Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20410

Hankkeen nimi: Mikrot menestykseen - työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittäminen mikroyrityksissä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0291483-4

Jakeluosoite: Brahenkatu 20

Puhelinnumero: +35822757100

Postinumero: 20100

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.yrittajat.fi/varsinaissuomenyrittajat/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Munter

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.munter(at)yrittajat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358442969071

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Työterveyslaitos, 0220266-9
Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry, 0142137-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mikroyrityksiä on 93,6 % kaikista maamme yrityksistä ja niiden rooli talouskasvun ja työpaikkojen luojina on tullut yhteiskunnallisesti yhä merkittävämmäksi. Mikroyrittäjien kokema työn imu, työtyytyväisyys, innostus työstä ja vahva motivaatio kannattelee heitä arjen työssä. Usein kuitenkin yrittäjän työpäivät venyvät, eikä yritystoiminnalle annetulla panoksella (henkilö-, pääoma- ja materiaalipanostus) aikaansaatu tuotos aina kohtuudella vastaa tehtyä työmäärää tai korvaa tinkimistä omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Hankkeen tavoitteena on parantaa mikroyrittäjien työn tuottavuutta, innovointia ja työhyvinvointia, tukemalla yrittäjien osaamista sekä kehittämällä, tuottamalla ja levittämällä mikroyrittäjille ratkaisuja (hyviä käytäntöjä, toimintamalleja, mittari) tuottavuuden ja työhyvinvoinnin arviointiin ja edistämiseen huomioiden eri-ikäiset ja uran eri vaiheissa olevat mikroyrittäjät. Hankkeessa vahvistetaan sekä mikroyrittäjien keskinäistä verkostoitumista että verkostoitumista yrittäjien tuki- ja neuvontahojen kanssa. Lisäksi hanke kehittää yrittäjien tuki –ja neuvontatahojen valmiuksia edistää mikroyrittäjien työhyvinvointia ja tuottavuutta osana toimintaansa. Varsinais-Suomessa toteutettavat hanketoiminnot ovat a) yrityskohtaiset kehittämistoimet mikroyrittäjien tuottavuuden, innovoinnin ja työhyvinvoinnin edistämiseksi, b) avoimet verkostotyöpajat mikroyrittäjille ja heidän tuki- ja neuvontaverkostolleen, c) mikroyrittäjien tuki- ja neuvontaverkoston kumppanuuden kehittäminen sekä d) jatkuva aktiivinen viestintä tulosten levittämiseksi. Toimintojen kautta hankkeessa aikaansaadut ratkaisut, hyvät käytännöt ja toimintamallit mikroyrittäjille tuottavuuden, innovoinnin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä edistetty verkostoitumispotentiaali, tukevat mikroyrittäjien menestymisedellytyksiä muuttuvassa markkina- ja toimintaympäristössä. Hankkeen tulokset palvelevat myös mikroyrittäjien tuki- ja neuvontatahoja sekä muita yrittäjien sidosryhmiä heidän työssään paikallisesti, seudullisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke toteutetaan Varsinais-Suomessa. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat alueella toimivat mikroyrittäjät (yksinyrittäjät, alle 10 henkilöä työllistävät yritykset) sekä heidän ympärillään toimivat keskeiset toimijat: yrittäjäyhdistykset, tilitoimistot, yritysneuvojat (elinkeinoasiamiehet, kehittämiskeskukset, uusiyrityskeskukset jne.), yrityskummit, yrittäjäkoulutuksia järjestävät tahot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeella on monia välillisiä kohderyhminä kuten mikroyrityksien työntekijät (muut kuin yrittäjä itse) sekä alueilla toimivat työterveyshuoltoyksiköt. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat myös mikroyrittäjien puolisot, joiden rooli yrittäjän tukena on erittäin keskeinen. Hankkeen tuloksista hyötyvät myös mikroyrittäjät ja heidän sidosryhmät maanlaajuisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 201 196

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 201 196

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 246 033

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 246 033

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Salon, Turun, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen

Kunnat: Sauvo, Oripää, Pyhäranta, Koski Tl, Aura, Naantali, Turku, Taivassalo, Kustavi, Pöytyä, Masku, Kemiönsaari, Vehmaa, Salo, Nousiainen, Paimio, Lieto, Mynämäki, Somero, Rusko, Loimaa, Raisio, Marttila, Laitila, Kaarina, Uusikaupunki, Parainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 53

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 41

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 111

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnitelmassa on huomioitu yrittäjien lukumäärän ja yrityskoon jakautuminen sukupuolittain (yrittäjistä naisia on noin 1/3; naisyrittäjistä lähes ¾ on yksinyrittäjiä kun miesyrittäjistä vajaa 60 %); ikäjakauma on hyvin samankaltainen molemmilla sukupuolilla. Mies- ja naisyrittäjien työhyvinvointi työn imun ja voimavarojen sekä työn kuormitustekijöiden osalta on samansuuntainen. Naiset arvioivat terveytensä ja työkykynsä sekä elintapansa hieman miehiä paremmaksi. Työhyvinvointi aiheena on usein enemmän naisyrittäjiä houkutteleva, ja myös se, että naisten koulutustaso on miesyrittäjiä korkeampi saattaa lisätä kiinnostusta aiheeseen. Kuitenkin tuottavuuden yhdistäminen työhyvinvointiin todennäköisesti lisää myös miesyrittäjien kiinnostusta hanketta kohtaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutuksessa ja toimintojen suunnittelussa mies- ja naisyrittäjien näkökulma otetaan huomioon seuraavasti: Hankkeen mikroyrityskohtaisessa osiossa rekrytoitavista mikroyrityksistä kolmasosa edustaa naisyrittäjiä. Lisäksi pyritään saamaan mukaan miesyrittäjävaltaiselta alalta naisyrittäjiä ja naisyrittäjävaltaiselta alalta miesyrittäjiä. Näin kehittämistoimenpiteiden tulokset, hyvät käytännöt ja toimintatavat rakentuvat kolmella tavalla: kaikille mikroyrittäjille soveltuvina, naisyrittäjille soveltuvina ja miesyrittäjille soveltuvina. Hankkeen työpajailloista tiedotettaessa paikalliset yrittäjänaisyhdistykset ovat yksi keskeinen tiedotuskanava naisyrittäjien tavoittamiseksi. Työpajatilaisuuksiin osallistuvien henkilöiden sukupuoli kysytään, jotta voidaan seurata osallistuvien henkilöiden sukupuolijakaumaa ja tarvittaessa kehittää tilaisuuksien markkinointia siten, että saadaan osallistujia sekä mies- että naisyrittäjistä. Palautteen perusteella myös arvioidaan työpajan toteutusta ja tarvittaessa kehitetään sisältöjä vastaamaan paremmin mies- ja naisyrittäjien tarpeisiin. Yrittäjien tuki- ja neuvontatahoille järjestettävissä tilaisuuksissa huomioidaan sukupuolinäkökulma mietittäessä, miten nämä tahot voisivat paremmin ottaa huomioon mies- ja naisyrittäjien erilaiset palvelu- ja osaamisen kehittämistarpeet (esim. myös miesyrittäjien työn ja perheen yhteensovittaminen) työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Hankkeen kaikessa arvioinnissa sekä väli- ja loppuraportoinneissa tarkastellaan mies- ja naisyrittäjien osallistumista hankkeen toimintaan, osallistumista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Taloudellisen ajotavan ja biopolttoaineiden hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan tukevat luonnonvarojen käytön kestävyyttä toteuttajien ja kohderyhmien osalta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hanketilaisuudet järjestetään seudullisesti, jolla vähennetään osallistujien liikkumisen tarvetta autoilla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 6
Edistetään yrittäjien kemikaaliturvallisuuteen liittyvää osaamista (työskentelytavat, suojautuminen, turvallinen hävittäminen) ja käytettävien tuotteiden ympäristöystävällisyyden arviointia (esim. käytettävät maalit, liuottimet, pesu- ja puhdistusaineet).
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 6
Toimialoilla (esim. kuljetusala, metalliteollisuus, alkutuotanto) huomioidaan käytössä olevien aineiden (esim. kemikaalit, torjunta-aineet, kaasut) oikeaoppiset käyttötavat, menetelmät ja käyttömäärät, jotta niiden pääsy ympäristöön voidaan ehkäistä. Henkilö- ja tavaraliikenteen yrittäjillä on käytössään mahdollisimman uudenaikainen kalusto ja kaluston kunnossapidosta huolehditaan, jolloin mm. pakokaasupäästöt pysyvät pieninä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 4
Hanke edistää esimerkiksi matkailuyrittäjien toimintaedellytyksiä. Tämä puolestaan edistää luonnonsuojelualueiden monimuotoisuuden säilymistä, kun retkeilijöillä on mahdollisuus tutustua ja liikkua alueilla asiantuntevan matkailuyrittäjän/oppaan kanssa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Pyrkimällä toteuttajien ja kohderyhmien osalta kierrätysmateriaalien käyttöön, harkitsemalla tulostuksen/painotuotteiden tarpeellisuutta, kannustamalla yrittäjiä yhteishankintoihin sekä vähentämällä ylipäätään syntyvien jätteiden määrää ja kierrättämällä ne oikein; näin vastataan myös maakuntastrategian Resurssiviisauden -kärkiteemaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Mahdollisuuksien mukaan biopolttoaineiden hyödyntäminen sekä uusiutuvien energioiden käytön lisääminen alueilla, jossa sitä on tarjolla (esim. tuulivoima, vesivoima).
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke vaikuttaa suoraan mikroyritysten pysyvyyteen osana kuntien elinkeinorakennetta maakuntastrategian mukaisesti. Yrityksien tuottavuus paranee ja sitä kautta kilpailukyky vahvistuu. Yrittäjät huolehtivat työhyvinvoinnistaan, ja jatkavat ja jaksavat yrittäjinä. Onnistuneet sukupolvenvaihdokset ja yrityksen myynnit sekä yrittäjien verkostoituminen liiketoiminnoissa ja hankinnoista tukee yritystoiminnan jatkuvuutta paikallisesti. Hanketoiminnot järjestetään seudullisesti, jolloin hyödynnetään paikallisia palveluntuottajia (tilat ja tarjoilut työpajoissa ja tilaisuuksissa). Elinkeinorakenteen kehittämisessä on huomioitava myös yritysneuvonnan palvelujen paikallinen saatavuus yrittäjyysaktiivisuutta tukevana.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Kannustetaan kohderyhmää sähköisten palveluiden (mm. yritysneuvonta, verottaja, tilitoimistot) ja toimintojen käyttöön (esim. sähköinen rahtikirja). Asiakasviestinnän ja markkinoinnin hoitaminen sähköisillä mainoksilla/uutiskirjeillat tms. perinteisten painotuotteiden sijaan. Hankkeen toteuttajat käyttävät hyväkseen sähköistä viestintää mahdollisimman tehokkaasti ja hankkeessa tuoteut ratkaisut ja hyvät käytännöt pyritään toteuttamaan, mahdollisuuksien mukaan, sähköisillä alustoilla.
Liikkuminen ja logistiikka 5 7
Kohderyhmän ja toteuttajien liikkumisen tarvetta pyritään vähentämään kuljetusten, asiakaskäyntien tms. reittien huolellisella suunnittelulla ja useamman asian hoitamisella samalla kertaa. Lisäksi otetaan huomioon joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen tarjoamat vaihtoehdot liikkumiselle, niin työmatka- kuin arkiliikunnan osalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanketoiminnot tähtäävät yrittäjien hyvinvoinnin kehittymiseen, joka heijastuu suoraan yrittäjiin itseensä, heidän läheisiin, asiakkaisiin, yrityksen menestymiseen ja turvallisuuskriittisillä aloilla turvallisuustason parantumiseen (mm. maanteiden henkilö- ja tavaraliikenteessä). Mikroyrittäjien työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtimisen merkitys tuottavuudelle nostetaan esiin ja sen kehittämiseen tarjotaan uusia keinoja. Verkostoituminen tarjoaa osallisuutta, osallistumisen mahdollisuuksia sekä oppimisen mahdollisuuksia sekä toteuttajille että kohderyhmälle. Hankkeessa käytettävät luovat ja toiminnalliset menetelmät tuovat yrittäjille uudenlaista näkökulmaa niin hyvinvoinvoinnista huolehtimiseen kuin työn kuormituksen hallintaan. Edistämällä mikroyrittäjien toimintaedellytyksiä, luodaan myös kasvumahdollisuuksia – mikroyrittäjät työllistävät toisia yrittäjiä ostaessaan heiltä palveluita ja toisaalta mikroyrittäjissä on myös potentiaalisia kasvuyrityksiä työllisyyden näkökulmasta. Onnistuneet sukupolvenvaihdokset ja yritysten omistajanvaihdokset työllistävät uusia yrittäjiä ja tukee luopujan hyvinvointia hänen saadessaa jatkajan työlleen. Lisäksi esimerkiksi matkailu-, luovien alojen-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja tuottavat mikroyrittäjät tukevat väestön paikallisia ja seudullisia harrastusmahdollisuuksia. Em. tukee maakuntastrategian kärkiteemoista vastuullisuutta ja yhteistyötaitoja.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke edistää mikroyrittäjien toimintaedellytyksiä, jotka usein jäävät kehittämistoimien ulkopuolelle isompiin yrityksiin verrattuna. Maksuttomat ja seudulliset työpajatilaisuudet tukevat myös heikommassa taloustilanteessa olevien yrittäjien osallistumismahdollisuuksia. Mies- ja naisyrittäjien näkökulmat huomiodaan, kuten kohdassa Sukupuolten tasa-arvo on kuvattu. Yhteistyö- ja yritysverkostojen näkyväksi tekeminen lisää eri ikäisten ja taustaisten yrittäjien mahdollisuuksia löytää sopivia yrityskumppaneita ja soveltuvia yhteistyötahoja liiketoiminnan edistämiseen. Verkostoituminen lisää myös toimialojen ja yrityskokojen rajat ylittävää yhteistyötä, maakuntastrategian mukaisesti (Yhteistyötaidot - Yhdessä rajat ylittäen).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää yrittäjyyden arvostusta ja luo positiivista kuvaa yrittäjyydestä varteenotettavana ammatillisena vaihtoehtona. Hanketilaisuudet ovat avoimia kaikille mikroyrittäjille sukupuoleen tai etniseen taustaan katsomatta – markkinoimalla hanketilaisuuksia eri toimitatahoiden kautta pyritään varmistamaan kohderyhmien kattava tavoitettavuus. Lisäksi hankemateriaaleissa huomioidaan mies- ja naisyrittäjänäkökulma, yritystoiminnan elinkaaren eri vaiheissa olevat yrittäjät sekä materiaalien selkokielisyys maahanmuuttajayrittäjiä ajatellen. Lisäksi yritystoiminnan lakkauttamiseen liittyvään epäonnistumisen leimaan pyritään vaikuttamaan tukemalla myös kokeilemista, yrittämistä ja erehtymistä tukevan ilmapiirin muodostumista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Maaseutu- ja matkailuyrittäjät sekä luovien alojen yrittäjät vaalivat kulttuuriperintöä sekä toisaalta luonnon, maisemien ja virkistysalueiden ympäristöystävällistä käyttöä. Yrittämisen paikallisuuden ja lähipalvelujen tuottamisen imagoa korostamalla tuetaan elinvoimaisuutta myös alueen keskuksien ulkopuolella (Maakunstrategia: Saavutettavuus - Lähestyttävä Itämeren portti). Yrittäjäjärjestöt, paikalliset yrittäjäyhdistykset ja sidosryhmät yhdessä kunnan kanssa arvioivat ja suunnittelevat rakennuskantaa ja kaupunkirakennetta yrittämisen edellytyksiä tukevaksi, paikallisuutta korostavaksi kulttuuriperintöä ja olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä unohtamatta.
Ympäristöosaaminen 4 4
Hanketoimintojen aikana pyritään vaikuttamaan yrittäjien ympäristöosaamiseen ja -tietoisuuteen. Vaikutus kohdentuu yrittäjien tekemiin valintoihin yrityksen energiamuodon valinnassa, ympäristöystävällisissä hankinnoissa, harkintana auton vs. muun liikkumisen muodon välillä, paikallisuuden korostumisena, kierrättämisenä, oikeaoppisina työtapoina (päästöt/haitat minimoidaan).

9 Loppuraportin tiivistelmä

Mikroyrityksiä on 93,6 % kaikista maamme yrityksistä ja niiden rooli talouskasvun ja työpaikkojen luojina on tullut yhteiskunnallisesti yhä merkittävämmäksi. Mikroyrittäjien kokema työn imu, työtyytyväisyys, innostus työstä ja vahva motivaatio kannattelee heitä arjen työssä. Usein kuitenkin yrittäjän työpäivät venyvät, eikä yritystoiminnalle annetulla panoksella aikaansaatu tuotos aina kohtuudella vastaa tehtyä työmäärää tai korvaa tinkimistä omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta.

Varsinais-Suomen Yrittäjien, Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa Mikrot menestykseen -hankkeessa tavoitteena oli parantaa mikroyrittäjien työn tuottavuutta, innovointia ja työhyvinvointia. Hankkeessa on tuettu yrittäjien osaamista ja valmiuksia tunnistaa ja muuttaa toimintaansa työn tuottavuutta ja työhyvinvoinnista huolehtimista tukevaksi, kartoitettu ja levitetty mikroyrittäjille sekä heidän ympärillä toimiville tuki-ja neuvontaverkostoille ratkaisuja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin arviointiin ja edistämiseen sekä pilotoitu yrittäjän tukiverkkopalvelu. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo ja LähiTapiola/Varsinais-Suomi yhdessä toteuttajien kanssa.

Hankkeen viestintätekoina syntyi yli 30 artikkelia, pidettiin puheenvuoroja muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa, tavoitettiin lähes 400 osallistujaa verkostotyöpajoissa sekä koostettiin hankkeen eri toiminnoista kerätyistä kokemuksista ja hyvistä käytännöistä pelikortit. Kaikki viestintäteot toivat näkökulmia ja kehittämisajatuksia yrittäjille omaan hyvinvointiin, yritystoimintaan, työyhteisön toimintaan, innovaatioihin tai talouden hallintaan. Materiaalia pystyvät hyödyntämään myös yrittäjien ympärillä toimivat tuki- ja neuvontatahot työssään. Suurin osa artikkeleista on saatavilla Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehden verkkojulkaisuina ja maksuttomat pelikortit hankkeen toteuttajilta.

Yrittäjät pohtivat usein liian pitkään yksin ratkaisuja ongelmatilanteissa, ja tämä pahimmillaan voi johtaa tilanteen heikentymiseen ja yrittäjän voimavarojen ehtymiseen. Tähän tarpeeseen vastaamiseksi pilotoitiin yrittäjän tukiverkkopalvelu, joka myös jatkuu hankkeen päätyttyä Varsinais-Suomen Yrittäjien hallinnoimana. Tukiverkkopalvelun malli rakennettiin yhdessä yrittäjien ympärillä toimivien tuki- ja neuvontatahojen kanssa. Kehitetyssä mallissa yrittäjä ottaa yhteyttä tukiverkkopalveluun, ja puheluihin vastaa vapaaehtoinen yrityskummi Varsinais-Suomen Yrityskummeista. Yrityskummi tukee keskustellen yrittäjää ratkaisujen löytämisessä, ja tarvittaessa auttaa ottamaan yhteyttä sidosryhmiin (esim. pankki, verottaja, talous- ja velkaneuvonta, Kela).

Hankkeeseen osallistuneissa 34 mikroyrityksessä tapahtui myönteisiä toimintatapojen muutoksia ja ketterää reagointia toimialan muutoksiin, mutta myös yrityksen tilanteen heikkenemistä. Yrittäjillä oli vähän kirjallisesti laadittuja dokumentteja toimintansa tukena, talouden tunnuslukujen seuranta ja hyödyntäminen toiminnassa oli vaihtelevaa. Kirjallisesti laadittua moniammatillista kehittämispalautetta olivat yksinyrittäjät hyödyntäneet työnantajia enemmän. Palautteen vaikutukset olivat havaittavissa työympäristöstä ja hyvinvoinnista huolehtimisessa ja talouden hallinnan myönteisenä muutoksena. Yrittäjien arvioiden madaltumiseen puolestaan vaikuttivat useat tekijät kuten yrittäjien keskinäisen puheen puute, heikko taloudellinen tilanne, toimintaympäristön muutos, vaikeus löytää osaavaa työvoimaa tai hallitsematon kasvu. Hanke osoitti, miten tärkeä yrittäjien on pysähtyä arjessa ja arvioida omia toimintatapojaan. Hankkeen kokemusten perusteella keskustelut kasvokkain vaikuttaisivat toimivan paremmin muutoksia edistävinä ja ajatuksia herättävinä kuin kirjallinen palaute vahvuuksista ja kehittämiskohteista.

Hankkeen tuloksista rakentui mikroyrityksen kokonaisuuden tasapaino -malli. Siinä on mukana aktiivinen yritystoiminnan kehittäminen, talouden hallinta, työympäristöstä ja hyvinvoinnista huolehtiminen sekä työnantajilla lisäksi sujuva työyhteisön toiminta. Tämä kokonaisuuden tasapaino yhdessä yrittäjäkipinän (yrittäjä innostunut tekemisestään) ja selkeän liiketoiminta- ja brändikäsityksen kanssa synnyttää ”positiivisuuden kehän”, joka tukee yrittäjän hyvinvointia ja yrityksen menestymisedellytyksiä.

Kaikkiaan hanketoiminnot muodostivat kokonaisuuden, jolla mikroyrittäjän hyvinvoinnin ja työn tuottavuuden näkökulma pidettiin esillä ja siten osaltaan vahvistettiin mikroyrittäjäkulttuuria, jossa työhyvinvointi, tuottavuus ja hyvät työolot ovat mukana menestyvän mikroyrittäjän toimintatavoissa. Hankkeen tulokset edelleen vahvistavat sitä, että mikroyritysten erityispiirteet vaativat niille sopivia toimintatapoja. Hankkeen tulokset palvelevat myös mikroyrittäjien tuki- ja neuvontatahoja sekä muita yrittäjien sidosryhmiä.