Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20416

Hankkeen nimi: Foreign Lounge (FOLO)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JÄNKÄLÄ RAIMO JUHANI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raimo.jankala(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 510 9481

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuttajien kohtaamat työllistymisen haasteet ovat tiedossa. Tiedon puute sekä tarjolla olevista työpaikoista että maahanmuuttajatyöntekijöiden taidoista ja koulutustaustasta vaikeuttavat työsaantia. Verkostojen puuttuminen, erilaiset työnantajien ennakkoluulot sekä maahanmuuttajien puutteelliset tiedot Suomen työelämästä ovat tärkeimpiä työllistymisen esteitä.
Työmahdollisuuksien puute johtaa usein siihen, että maahanmuuttajien panostuksista huolimatta integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan tapahtuu usein sosiaalihuollon palveluiden eikä niinkään työelämän kautta. Erityisesti maahanmuuttajanuoret ja naiset ovat vaarassa syrjäytyä.
Maahanmuuttajien osaaminen on tällä hetkellä vajaassa käytössä ja jää helposti kielitaidon sekä muiden muodollisten vaatimusten taakse piiloon. Foreign Lounge (FOLO) hankkeessa aihetta lähestytään positiivisen psykologian viitekehyksessä. Huomio suunnataan maahanmuuttajatyönhakijan osaamiseen ja vahvuuksiin eikä keskitytä yksinomaan heidän työllistymistä estävien seikkojen poistamiseen
Hankkeen tavoitteena on hyödyntää ja soveltaa työnhaussa menetelmiä, jotka perustuvat maahanmuuttajatyönhakijoiden vahvuuksiin ja kulttuurilähtöisiin erikoisosaamisiin. Työnhaku muuttuu aktiiviseksi ja päämäärätietoiseksi toiminnaksi, jota tuetaan mentoroinnilla ja vertaistuella sekä aktiivisella verkostoitumisella.
Hankkeen tuomana lisäarvona on uusien työnhauen menetelmien kokeileva kehittäminen. Foreign Lounge -hankkeessa sovelletaan myös maahanmuuttajien lähtömaissa ja maahanmuuttajien työllistymispolitiikassa hyvin onnistuneiden maiden hyviä käytäntöjä sekä kehitetään uusia.
FOLO toimii fyysisenä ja virtuaalisena kohtaamispaikkana sekä ohjauksen ja valmennuksen keskuksena, jossa maahanmuuttajatyöhakijat myyvät osaamistaan työnantajille sekä herättävät tarpeen uusille työtehtäville. Sitoutuminen varmistetaan kutsumalla hankkeen kumppanuusverkostoihin yrittäjiä, julkisen sektorin työantajia, kuntaviranomaisia ja työhallinnon edustajia verkottumaan maahanmuuttajien kanssa.
Maahanmuuttajista valitaan mentori -koulutukseen henkilöitä, joista osa toimii jatkossa maahanmuuttajatyönhakijoiden mentoreina hankehenkilöstön ohella. Maahanmuuttajien työllistymistä tehostetaan erilaisilla työmenetelmillä. Niiden lähtökohtana on työnhakijan osaaminen, joka tunnistetaan ja tunnustetaan. Tätä varten tehdään erikoistumisstrategiaan perustuva työnhakijakohtainen nykytila-analyysi, osaamiskartoitus, jonka pohjalta laaditaan henkilökohtainen urasuunnitelma, osaamisportfolio. Luovia menetelmiä käyttämällä avataan ovia henkilökohtaisen osaamisen innovatiiviseen yhdistelyyn. Löydetään henkilön kiinnostuksen ja intohimon kohteita. Osaamisportfolio ohjaa strategisesti työhakua. Maahanmuuttajatyöhakija voi myös perustaa yrityksen omalla osaamisalueellaan tai liittyä osuuskuntaan.
Maahanmuuttajien potentiaaliset vahvuudet kansainvälistymisessä (kieli, vieraan kulttuurin tuntemus tms.) suunnataan yritysten kansainvälisen kaupan avuksi. Hanke hakee tätä tarkoitusta varten kehittämiskumppanuuteen yrityksiä, joilla on tarvetta vientiä ja kansainvälistymistä auttaviin tehtäviin.
FOLON keskeisiä toimintamuotoja ovat kokeileminen ja toiminnallinen oppiminen. Oppiminen tapahtuu reflektoimalla saatuja kokemuksia. Olennaista on kannustaa ja rohkaista työnhakijaa omaan aktiiviseen toimintaan ja verkostojen rakentamiseen ja toimimaan yrittäjämäisesti.
Maahanmuuttajien verkostoitumista tuetaan koko hankkeen elinkaareen ajan järjestämällä teemakohtaisia tai monialaisia tilaisuuksia ja työpajoja, basaareja, joissa maahanmuuttajat ja kantaväestö kohtaavat rakentavassa hengessä. Viestintä hankkeen palveluista on aktiivista ja näkyvää.
Hankkeen toimesta perustetaan kehittämiskohteesta kiinnostuneiden tahojen sekä asiantuntijoiden strateginen kumppanuusverkosto. Kumppanuusverkoston työpajoissa käsitellään eri teemoja. Työantajien ja työnhakijoiden osaamisen myyntiä ja kohtaamista edistetään matchmaking ja pitchaus -tilaisuuksia. Sosiaalinen media mahdollistaa nämä toiminnot joustavasti.
Hanketoimijat verkottuvat ja jalkautuvat eri tapahtumiin, jotta tietoisuus osaavista maahanmuuttajista leviää sekä hankkeessa kehittyvä työhaun toimintamalli tulee tutuksi myös kantaväestölle. Välittöminä tuloksina maahanmuuttajat koetaan voimavarana yritysten ja muiden työorganisaatioiden työntekijöinä tai yrittäjinä sekä saadaan näyttöä voimavaraperusteisesta työllistymisestä. Pitkällä aikavälillä hanke muuttaa asenteet positiivisiksi maahanmuuttajatyönhakijoiden ja työnantajien vuorovaikutuksessa. Tuloksena syntyvä työllistymisen toimintamalli juurrutetaan TE-toimiston kanssa tehtävällä yhteistyöllä hankkeen toiminta-aikana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhymän muodostavat työnhakijoina olevat maahanmuuttajat Lapissa. Keskitytään mm. niihin maahanmuuttajiin, joilla on ammatillista koulutusta tai korkeakoulututkinto ja mahdollisesti työkokemusta.
Hankkeen toimintaan mukaan tulevat työnanatajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Maahanmuuttajien parissa työskentelevät asiantuntijat, viranomaistahot, kuntapalveluiden tuottajat, työvoimaviranomaiset ja kolmannen sektorin toimijat. yritykset ja organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 373 309

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 371 900

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 466 638

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 464 876

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin

Kunnat: Rovaniemi, Keminmaa, Tornio, Kolari, Ranua, Muonio, Kittilä, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 23

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisten työllisyysaste (38%) oli Lapissa vuonna 2010 koko väestöä selkeästi matalammalla tasolla. Muissa kuin Kemi-Tornion ja Rovaniemen seutukunnissa ulkomaalaisten työllisyysaste (52 %) oli jo huomattavasti korkeampi. Lapissa ulkomaalaisten miesten työllisyysaste on laskenut vuodesta 2007 seitsemän prosenttiyksikköä ja oli vuonna 2010 noin 40 prosenttia eli lähes yhtä matala kuin naisten (36 %). Naisten työllisyysaste on pysynyt useita vuosia lähes muuttumattomana. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisten naisten työttömyysaste on laskenut Lapissa 2000-luvulla miesten työttömyysastetta voimakkaammin. Naisten työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 noin 26 prosenttia eli jo lähes prosenttiyksiköä pienempi kuin miesten.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa otetaan tasapuolisesti huomioon molemmat sukupuolet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa otetaan tasapuolisesti huomioon molemmat sukupuolet

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Uutta osaamista ja kulttuuritietoa elinkeinojen harjoittajille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Yleinen ilmapiiri maahanmuuttajia kohtaan paranee ja vaikuttaa maahanmuuttajien hyvinvointiin ja edistää kulttuurien välistä kommunikaatiota
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Lisää toisesta kulttuurista tulevien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan samalla vahvistaen maahanmuuttajien omaa kulttuuriidentiteettiä ja ylpeyttä siitä.
Kulttuuriympäristö 2 5
Maahanmuutajien kulttuuri tulee näkyvämmäksi ja vaikutta paikalliseen kulttuuriympäristöön sitä rikastuttaen.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden osaamisen tunnistaminen vaikeuttaa osaltaan heidän työllistymistään. Lisäksi suomen kielen taito, vähäinen työkokemus, kapeat verkostot ja työnantajien ennakkoluulot sekä maahanmuuttajien puutteelliset tiedot suomalaisesta työelämästä sekä työmahdollisuuksista hidastavat heidän työllistymistään. Maahanmuuttajien osaamista on toistaiseksi riittämättömästi hyödynnetty ja heidän taitonsa jäävät usein piiloon. Foreign Lounge (FOLO) -projektissa aihetta lähestyttiin positiivisen psykologian viitekehyksessä. Projektissa huomio suunnattiin maahanmuuttajatyönhakijoiden osaamisiin ja vahvuuksiin.

FOLO –projektin tavoitteena oli edistää maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden työllistymistä ja kehittää maahanmuuttajille soveltuvia työllistymispalveluita. Projektin osatavoitteita olivat: a) tuottaa uusia keinoja maahanmuuttajille työllistymiseen, b) hyödyntää hyviä käytäntöjä ja c) tuottaa menetelmiä maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen.

FOLO sovelsi kohderyhmän työnhaussa menetelmiä, jotka perustuivat maahanmuuttajatyönhakijoiden erityisosaamisiin ja kulttuurisiin taitoihin. Työnhaku muutettiin aktiiviseksi ja päämäärätietoiseksi toiminnaksi, jota tuettiin mentoroinnilla, vertaistuella ja verkostoitumisella. FOLO:n toimintaa ohjaavia periaatteita olivat kokeileminen ja toiminnallinen oppiminen. Oppiminen tapahtui reflektoimalla saatuja kokemuksia. Olennaista oli kannustaa ja rohkaista työnhakijaa omaan aktiiviseen toimintaan ja verkostojen rakentamiseen sekä toimimaan yrittäjämäisesti.

FOLO toimi maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamispaikkana sekä työnhaun ohjauksen ja valmennuksen ympäristönä. Työnhakupalveluiden lähtökohtana oli työnhakijan osaamisen profilointi. Sitä varten työnhakijan kanssa tehtiin erikoistumisstrategiaan perustuva osaamiskartoitus, jonka pohjalta laadittiin henkilökohtainen työnhakusuunnitelma. Luovien menetelmien avulla innovatiivisesti yhdistettiin työnhakijan koulutuksen, työkokemuksen ja harrastusten kautta hankittua osaamista ja paikannettiin työnhakijan kiinnostuksen kohteita. Syntynyt henkilökohtainen osaamisportfolio ohjasi strategisesti työhakua. Työnhakuprosessi eteni vaiheittain, jossa orientaation jälkeen seurasivat strateginen ja operatiivinen vaihe. Työnhaku kulminoitui taktiseen vaiheeseen, jossa valittiin kulloinkin tarkoituksenmukaisimmat keinot lähestyä työnantajaa. Projektitiimi tuki työnhakijaa, jotta työnhakijan osaaminen saatiin lyhyessä ajassa mahdollisimman monen potentiaalisen työnantajan tietoon.

Kahdeksan työnhakijaa valmennettiin mentoreiksi tekemällä oppimisen menetelmällä. Valmennuksen sisältöalueista yksi käsitteli sidosryhmäyhteistyötä. Mentorit osallistuivat projektin järjestämien FOLO-foorumien suunnitteluun, markkinointiin ja toteuttamiseen. Yrityksiä sitoutettiin kumppanuuteen kehittämistehtävillä, joita työnhakijat suorittivat vahvuusalueisiinsa liittyvinä pienimuotoisina projekteina. Näin työnhakijat pääsivät näyttämään osaamistaan ja kartuttamaan osaamistaan tuottamalla uutta tietoa, joka hyödytti heitä itseään ja samalla myös yrityksiä. TE-toimiston työkokeilu –toimenpidettä sovellettiin samalla tavalla työnhakijan osaamisen tunnistamisen ja näyttämisen välineenä.

Projektille asetetut määrälliset työllistymistavoitteet saavutettiin. Suurin osa projektin osallistujista työllistyi määräaikaiseen ja/tai osa-aikaiseen työhön. FOLO:n tulosten saavuttamisesta tuki luottamuksen ja arvostamisen ilmapiirin aikaansaaminen työnhakijan ja projektitiimin välille. Projektissa oli riittävästi aikaa työnhakijoiden aitoon kuuntelemiseen ja työnhakusuunnitelmien tekemiseen. Työnhakijan omia voimavaroja tukevan työotteen käyttäminen lisäsi työnhakijan toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen. Luottamuksellinen kasvokkain tapahtunut keskustelu selkeytti työnhakusuunnitelmia sekä sitoutti työnhakijoita yhdessä projektitiimin kanssa asetettuihin työllistymistavoitteisiin. Työnhakusuunnitelmat muuntautuivat työnantajakontakteista saadun palautteen perusteella.

Intensiivinen ”työnhakuistunto” antoi lyhyessä ajassa paljon tietoa työnhakijan tilanteesta ja toi esille myös sellaisia asioita, joista ei mahdollisesti muuten keskusteltaisi työllistymiseen liittyvässä tapaamisessa. Työnhakijan tilanteessa saattoi tapahtua merkittävää muutosta jopa vain tunnin kestävän tapaamisen jälkeen, jos häntä pystyttiin tarvittaessa tukemaan ja auttamaan aktiivisen työnhaun aloittamisessa. FOLO:ssa tuki oli jatkuvasti saatavilla ja työnhakusuunnitelman toimeenpanon ensimmäiset askeleet tehtiin monesti yhdessä työnhakijan kanssa.

Projektin tuloksena rakentunut työllistämismalli on enemmänkin kokonaisuus erilaisista työnhakua tukevista keinoista, joiden taustalla vaikuttavat strateginen, systemaattinen sekä ihmistä arvostava ja kunnioittava toiminta. Arvostaminen lähti siitä, että työnhakija kohdattiin aidosti ja hänen osaamisensa ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen käytettiin riittävästi aikaa. Arvostus ja luottamus saatiin aikaan tekemisen kautta, joka FOLO:ssa tarkoitti välitöntä työnhaun toimenpiteiden aloittamista yhdessä työnhakijan kanssa työnhakusuunnitelman mukaisesti. Konkreettisesti se tarkoitti yhteydenottoja työnantajiin ja muita toimenpiteitä työllistymismahdollisuuksien selvittämiseksi. Osa työnhakijoista (mentorit) sai projektin toimesta vastuullisia tehtäviä toimimalla FOLO -foorumien suunnittelu-, markkinointi- ja toteuttamistehtävissä. He saivat työkokemusta ja kontakteja keskeisiin paikallisiin toimijoihin. Vähäinen merkitys ei ollut myöskään sillä kokemuksella, että heihin luotettiin ja heille annettiin vastuuta selviytyä suhteellisen vaativista tehtävistä. FOLO-foorumien tuloksena aikaansaatu vuoropuhelu kuntalaisten, yrittäjien ja maahanmuuttajien välille lisäsi ymmärrystä maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden tilanteesta sekä toi maahanmuuttajille tietoa suomalaisesta työelämästä vahvistaen myös positiivista ilmapiiriä maahanmuuttajia kohtaan.