin Myllypuro. Hankeverkoston muodostivat Metropolia Ammattikorkeakoulu (myös hankkeen hallinnoija), Herttoniemen seurakunta, Itä-Helsingin lähimmäistyö Hely ry ja Digital Living oy. Hankekumppanina oli Myllypuro Seura ry.

Hanketyöskentelyn tuloksina saatiin uudenlaisen toimintatavan konsepti "Työelämävalmiuksia alueellista hyvinvointia kehittämällä", sekä itsereflektiotyöväline TOPI, jonka avulla henkilö voi arvioida omaa kyvykkyyttään toimintatilanteessa, kun palkkatyötä ei ole. Lisäksi kuvattiin edellytystekijät rakennettaessa alueellista digitalisaatiota vahvistamaan asukkaiden osallistumista arjen mielekkäisiin toimintoihin asuinalueellaan.

Toimintatavan kehittämisessä oli oleellista yhdessä toimiminen, osallistuminen, mielekäs toiminta. Toimintatapa sisälsi monenlaisten yhteyksien, siltausten, muodostamista. Näitä yhteyksiä olivat muun muassa sillat työelämän ulkopuolella olevien ja ikäihmisten kesken, sillat eri sukupolvien kesken, sillat asukkaiden ja alueen muiden toimijoiden kesken, sillat alueen palvelujen tuottajien kesken, sillat kehittämistoimintaan osallistuneiden ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja alueen asukkaiden sekä palvelujen tuottajien kesken.

Kehittämisen lähtökohtina olivat: 1) työelämän ulkopuolella olevat ja alueen ikäihmiset olivat kehittäjiä, 2) kehittäminen perustui yhteiskehittämiseen ja 3) kehittämistoiminnassa tuotetut kokeilut integroitiin alueen olemassa oleviin toimintoihin ja toimijoihin eli kyse oli verkostoitumisesta. Nämä kolme perustekijää osoittautuivat hankkeen onnistumisen keskeisiksi tekijöiksi.

Ydinasioita kehittämisessä olivat ihmisen oma elämä ja arki, ympäristönä oma asuinalue sekä haasteena se, mikä innostaisi osallistumaan itselle mielekkääseen toimintaan, jonka kehittäjänä itse on. Käytäntöön viedyt kokeilut olivat arjen läheisiä, kuten kävelyporukoita, yhteisöllistä ruokailua, vuokratalojen kivijalkatoimintana mm. juttutupatoimintaa, ravintolapäivän toteutusta jne. Osa kokeiluista juurtui jo hankkeen aikana alueen pysyväksi toiminnaksi.

Työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden teemahaastattelujen tulosten mukaa hankkeeseen osallistuminen vahvisti yleisiä työelämävalmiuksia. Vahvistumista tapahtui mm. elämänhallintataidoissa, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidoissa, ihmisten ja tehtävien johtamisessa sekä luovuudessa ja innovatiivisuudessa. Nämä ovat samoja asioita, joita vaaditaan kaikilta työntekijöiltä työelämässä. Merkityksellisintä osallistujien näkökulmasta kuitenkin oli osallistuminen ja osallisuuden kokemuksen vahvistuminen ja oman kyvykkyyden hyödyntäminen.

Työelämävalmiuksia alueellista hyvinvointia kehittämällä - konseptissa kuvataan toiminnan arvoperusta, toiminnan sisältö, toimintaperiaatteet, toiminnan arviointikohteet ja toiminnan tuoma lisäarvo. Toimintakonsepti, itsereflektioväline TOPI ja alueellisen digitalisaation edellytykset ovat kuvatut yksityiskohtaisesti hankeen julkaisussa Työelämävalmiuksia alueellista hyvinvointia kehittämällä, joka on saatavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-041-0