Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20420

Hankkeen nimi: HoivaDigi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: 09 8868 7300 (Tikkurila)

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hannele Niiniö

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannele.niinio(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 562 4440

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän hankkeen tavoitteena on yritysten verkostoituminen palvelujen digitalisoinnin mahdollistamiseksi ja siihen liittyvän tiedon haltuun ottamiseksi. Hankkeen kehittämistoiminnan kohderyhmänä ovat Uudenmaan hoiva-alan mikro, pienet ja keskisuuret yritykset ja tavoitteena niiden henkilöstön osaamisen ja optimaalisten toimintavalmiuksien lisääminen. Konkreettisina tavoitteina on: 1. verkosto-osaamisen, 2. johtamisosaamisen, ml. oman työn johtamisen ja 3. informaatiotalouteen sekä teknologiaan liittyvän osaamisen lisääminen ja työssä jaksamisen edistäminen.

Hankkeeseen rekrytoidaan erikokoisia hoivayrityksiä, joiden digitalisoinnin ja johtamisosaamisen tarve vaihtelee. Hankkeessa käytetään toimintatutkimuksellista otetta, jolloin alkumittauksen perusteella sovitaan yrityksissä kehittämiskohteet ja hahmotetaan kehittämisprosessi yksilöllisesti. Huomiota kiinnitetään palveluprosessien kehittämiseen ja tulosten mitattavuuteen. Hankkeeseen haetaan 8-12 case -yritystä ja 2-3 mentoriyritystä eli sellaisia yrityksiä, jotka ovat jo panostaneet digitalisointiin monipuolisesti. Työskentely case -yrityksissä toteutetaan henkilöstön kanssa yhdessä palveluprosesseja kehittäen, jolloin työntekijät vaikuttavat suoraan omaan työhönsä ja sitä kautta oma työn johtaminen ja työhyvinvointi paranevat. Kehittämistyössä käytetään erilaisia menetelmiä ja erityisesti kiinnitetään huomiota yli 54-vuotiaiden jaksamiseen.

Yhtä aikaa case -yritysten kehittämisprosessin kanssa rakennetaan laajempaa HoivaDigin verkostoa, johon kutsutaan hoivayritysten lisäksi digipalveluihin ja -tuotteisiin keskittyneitä yrityksiä sekä kolmannen ja julkisen sektorin toimijoita. Verkoston toiminta rakentuu verkostoseminaarien ja kahden kuukauden välein toteutettavien teemoitettujen verkostotapaamisten avulla. Verkostossa pienet yritykset voivat halutessaan toteuttaa yhdessä digitalisointiprosesseja ja esimerkiksi tehdä yhteishankintoja. Verkostoon kuuluvat mentoriyritykset toimivat esimerkkeinä ja benchmarking-kohteina muille. Digipalveluja tuottavat yritykset saavat kontaktipintaa asiakasyrityksiin ja palautetta sekä toiveita tuotteisiinsa liittyen.

Hankkeen tavoiteltavat tulokset voidaan jakaa neljään luokkaan: 1) Digitalisoinnin kehittyminen kunkin yrityksen tavoitteiden ja lähtötason mukaisesti, 2) Verkostojen tuki ja verkosto-osaamisen kasvu yrityksissä, 3) Naisyrittäjyys on vahvistunut johtamisosaamisen, verkostoitumisen ja positiivisen kehittämisen myötä, 4) Mukana olevien yritysten työntekijöiden (erityisesti yli 54-vuotiaat ja maahanmuuttajataustaiset) oman työn johtamisosaaminen ja työhyvinvointi on kasvanut.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat mikro- ja pk-hoivayritysten johtajat ja henkilöstö (case –yritykset, mentoriyritykset, avoimen HoivaDigiverkoston jäsenyritykset). Mukaan toimintaan kutsutaan myös Active for Life BSR-hankkeessa mukana olleita hoiva- ja digialan yrityksiä. Hankkeeseen rekrytoidaan erityisesti naisyrittäjien vetämiä hoivayrityksiä. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan erityisesti yli 54-vuotiaat työntekijät ja heidän työssä jaksaminen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat julkisen ja kolmannen sektorin toimijat sekä yritykset, joille tiedotetaan hankkeen toiminnasta ja tuloksista. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös Laurean opiskelijat ja hankkeessa mukana olevien hoivayritysten asukkaat / asiakkaat ja heidän omaisensa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 222 397

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 214 237

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 307 750

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 286 324

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Järvenpää, Lohja, Kerava, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 39

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 160

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelutyössä on tehty toimintaympäristön analyysiä ja osana sitä tarkasteltu myös sukupuolinäkökulmaa. Hankkeeseen mukaan tulevissa case-yrityksessä on tällä hetkellä saman verran nais- ja miesyrittäjiä. Hoivayritysten henkilöstö on erittäin naisvaltainen, päihde- ja mielenterveyssektorilla on noin 18 % miehiä. Hoivayrityksiin halutaan rekrytoida enemmän miestyöntekijöitä; erityisesti lastensuojelussa ja päihde- ja mt-työssä. Digitalisaatioon panostaminen yrityksissä saattaa helpottaa rekrytoimaan miehiä lisäämällä alan vetovoimaa. Yksityisten, pienten hoivayritysten johtajina on melko paljon naisia ja tässä hankkeessa tuetaan naisyrittäjyyttä tuottavuuteen liittyvän osaamisen kehittymisen ja tietohallinnon johtamisosaamisen ja verkosto-osaamisen kautta. Yli 54-vuotiaiden työntekijöiden, joista valtaosa on naisia, työssä jaksamista ja työurien pidentämistä tuetaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
innovattiostrategiat ja teknologiset uudistukset ovat ohjautuneet paljolti miesvaltaisille aloille. HoivaDigi -hanke vastaa tähän puutteeseen yhdistämällä verkostoon perinteiset naisvaltaiset ja miesvaltaiset alat. Pääosin naisvaltaisen henkilöstön kouluttaminen digitalisaatioon ja yritysten digitaalisen toiminnan kehittäminen auttaa sekä yrityksiä, että työntekijöitä tulevaisuuden haasteissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvon edistäminen ei ole tämän hankkeen pääasiallinen tavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Merkitse onko hankkeella välitön vai välillinen vaikutus alla mainittuihin kestävän kehityksen kysymyksiin. Hankkeella on välittömiä vaikutuksia, jos sen toimenpiteet vaikuttavat suoraan kysyttyyn asiaan. Vaikutukset ovat välillisiä, jos ne suoran vaikutuksen sijaan kohdistuvat epäsuorasti kysyttyyn asiaan eli ovat ns. kerrannaisvaikutuksia. Liikuta liukuvalikossa vastauksesi arvioimaasi vaikutuskohtaan. Kirjoita myös perustelut valinnallesi. Perustelu auttaa syventämään arviointia, tunnistamaan laajemmin ja paremmin vaikutuksia ja voi vaikuttaa myönteisesti hakemuksen arviointiin. Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys: Arvioi hankkeen toimenpiteiden ja toteutusmallin vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ympäristön tilaan. Luonnonvarojen kestävä käyttö tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tai parantamiseen kohdistuvia välittömiä toimia. Katso lisätietoja EU:n monimuotoisuusstrategiasta: http://ec.europa.eu/environment/pubs/pdf/factsheets/biodiversity_2020/2020%20Biodiversity%20Factsheet_FI.pdf Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen: Arvioi, miten hanke vaikuttaa ilmaston muutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen voi olla tulosta mm. annettavasta koulutuksesta tai muusta toiminnasta. Tästä syystä monipuolinen tarkastelu voi olla tarpeen. Perustelussa on mahdollista tarkentaa vastausta ja sen perusteita. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus: Arvioi, miten hankkeen toiminta vaikuttaa tai kohdistuu kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen? Perustelussa on syytä eritellä mihin vaikutus kohdistuu. Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen): Arvioi, miten hankkeen toiminta vaikuttaa tai kohdistuu pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan (ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen). Perustelussa on syytä eritellä mihin vaikutus kohdistuu. Natura 2000 -ohjelman kohteet: Arvioi hankkeen Natura-alueisiin (www.ymparisto.fi/NATURA) kohdistuvat vaikutukset. Taloudellinen kestävyys Taloudellinen kestävyys tarkoittaa vähähiilistä, luonnonvara- ja energiatehokasta taloutta, joka ylläpitää tai jopa kasvattaa luontopääomaa ja sen tarjoamia hyötyjä. Vihreä talous perustuu elinkeinotoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Se luo uudenlaista kilpailukykyä, joka perustuu hyvinvoinnin luomiseen talouden haitallisia vaikutuksia vähentämällä ja maailman biokapasiteettiä turvaamalla. Se tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia mm. biotalouden ja cleantechin avulla ja kasvattaa kestävää kehitystä tukevien ratkaisujen ja toimintamallien kysyntää maailmalla. Kestävä talous mahdollistaa talouden kasvun, jos hyvinvoinnin lisääminen kyetään kytkemään irti aineellisten resurssien käytöstä. Se luo työllisyyttä, uudenlaisia kestävän kulutuksen ja tuotannon toimintamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia sekä tukee paikallisten voimavarojen hyödyntämistä. Vähähiilisyyteen panostava toteutusmalli on suositeltava. Materiaalit ja jätteet: Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: jätteiden määrä, materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys sekä energia- ja materiaalitehokkuus. Uusiutuvien energialähteiden käyttö: Arvioi miten uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen toteutuu hankkeessa. Rakennerahasto-ohjelmassa vähähiilisyyteen kannustaminen on tärkeä tavoite. Tässä uusiutuvien energialähteiden käytöllä on oma roolinsa. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen: Paikallisen elinkeinorakenteen monipuolistaminen on yleensä suositeltavaa, samoin paikallisten resurssien hyödyntäminen. Tässä näkökulmana on kestävältä pohjalta tapahtuva kehittäminen, joka sisältää paikallisten palveluiden hyödyntämisen sekä toisaalta uusiutuvat luonnonvarat ja raaka-aineet, kuten elintarvikkeet ym. Arvioi, miten hanke toteuttaa em. asioita. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen: Arvioi, millaisia vaikutuksia hankkeella on aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Aineettomilla tuotteilla ja palveluilla on tulevaisuudessa nykyistäkin merkittävämpi rooli ja niitä edistämällä voidaan luoda edellytyksiä mm. paikallistalouden vahvistamiseen ja vähähiiliseen yhteiskuntaan. Liikkuminen ja logistiikka: Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: kuljetus- ja/tai liikkumistarpeen väheneminen ja logistiikka, henkilöautoliikenteen osuuden väheneminen sekä joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen osuuden kasvattaminen. On syytä tarkastella objektiivisesti muuttaako, lisääkö tai vähentääkö hanke ja sen toiminta energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen: Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: terveys, hyvinvointi, esteettömyys, osallisuus, osallistuminen, työllisyys, tiedon saatavuus, harrastemahdollisuudet ja luovuuden toteuttaminen. Tarkastelu kattaa monia hyvinvoinnin osatekijöitä, joista hankkeella voi olla vaikutusta yhteen tai useaan. Mm. kohdassa tiedon saatavuus ovat esimerkiksi koulutusmahdollisuudet sekä kirjastojen yms. saavutettavuus. Perustelussa on syytä tarkentaa vaikutuksen kohdistumista. Tasa-arvon edistäminen: Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: naisten ja miesten taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistäminen sekä perinteisten sukupuolikäsitysten purkaminen mm. koulutuksessa tai työelämässä. Tavoitteena ei ole neutraalius vaan toiminnan erilaisten vaikutusten huomioiminen eri ryhmien kannalta. Perustelussa on syytä tarkentaa vaikutuksen kohdistumista. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus: Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: yhteiskuntaryhmien suhteet, erilaisuuden hyväksyminen, eriarvoisuuden vähentäminen, kulttuuri-identiteetti, monikulttuurisuus ja kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen. Vaikutuksia on syytä arvioida minkä tahansa kohderyhmän näkökulmasta. Tarkastelu pohjautuu yhdenvertaisuuden periaatteeseen. Ao. kohdissa on syytä huomioida samantyyppinen arviointitapa kuin sukupuolten tasa-arvoa tarkasteltaessa eli tavoitteena ei ole neutraalius vaan toiminnan erilaisten vaikutusten huomioiminen eri ryhmien kannalta. Perustelussa on syytä tarkentaa vaikutuksen kohdistumista. Kulttuuriympäristö: Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta. Perustelussa on syytä tarkentaa vaikutuksen kohdistumista. Ympäristöosaaminen: Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: ympäristöteknologian, ympäristöjärjestelmien käyttöönoton, ympäristöosaamisen ja tietoisuuden vahvistuminen. Perustelussa on syytä tarkentaa vaikutuksen kohdistumista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Hanke vähentää pitkällä aikavälillä paperijätettä vähentyneen paperinkäytön ja arkistointitarpeen vuoksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Kehittämällä mikro- ja pienten hoivayritysten digitalisointia ja sen alueen osaamista tuetaan niiden kilpailukykyä. Hoivayrittäjiä tukemalla ja organisoimalla verkostoitumismahdollisuuksia muiden pienten hoivayritysten ja digipalveluja tuottavien yritysten sekä hoivapalveluja ostavien kanssa hanke tukee elinkeinorakenteen moninaisuutta Uudellamaalla. Avoin verkosto on mahdollisuus verkostoitua eri toimialojen kesken, jolloin voi syntyä aivan uusia mahdollisuuksia. Eri kehitysasteilla digitalisaatiomurroksessa olevat palvelujen tuotantoon erikoistuneet yritykset saavat tukea toinen toisistaan. Hanke voi yhteen saattaa jossain määrin yrityksiä myös Itämeren alueelta käyttäen olemassa olevia kontakteja Baltic Sea Region Active for Life -hankkeen (Active for Life Finlandin kansainvälinen emohanke) toimijoihin Suomen lisäksi neljässä muussa maassa; Saksassa, Liettuassa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Avoimessa verkostossa syntyy yrityksille uusia hoiva-alan uutta osaamista ja aineettomia palvelutuotteita, joissa yhdistyy digiosaaminen ja hoiva. Molempien alojen yritykset hyötyvät toimimisesta verkostossa, mikä hyödyttää tuloksia levittämällä koko Suomea ja kansainvälisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Kehittämistyössä hankkeen kehittäjät tekevät työtä yrityksissä henkilöstön kanssa, jolloin liikkuminen on vähäistä. Samoin verkostotapaamiset pyritään järjestämään niin, että niihin voi osallistua etänä. Palvelujen digitalisoinnin seurauksena on asiakkaiden ja henkilöstön liikkumisen tarpeiden väheheneminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Hanke edistää yritysten johdon ja henkilöstön välitöntä hyvinvointia tukemalla uusien digitaalisten välineiden käyttöön ottoa (asiakastietojärjestelmät, markkinointi, hoiva- ja turvapalvelut). Yhteinen kehittäminen on positiivinen prosessi ja yritysten työntekijöillä on mahdollisuus osallistua Kohtaamistaiteen työhyvinvointiryhmiin. Työhyvinvointiin panostaminen on myös yritysten kilpailukeino työvoiman riittävyyteen. Työprosessien kehittyminen lisää välillisesti asiakkaiden ja monesti myös omaisten hyvinvinvointia antamalla aikaa aitoon kohtaamiseen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Selvitysten mukaan erityisesti naisyrittäjien vähäisemmät it-valmiudet ovat muodostaneet pullonkaulan hoivayritysten digitalisaation kehittymiselle ja sitä olemme tässä hankkeessa purkamassa. Digiosaamisen haltuunotto lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa lisäämällä naisten osaamista tällä alueella ja toisaalta miesten kiinnostusta hoivayrityksiä kohtaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Digitalisaatiota parantamalla yksityiset toimijat pystyvät olemaan osana hoitoketjua ja edistämään kansalaisten yhdenvertaisia palveluja digitaalisella asiakastietojen siirrolla. Hankkeessa huomioidaan yritysten työntekijöiden erilaisuus ja tuetaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja yli 54-vuotiaiden työntekijöihin työssä jaksamista. Hanke edistää yhdenvertaisuutta tukemalla naisten yrittäjyyttä.
Kulttuuriympäristö 4 3
Kehittämistyössä käytetään avoimen dialogin ja yhdessä kehittämisen periaatteita, joilla on positiivinen vaikutus yritysten työkulttuuriin. Digitalisaation omaksuminen osana hoivatyötä edistää työidentiteettiä ja kyvykkyyden kokemusta työntekijöissä. Samoin Kohtaamistaide tuo taiteen ja kulttuurin elementin työntekijöiden arkeen.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

HoivaDigi-hanke käynnistettiin reilut kaksi vuotta sitten vauhdittamaan digiloikkaa pienissä kotimaisissa hoivapalveluyrityksissä tavoitteena tukea niiden pärjäämistä muuttuvien vaatimusten keskellä.

Hankkeessa keskityttiin samanaikaisesti sekä hoiva-alan yritysten henkilöstön osaamisen kehittämiseen että sopivien yritysverkostojen luomiseen. Ajatuksena oli, että koko verkosto kehittää ja kehittyy. Case-yrityksien kanssa edettiin digitalisaatiossa jo pidemmälle, ja näiden yritysten esimerkkien siivittämänä myös muut yritykset rohkaistuivat ottamaan erilaisia digitaalisia ratkaisuja käyttöön.

Yrityksissä pystyttiin digitalisoimaan muun muassa asiakastietojen kirjausta sekä ottamaan käyttöön sujuvampia sähköisiä toimintatapoja. Digitaalisten työvälineiden, turvalaitteiden sekä itse hoivatyöhön ja kuntoutukseen liittyvien digitaalisten välineiden käyttö lisääntyi. Hankkeen aikana monessa yrityksessä pystyttiin muuttamaan manuaalisia työvaiheita digitaalisiksi, mikä vähensi työn kuormittavuutta ja sujuvoitti prosesseja.

Hankkeen alussa tehty yritysten tarvekartoitus ja sen huolellinen läpikäynti yritysten kanssa motivoi henkilöstöä kehittämiseen. Seminaarit ja koulutukset lisäsivät yritysten välistä yhteisöllisyyttä ja antoivat mahdollisuuden yritysten työntekijöiden keskinäiseen vertaistukeen. Laurean kokemus erilaisista yritysten ja organisaatioiden kehittämisprojekteista osoittautui tämänkin hankkeen aikana arvokkaaksi, ja myös hankkeeseen osallistuneet opiskelijat kykenivät monin tavoin käytännössä edistämään hoiva-alan yritysten digitalisoitumista. Hankkeen koulutuksissa käytettiin Kohtaamistaidetta ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä, jotka vähensivät stressiä, vapauttivat ilmapiiriä ja edistivät oppimista. Työhyvinvoinnin edistäminen olikin yksi hankkeen keskeinen tavoite, johon päästiin loppupalautteiden mukaan useissa mukana olleissa yrityksissä.