Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20407

Hankkeen nimi: nZEB hankeosaaminen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: (03) 245 2111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HEINO PERTTU

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: perttu.heino(at)tamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 401 2168

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Ekokumppanit Oy, 1801748-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää erilaisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Koska rakennukset ovat suurin yksittäinen energiankäyttäjä, EU:ssa siirrytään seuraavaksi lähes nollaenergiarakennuksiin (nZEB-rakennukset), joilla on erittäin korkea energiatehokkuus, ja joiden vähäinen energiatarve katetaan laajalti uusiutuvalla energialla, mukaan lukien lähellä tuotettu uusiutuva energia. Vuoden 2019 alusta lähtien kaikkien uusien julkisten rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia, ja vuoden 2021 alusta vaatimus koskee myös muita uusia rakennuksia.

nZEB-rakennukset edellyttävät uusia ratkaisuja rakennusten suunnittelulle, laitevalinnoille sekä energiankäytölle ja sen ohjaukselle. nZEB -tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että rakennusten arkkitehtuuri ja rakenneratkaisut on suunniteltu energiatehokkaiksi. Tämän lisäksi taloteknisten ratkaisujen, sekä LVI- että sähkötekniset järjestelmät, tulee olla oikein mitoitettuja ja laitekokonaisuuksien oikein valittuja ja yhteensopivia. Kokonaisuuksia tulee voida ohjata, mitata ja hallita älykkäästi. Kokonaisratkaisujen tulee olla taloudellisesti perusteltuja, ja rakennusten tulee pysyä terveellisinä ja turvallisina käyttäjilleen. Rakennukset tulee rakentaa huolella ja niiden järjestelmiä tulee myös osata käyttää, huoltaa ja ylläpitää.

Hankkeen kohde on energiatehokas pientalorakentaminen. Hankkeen päätavoitteena on, että alan toimijat osaavat tunnistaa nZEB-rakennusten haasteet ja tarjota yhteistoiminnallisesti pientalorakentajaperheille aidosti vähän energiaa käyttäviä kokonaisratkaisuja. Hankkeessa kehitetään uutta osaamista nZEB pientalon kokonaisratkaisulle ja toimintatavoille. Samalla synnytetään kokonaan uutta palveluliiketoimintaa ja luodaan uusia työpaikkoja. Hankkeessa syntyy toimenpideohjeistus, joka toimii opetusaineistona nZEB pientalon suunnitteluun, rakentamisprosessiin, käyttöönottoon ja käyttöön sekä näiden vaiheiden dokumentointiin.

Hanke toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Ekokumppanit Oy:n yhteistyönä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Vuoreksen rakentamisen sekä pientalorakentamisessa toimivien alan yritysten kanssa. Vuoreksen rakentajaperheille tarjotaan ohjausta hankkeen suunnittelussa ja rakentamisen aikana. Hankkeeseen osallistuville suunnittelijoille, jotka ovat yleisesti pieniä yrityksiä, tarjotaan mahdollisuus osallistua koulutusluonteisiin työpajoihin, joissa he uudistavat omaa osaamistaan ja samalla tuovat erilaisia näkemyksiä yhteiseen käyttöön. Tämän lisäksi toteutetaan alan toimijoiden keskuudessa vuorovaikutteinen selvitys, jonka tavoitteena on tuoda esille muutostarve, miksi pitäisi asioita tehdä toisin sekä mitä toimenpiteitä muutoksen aikaansaaminen edellyttää. Tavoitteena on lisäksi selvittää, mitä osaamista muutos edellyttää ja mitä uusia liiketoimintamahdollisuuksia muutos voisi tuoda mukanaan. Hankkeen lopussa järjestetään myös kaikille avoimia tulosseminaareja, joissa levitetään laajemmin nZEB-osaamista. Hankkeessa syntyvästä aineistosta tehdään myös e-opiskelumateriaali.

Hankkeen tuloksena pientalorakentamisen kentällä toimivien yritysten asiakasymmärrys kasvaa, ja yritykset osaavat jatkossa huomioida lainsäädännöllisten vaatimusten ja teknologian tuomien mahdollisuuksien lisäksi myös entistä paremmin asiakkaan tarpeet, osaamisen ja kiinnostuksen liittyen rakennuksessa toteutettaviin teknologisiin ratkaisuihin. Siten koko ala kehittyy. Samalla hankkeen tuloksena rakentajaperheet saavat aikaisempaa parempaa ohjausta hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä onnistumisen edellytykset. Tulosten avulla koko pientalorakentamiseen liittyvä liiketoiminta kehittyy vastaamaan sekä tulevaisuuden haasteita, että asiakkaiden tarpeita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat pientalojen rakentamisessa mukana olevat arkkitehti-, rakenne- ja talotekniset suunnittelijat, urakoitsijat (rakennustekniset työt, talotekniikan urakoitsijat), mahdolliset valvojat sekä vastaavat mestarit, jotka yleisesti ovat enintään muutaman työntekijän työllistäviä mikroyrityksiä tai pieniä tai keskisuuria yrityksiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti kohderyhminä ovat taloteknisten järjestelmien valmistajat ja rakentamisen alan myyjät, talotehtaat sekä rakennusviranomaiset. Välillisesti hanke koskettaa myös pilottialueen pientalojen kuluttajarakennuttajia, joille tarjotaan asiantuntevaa hankeohjausta. Uuden energiatehokkuuteen liittyvän tiedon ja osaamisen syntymisen kautta hankkeesta hyötyy välillisesti koko uudisrakentamisen ala valtakunnallisesti.

Kehitettävä aineisto kehittää alaa ja soveltuu yrittäjien osaamisen kehittämiseen. Se soveltuu suoraan myös TAMK:in ja muiden alan kouluttajien oppimateriaaliksi, jolloin alan tuleville ammattilaisille saadaan ajantasaista ja omaa toimialaa kehittävää osaamista. Hanke myös antaa kouluttajille uutta näkemystä oman alansa koulutuksen kehittämiseen. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat siten myös erilaisiin koulutusorganisaatioihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 208 770

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 208 770

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 293 360

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 293 360

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Lempäälä, Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 125

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankketta suunnittelevien asiantuntijoiden kokemukseen perustuen. Tyypillisesti teknillisten järjestelmien suunnittelijat ovat miehiä. Asuntojen rakentamisessa, kuten lopputuloksen toiminnallisuuden ja visuaalisuuden suunnittelussa, naiset ovat kuitenkin mukana huomattavasti enemmän. Loppukäyttäjissä on yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta tekijöistä suurin osa on miehiä. Naisten näkökulma teknisiin järjestelmiin ei ole sen takia toistaiseksi näkynyt -vain teknistä toimintaa on korostettu. Käyttäjälähötöisyyttä ei vielä olla huomioitu suunnittelussa. Tätä tullaan kuitenkin korostamaan hankkeessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoite on, että alan toimijat osaisivat ottaa paremmin huomioon erilaiset käyttäjäryhmät ja niiden moninaiset tarpeet. Hankkeessa tullaan tekemään ratkaisuja, jotka toimivat erilaisten ihmisten elämässä, ei vain sukupuoleen vaan myös muun muassa ikään perustuen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, mutta hankkeessa pyritään saamaan teknisten järjestelmien suunnittelu naisia houkuttelevammaksi. Tällä hetkellä LVIja sähkösuunnittelijoista on noin 5-10 % naisia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Hanke tukee uusiutuvaa energiatuotantoa. Hankkeen vaikutuksena rakennusten käyttöikä kasvaa. Lisäksi hanke vaikuttaa korjausrakentamiseen myönteisesti. Yksi keskeisiä asioita hankkeen sisällössä on tehokas tilasuunnittelu vähän energiaa käyttävässä rakennuksessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Vähähiilisyys on suuri hankkeen ajava voima. Lähes nollaenergiarakentaminen vaikuttaa myönteisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus eivät ole hankkeen fokuksena. Ihmisten tietoisuus suunnittelun vaikutuksista kuitenkin kasvaa hankkeen myötä esimerkiksi pihasuunnittelussa luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Maankäytön suunnittelu paranee myös.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 4
nZEB rakentamisen yksi tavoite on kasvihuonekaasujen vähentäminen uusiutuvaa energiatuotantoa suosimalla. Lisäksi hulevesien käsittely muodostuu järkevämmäksi, kun hulevesiä käytetään muun muassa pihojen kasteluun.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hyvin suunniteltu ja rakennettu rakennus käyttää tehokkaasti materiaalia ja tuottaa vain vähän jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 7
nZEB rakentamisessa uusiutuvien energialähteiden käyttö on keskeinen tekijä. Hankkeessa kehitetään rakennusten läheisyydessä tapahtuvaa energiatuotantoa (near-by), joka käsittää aurinko-, tuuli- ja bioenergian.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Hanke vaikuttaa uuden liiketoiminnan kehittymiseen. Tehostuva nergiankäyttö vähentää ulkomailta ostettavaa energiaa. Pienemmät energiakustannukset mahdollistavat palveluiden määrän kasvun rakennusten ja niiden järjestelmien käyttö- ja kunnossapidossa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 6
Erityisesti pk-yritysten palveluliiketoiminnan kehittäminen on yksi hankkeen fokuksia.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Palveluliiketoiminnan kehittyminen voi vaikuttaa myönteisesti urakoitsijoiden logistiikkaan. Hankkeen varsinaine fokus ei kuitenkaan ole liikkuminen ja logistiikka.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Hanke parantaa rakennusten ja niiden järjestelmien käytettävyyttä ja esteettömyyttä. Hankkeessa huomioidaan erilaisten loppukäyttäjien tarpeet.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Erilaisten loppukäyttäjien tarpeiden huomioiminen (sukupuoli, ikä, terveys) otetaan huomioon hankkeessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Hanke tukee eriarvoisuuden vähentämistä muun muassa esteettömyyden kautta.
Kulttuuriympäristö 2 3
Rakennettu ympäristö on merkittävin kulttuuriympäristö.
Ympäristöosaaminen 5 6
Alan toimijoiden ympäristöosaamisen kehittäminen on yksi hankkeen tavoitteista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankeen tausta ja tavoitteet

nZEB Hankeosaaminen -kehityshankkeessa keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin uuden energiatehokkaan lähes nollaenergiapientalon rakennuttamisen toimintamallin kehittäminen. Osatavoitteiksi määritettiin rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden valinlintaprosessin korostaminen, hankkeen johtamiseen sekä eri järjestelmien yhteensopivuuden varmistamiseen liittyvien toimintojen ja ohjeistuksen kehittäminen.

Projektin toteutuksen tavoitteiksi asetettiin kolme rinnakkain toteutettavaa toisiaan tukevaa toiminnallista kokonaisuutta:
‐ rakennuttajakoulutukset
‐ työpajakoulutukset ja kuluttajarakennuttajille suunnattavat
hankeohjaustilaisuudet sekä
‐ kysely- ja haastattelututkimuksen.

Hankepäätöksen mukaisesti työpajat ja kuluttajarakennuttajille kohdistettavat hankeohjaustilaisuudet päätettiin toteuttaa kysely- ja haastattelututkimuksen kanssa rinnakkaisina toimenpiteinä.

Tavoitteeksi asetettiin tuotteistetun pientalorakennuttamisen hankemallin ja toimintaohjeistuksen kehittäminen koulutusluonteisen haastattelututkimuksen sekä työpajoista saadun palautteen perusteella.

Tavoitteena oli lisäksi laatia toimintamallista, toimintatavoista ja ohjeista web-pohjainen käyttöliittymä sekä e-koulutusaineisto yleiseen käyttöön. Tuloksena kehitettävä aineisto muodostaa nZEB pientalon rakennuttamisen hankekokonaisuuden.

Hankeen toteutus

Tavoitteen mukainen hankemalli, e-oppimisaineisto ja näihin liittyvä mallia sekä e-oppimisaineistoa tukeva ohjeistus on laadittu. Malli ja e-oppimisaineisto sekä näitä tukeva ohjeistus on ladattavissa ja käytettävissä hankkeen tulokset kokoavalta sivustolta.

Todellisille rakennuttajille tarkoitettu hankeohjaus toteutettiin yhden rakennuttajaperheen kanssa. Hankeohjausteeman alla järjestettiin neljä tapaamista. Mukana hankeohjauksessa oli myös rakennushankkeeseen ryhtyvän hankkeeseen rakennussuunnittelijaksi ja pääsuun-nittelijaksi nimetty ammattilainen.

Kysely- ja haastattelututkimus toteutettiin hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Kysely- ja haastattelututkimuksessa mukana olleiden haastateltujen lukumäärä ylitti merkittävästi hankesuunnitelman tavoitteeksi kirjatun määrän.

Hankkeessa järjestettiin hankesuunnitelman mukaisesti lisäksi koulutustyöpajoja sekä kuluttajarakennuttajille suunnattuja yleisötilaisuuksia (rakennuttajainfot). Näissä tilaisuuksissa käsiteltiin yleisesti rakennuttamiseen liittyvää ongelmakenttää sekä kehitettävää hankemallia ja siihen liittyviä uusia näkökulmia.

Hankkeen tulokset

Tuloksena laadittu hankemalli rakentuu kolmesta tarkentuvasta tasosta. Ensimmäisellä karkealla tasolla malli jakaantuu viiteen vaiheeseen, jotka yhdessä peräkkäisinä katkeamattomana ketjuna muodostavat hankkeen toteuttamiseksi vaadittavat tehtäväkokonaisuudet kunkin vaiheen teeman mukaisesti. Toisessa tasossa kukin vaihe on jaettu tarkempiin toimenpiteitä sisältäviin tehtäväkokonaisuuksiin. Kolmannella tasolla malli avaa jokaisen tehtävän mallia ja toimintoja tukeviksi ohjeistuksiksi sekä vaadittaviksi tulostavoitteiksi.

Hankemallin tulokset muokattiin web-pohjaisen käyttöliittymän muotoon. Käyttöliittymän tavoitteena oli osaltaan lisätä projektissa esille tulleiden uusien ajatusten esilletuloa ja muutoksen leviämistä. Tavoitteena käyttöliittymän kehittämisessä oli myös tulosten tavoitettavuuden ja käytettävyyden lisääntyminen. Hankemallista laadittiin lisäksi mallia tukeva ohjeistus sekä e-oppimisaineisto http://nzeb.blogs.tamk.fi/.

Sähköiseen helposti hyödynnettävään ja käyttäjäystävälliseen muotoon laadittu käyttöliittymä mahdollistaa koko hankkeen keskeisten vaiheiden ja tehtävien hahmottamisen yhtenä kokonaisuutena sekä toisaalta yksittäisten tehtäväkuvausten määrittäminen. Mallista laadittiin myös kirjallinen raportti, joka sisällöltään ja rakenteeltaan on yhteneväinen laaditun sähköisen käyttöliittymän kanssa. Laadittuun pientalorakennuttamisen hankemalli sekä mallia tukeva ohjeistus löytyvät sivustolta http://nzeb.projects.tamk.fi

Laadittu malli ja sen pohjalta rakennettu käyttöliittymä kuvaa hankeen eri vaiheita ja tehtäviä hankkeen alusta loppuun. Valitsemalla eri vaiheiden alta haluamansa tehtävän, käyttäjälle aukeaa selitysteksti, joka kuvaa aina ao. tehtävän sisältöä ja tavoitteita. Kunkin vaiheen lopusta löytyy lisäksi yhteenveto vaiheen keskeisitä tehtävistä ja tulostavoitteista.