Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20415

Hankkeen nimi: Valmiudet kuntoon

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.8.2015 ja päättyy 31.7.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0210427-6

Jakeluosoite: Meripuistokatu 22

Puhelinnumero: 0406476928

Postinumero: 94100

Postitoimipaikka: KEMI

WWW-osoite: http://www.kemi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Portimo Virpi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Valmiudet kuntoon -hankkeen hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virpi.portimo(at)edukemi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406476928

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella halutaan vahvistaa maahanmuuttajien ammatillista osaamista ja luoda paremmat edellytykset heidän kiinnittymiselleen suomalaiseen työelämään.

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat henkilöt, joilla on vähäinen koulutustausta ja kokemus opiskelusta. Heidän perustietonsa ja kielitaitonsa työn hankkimiseksi ovat puutteelliset. Heidän ammatillista osaamistaan on vaikea tunnistaa. He tarvitsevat erityistä tukea, pitkäkestoisiakin toimenpidejaksoja ja yksilöllisesti räätälöityjä työllistymispolkuja.

Tavoite 1 Hankkeen ensimmäinen tavoite on vahvistaa maahanmuuttajien ammatillista osaamista ja kehittää heidän kielitaitoaan ja muita työmarkkinavalmiuksiaan toiminnallisen koulutuksen avulla.

Tavoite 2 Toinen tavoite on luoda työmahdollisuuksia ja suunnitella yksilöllisiä työllistymispolkuja maahanmuuttajille, joilla on vähäinen koulutustausta. Hanke vaikuttaa pysyvästi maahanmuuttajien kotoutumiseen ja elämänlaadun paranemiseen sekä vahvistaa heidän kiinnittymistään suomalaiseen työelämään ja ehkäisee heidän syrjäytymistään.

Tavoite 3 Hankkeen tavoitteena on kehittää verkostoyhteistyönä toimintamalli, joka vastaa työnhakijoiden ja toimeksiantajien tarpeisiin. Se edistää työelämän monimuotoisuutta ja kaksisuuntaista kotoutumista.


Toimenpiteet

Hankkeen alussa on valintajakso, jonka aikana selvitetään osallistujien palvelujen tarve ja henkilökohtainen erilaisista toimenpiteistä koostuva polku. Valmennuspalvelujen tarjonta, Kohti Työelämää -valmennus, jatkuu koko hankkeen ajan tiiviissä yhteistyössä Kemin kaupungin työllisyyspalveluiden sekä Lapin TE-palveluiden kanssa.

Ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi järjestetään kahtena erillisenä työvoimakoulutuksena orientoivat opinnot sosiaali- ja terveysalalle sekä ympäristöalalle. Osallistujia valmennetaan osuustoimintaan osuustoiminta- ja yrittäjyysopinnoilla. Kemin Osaajien Osuuskunnan kanssa tehdään yhteistyötä sekä osuustoiminta/yrittäjyyskoulutuksessa että osallistujien työllistymisessä. Kaikki opetus ja valmennus on selkokielistä.

Hankkeen alusta alkaen luodaan tehokkaan viestinnän ja henkilökohtaisten keskustelujen avulla yhteistyöverkosto toimijoista, jotka voivat tarjota työharjoittelumahdollisuuksia sekä myöhemmin toimeksiantoja osuuskunnan kautta työllistyville. Hankkeeseen osallistujia tukevat ja ohjaavat työhönvalmentajat.


Tulokset

Hankkeeseen osallistuu arviolta 60 henkilöä, jotka ohjautuvat hankkeen aikana seuraaviin toimenpiteisiin:
- Kohti Työelämää -valmennus, 26 henkilöä.
- Sosiaali- ja terveysalalle orientoivat opinnot, työvoimakoulutus, 15 henkilöä. 
- Ympäristöalalle orientoivat opinnot, työvoimakoulutus, 15 henkilöä.
- Osuustoiminta/yrittäjyysopinnot (työvoimakoulutus) orientoivien opintojen jälkeen, 30 henkilöä.
Työharjoittelupaikka löytyy 30 henkilölle työvoimakoulutuksien aikana.
Verkostotoimijoita on työharjoittelujen jälkeen vähintään 20.
Työhönvalmennukseen työvoimakoulutuksen ja Kohti työelämää -valmennuksen jälkeen osallistuu 30 henkilöä. Uravalmennukseen ja eripituisiin työkokeiluihin osallistuu yhteensä 10 henkilöä. Palkkatuettuun työhön menee viisi henkilöä.

Ammatillisen osaamisen kehittäminen sekä kielitaidon ja muiden työmarkkinavalmiuksen paraneminen johtaa työllistymismahdollisuuksien ja elämänlaadun paranemiseen sekä osallistujien työllistymiseen. Koulutusten suorittaneista työllistyy hankkeen jälkeen joko osuuskunnan kautta tai avoimilla työmarkkinoilla 19 henkilöä. Välillisesti toimenpiteet vaikuttavat osallistujien perheiden hyvinvointiin.

Hankkeen jälkeen 34 henkilöä jatkaa joko ammatilliseen koulutukseen tai suomen kielen opintoihin.

Välillinen vaikutus on myös työelämän monimuotoistuminen. Vaikutukset ulottuvat kaikkiin hankkeen toimijoihin. Henkilökohtaista avustajaa tarvitsevat saavat palvelua. Maisemahoitotarpeisiin voidaan vastata tarjoamalla osaavaa työvoimaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Suurin osa hankkeen kohderyhmiin kuuluvista henkilöistä on työttömiä maahanmuuttajia.
Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2014 Kemi-Tornion alueella Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin kuukaudessa yhteensä 226 henkilöä, joista 15-50-vuotiaita yhteensä 167 henkilöä. Alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 49 ja yli 50-vuotiaita 59, joista 35 henkilöä oli yli 54-vuotiaita.

Kemi-Tornion alueen työttömistä ulkomaalaisista työnhakijoista vuonna 2014 suurin osa oli myanmarilaisia (48), venäläisiä (37), afganistanilaisia (14), ruotsalaisia (25), irakilaisia (12) ja thaimaalaisia (16).

Suurin osa 226 työttömästä ulkomaalaisesta työnhakijasta vuonna 2014 oli Lapin TE-palvelujen osaamisen kehittämisen (94) ja tuetun työllistämisen (85) palvelujen asiakkaita. Tammikuussa 2015 työttömiä ulkomaalaisia työnhakijoita (ml. lomautetut) oli Kemi-Tornion alueella Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 378 henkilöä ja vastaava luku helmikuussa 2015 oli 223.

Koulutuksessa olevien määrä nousi tammikuun 64 henkilöstä helmikuussa 217 henkilöön kotoutumiskoulutuksen alettua. Toukokuun 2015 lopussa Kemin lyseon lukion järjestämässä kotoutumiskoulutuksessa on 145 maahanmuuttajaa, joista osa on potentiaalisia hankkeen asiakkaita, jotka ovat olleet Suomessa vasta vähän aikaa ja joiden kotoutumisaika on kesken.

Kemissä on tällä hetkellä myös yli 50 työtöntä ulkomaalaista henkilöä, jotka ovat olleet Suomessa jo pitemmän aikaa. Heidän kotoutumisaikansa on päättynyt. He ovat olleet pitkään työttöminä.

Hankkeen suurin kohderyhmä ovat henkilöt, joilla on vähäinen koulutustausta ja kokemus opiskelusta. Heidän perustietonsa työn hankkimiseksi ovat puutteelliset, samoin kielitaito. Heidän ammatillista osaamistaan on vaikea tunnistaa. He tarvitsevat erityistä tukea, pitkäkestoisiakin toimenpidejaksoja ja yksilöllisesti räätälöityjä työllistymispolkuja. Tämän kohderyhmän henkilöt voidaan jakaa pienempiin ryhmiin mm. kielitaidon ja työkyvyn perusteella:

1. Oppimisvaikeuksista kärsivät maahanmuuttajat, joiden kielitaito (A2.1) ei kehity ammattiopintojen ja työelämän vaatimalle tasolle (A2.2 – B1.1). Monet näistä henkilöistä ovat olleet pitkään kotoutumiskoulutuksessa, aloittaneet luku- ja kirjoitustaidon koulutuksesta ja kerranneet usein viimeisimpiä koulutusmoduuleita tuloksetta. Monet heistä ovat olleet myös pitkään Suomessa. Iän perusteella voidaan erottaa
1a Alle 30 -vuotiaat nuoret työikäiset,
1b 30 – 54 -vuotiaat ja
1c yli 54-vuotiaat.

2. Suomessa ammatillisen koulutuksen käyneet tai keskeyttäneet, kotoutumiskoulutuksen käyneet ja pitkään Suomessa olleet työttömät maahanmuuttajat. Ammatillisen koulutuksen keskeytyksen syynä on usein ollut kielitaidon puutteellisuus ja/tai kielen oppimisen tuen ja ohjauksen puute, jolloin ammatillinen koulutus on koettu liian haastavaksi.

3. Vajaakuntoiset, heikosti suomea osaavat ja erittäin heikosssa työmarkkina-asemassa olevat eri ikäiset maahanmuuttajat.

Neljäs pienempi kohderyhmä ovat hyvin koulutetut maahanmuuttajat, joiden on vaikea työllistyä koulutustaan vastaavaan työhön. Työllistyminen vaatisi pitkiäkin opintoja suomen kielellä ammatillisen pätevyyden saavuttamiseksi Suomessa. Opinnot vaativat vahvaa motivaatiota ja hyvää kielitaitoa. Joskus ikäkin muodostuu oppimisen esteeksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat Kemi-Tornio -alueen työnantajat, yhdistykset ja muut toimijat, jotka voivat tarjota työtä toimeksiantojen muodossa työttömille maahanmuuttajille yhteistyössä hankkeen kanssa. Näihin kohderyhmiin kuuluvat myös julkinen sektori (viranomaiset, työ- ja elinkeinotoimisto, oppilaitokset) sekä muut Meri-Lapissa kotouttamistyötä tekevät, MAKO-verkoston jäsenet ja heidän yhteistyökumppaninsa. Työelämän monimuotoistumisen kautta koko seutukunnan valtaväestö ja sen yksittäiset kansalaiset hyötyvät hankkeesta monikulttuurisen toimintamallin kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 190 327

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 163 139

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 237 909

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 203 924

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Keminmaa, Simo, Tornio, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa toimitaan Kemin lyseon lukion maahanmuuttajakoulutuksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ympäristöalalle orientoivat opinnot selkokielellä, työvoimakoulutus on miespainotteista (15 hlöä), sosiaali- ja terveysalalle orientoivat opinnot, työvoimakoulutus naispainotteista (15 hlöä).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kaikessa Kemin lyseon lukion maahanmuuttajakoulutuksen toiminnassa tavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 5
Hankkeen osallistujien ammattitaito kehittyy ympäristönhoitotyössä ja he voivat omalta osaltaan edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Ympäristönhoitotyöstä tiedottamalla jaetaan samalla tietoa ympäristön ekologiasta ja neuvotaan, millä tavalla voi itse vaikuttaa ilmastonmuutosta ehkäisevästi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 4
Hankkeen osallistujien ammattitaito kehittyy ympäristönhoitotyössä ja he voivat omalta osaltaan edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 4
Ympäristönhoidollisten toimenpiteiden vaikutukset ovat myönteisiä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 3
Ympäristönhoitotöiden kohteista osa voi kuulua Natura2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
Ympäristönhoitotyössä on mahdollista käyttää ympäristönhoidosta syntynyttä biojätettä esimerkiksi bioenergian lähteenä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 1
Ympäristönhoitotyössä on mahdollista käyttää ympäristönhoidosta syntynyttä biojätettä esimerkiksi bioenergian lähteenä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeella pyritään kehittämään paikallisia palveluita ja tukemaan paikallista elinkeinorakennetta. Pyritään myös löytämään sellaista, vielä tekemätöntä "silpputyötä", joka voidaan toteuttaa ekologisella ja taloudellisella tavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeella pyritään tarjoamaan paikallisia palveluita ja tukemaan paikallista elinkeinorakennetta. Molemmat hankkeen ammatillisesti orientoivat koulutukset tähtäävät aineettomien palvelujen tarjonnan osaamiseen ja kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 1
Työvoimakoulutuksissa ohjeistetaan huomioimaan taloudellisuus, esim. osallistujat liikkuvat työkohteisiin yhteiskuljetuksella koulutusten aikana.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Osallistujien työmarkkinatilanne helpottuu, kotoutuminen etenee, perheiden tilanne paranee. Henkilökohtaista avustajaa tarvitsevien palvelut paranevat.
Tasa-arvon edistäminen 10 8
Sukupuolten ja maahanmuuttajien tasa-arvoinen työllistyminen, kaksisuuntainen kotoutuminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 6
Kaksisuuntainen kotoutuminen edistää yhteiskunnallista ja kulttuurillista tasa-arvoa.
Kulttuuriympäristö 5 3
Ympäristönhoidon työvoimakoulutuksella edistetään perinneympäristöjen vaalimista.
Ympäristöosaaminen 5 4
Ympäristönhoidon työvoimakoulutuksella edistetään ympäristötietoutta ja -osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kemin kaupungin Kemin lyseon lukion maahanmuuttajakoulutuksen Valmiudet kuntoon -(ESR)hankkeen toiminta-aika oli 3.8.2015-31.7.2017. Hankkeessa vahvistettiin maahanmuuttajien työtoimintakykyä Meri-Lapin alueella erilaisten valmentavien toimintojen avulla.
Hankkeen päätoimenpiteitä olivat
1. Kohti työelämää -valmennus (kesto puoli vuotta, kaksi kertaa järjestetty)
2. Metsätalousalan opintoja maahanmuuttajille -työvoimakoulutus (kesto 20 ov)
3. Sosiaali- ja terveysalan opintoja maahanmuuttajille -työvoimakoulutus (kesto 20 ov)
4. Osuuskuntatoiminta- ja yrittäjyysopintoja maahanmuuttajille -työvoimakoulutus (kesto 10 ov).

Hankkeen kohderyhmänä olivat maahanmuuttaja-asiakkaat, jotka olivat työttöminä työnhakijoina Meri-Lapin TE -toimistossa.

Hankkeeseen osallistui yhteensä 56 henkilöä. Hankkeen toimenpiteiden osallistujamäärät jakaantuivat seuraavanlaisesti:
- Kohti työelämää 1 -valmennus, 14 henkilöä
- Kohti työelämää 2 -valmennus, 13 henkilöä
- Sosiaali- ja terveysalan opintoja maahanmuuttajille -koulutus, 15 henkilöä
- Metsätalousalan opintoja maahanmuuttajille -koulutus, 14 henkilöä
- Osuustoiminta- ja yrittäjyysopintoja maahanmuuttajille -koulutus, 10 henkilöä

Kohti työelämää -valmennuksessa kehitettiin osallistujien työelämätietoutta, ammatillista osaamista ja kielitaitoa, erityisesti ammattialakohtaisen sanaston osalta. Osaamista, työtoimintakykyä ja työelämävalmiuksia vahvistetaan työharjoittelujaksojen, yksilö- ja ryhmävalmentamisen ja Työmatkalla -ryhmäprosessien avulla sekä parantamalla yksilöllistä elämänhallinnallista osaamista ja tilannetta.

Ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi järjestettiin kahtena erillisenä työvoimakoulutuksena valmentavat opinnot sosiaali- ja terveysalalle sekä metsätalousalalle. Molempien koulutuksien kouluttajana toimi Ammattiopisto Lappia. Osallistujia valmennettiin osuustoimintaan osuustoiminta- ja yrittäjyysopinnoilla, jossa toimi kouluttajana Cimson Koulutuspalvelut Oy. Työvoimakoulutuksissa osallistujien työelämä- ja elämänhallintavahvuuksia tuki hankkeen työhönvalmentaja. Sekä hankkeen opetus että valmennus oli selkokielistä.

Hankkeen tuloksia:
1. Hankkeessa vahvistettiin maahanmuuttajien ammatillista osaamista, kehitettiin heidän kielitaitoaan ja muita työmarkkinavalmiuksiaan toiminnallisen koulutuksen sekä valmennuksen avulla.
2. Toiminnallinen koulutus ja valmennus nosti maahanmuuttajien kielitaitotasoa sekä auttoi työelämään suuntautuvien jatkosuunnitelmien toteutumisessa.
3. Hankkeessa luotiin työharjoittelumahdollisuuksia ja suunniteltiin yksilöllisiä työllistymispolkuja maahanmuuttajille. Kohti Työelämää -valmennus sekä muut hankkeen valmennus- ja ohjauspalvelut tekivät tiiviisti yhteistyötä Lapin TE-palveluiden, ELY -keskuksen Koordi -hankkeen sekä Kemin kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Hankkeessa luotiin yhteistyöverkosto toimijoista, jotka pystyivät tarjoamaan työharjoittelu- ja työkokeilumahdollisuuksia sekä myöhemmin mahdollisia työpaikkoja. Hankkeen työharjoittelu- ja valmennusjaksoilla osallistujia tukivat ja ohjasivat työhönvalmentajat.
4. Hanke vaikutti myönteisesti maahanmuuttajien kotoutumiseen ja elämänlaadun paranemiseen sekä ehkäisi heidän syrjäytymistään.
5. Kohti työelämää -valmennuksissa luotiin kummiverkosto, joka auttoi kotoutumisessa ja työelämään tutustumisessa.
6. Kohti työelämää -valmennukseen sisältyi Merivan järjestämä Työmatkalla -ryhmäprosessi palveluineen vahvistamaan osallistujien työ-, terveys- ja osallisuusosaamista.
7. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota elämänhallinnallisia ja työelämällisiä valmiuksia parantavaan palvelunohjaamiseen. Erityisesti terveydenhuollisten palveluiden kehittämiseen vastattiin laatimalla selkokielisiä, terveydenhuollollisia ohjeistuksia maahanmuuttajien ja terveydenhuollon palveluntarjoajien käyttöön.
8. Verkostotoimijoita valmennuksien ja työvoimakoulutuksien jälkeen oli yhteensä 48 kappaletta (29 yritystä ja 19 muita organisaatioita).
9. Työelämän monimuotoistuminen oli yksi hankkeen välillisistä vaikutuksista. Vaikutukset ulottuivat kaikkiin hankkeen toimijoihin. Maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen kehittämisellä tuettiin alueellista kehittämistyötä valmentamalla osaajia metsätalous- ja sosiaali- ja terveysalalle sekä yrittäjyyteen.
10. Eri ammattikunnat saivat lisää toimijoita Meri-Lapin alueelle. Opiskelijoita meni kymmenelle eri ammatilliselle alalle opiskelemaan.
Hankkeen jälkeen ammatillisiin koulutuksiin meni yhteensä 31 henkilöä. Eri koulutuksiin meni yhteensä 35 henkilöä. Töihin meni yhteensä 15 henkilöä (palkkatyö, palkkatuellinen työ, työkokeilu ja osuuskuntatyö).