Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20421

Hankkeen nimi: Virtaa, voimaa ja verkostoja naisyrittäjyyteen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: PL 214

Puhelinnumero: +358 3 828 18

Postinumero: 15141

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Margit Anttila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: margit.anttila(at)lamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 1466

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on edistää naisten työllistymistä ja yritystoimintaa tukemalla Päijät- ja Kanta-Hämeen alueen naisyrittäjien valmiuksia kehittää ja kasvattaa liiketoimintaansa. Hankkeen tavoitteena on edistää naisyrittäjyyden kasvua ja tukea naisten yrittäjyyden prosessia sekä kehittää naisten yritystoimintaa. Yritysten kasvun myötä puretaan nais- ja miesyrittäjien yrittäjyyden välisiä eroja ja yrittäjyydessä esiintyvää sukupuolten segregaatiota. Tavoitteena on tasa-arvoisempi yrityselämä. Hanke pyrkii siten osaltaan kaventamaan yrittäjyydessä vallitsevaa sukupuolten välistä kuilua ja edistämään työelämän sukupuolista tasa-arvoa.

Hankkeessa pilotoidaan sosiaalisiin verkostoihin ja verkostotyöskentelyyn perustuvia toimintamalleja, jotka tukevat Kanta- ja Päijät-Hämeen naisvetoisten mikro- ja pk-yritysten kasvuhalukkuuden kehittymistä. Hankkeessa pilotoitavat toimintamallit ovat:
1) Katalyytti eli naisten omistamille ja johtamille yrityksille suunnattu liiketoiminnan kehittämistä tukeva neuvonta- ja ohjauspalvelu
2) Teknologiapainotteinen kehittämis/valmennusprosessi kasvuhaluisille naisyrittäjille

Pilottien toteutuksessa hyödynnetään liiketoiminnan kehittämisen, tasa-arvoisen työelämän ja naisyrittäjyyden asiantuntijoiden ja alueellisten verkostojen toimintaa ja osaamista.

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun ylimaakunnallisena yhteistyönä toteutettava hanke tarjoaa yrittäjille myös väylän päästä yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa ja saada näin lisää sosiaalista pääomaa, ideoita ja resursseja liiketoimintansa kehittämiseen ja laajentamiseen.

Hankkeen tuloksena Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen naisyrittäjät osaavat entistä paremmin hyödyntää liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijaverkostoja ja niiden tuottamia palveluja oman yritystoimintansa kehittämisessä, johtamisessa ja uudistamisessa. Hankkeessa pilotoidut toimintamallit integroidaan osaksi ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyöpalveluja. Hankkeen aikana myös pilotteihin osallistuvien asiantuntijoiden verkostoyhteistyö on vahvistunut ja tietämys naisvetoisten yritysten tulevaisuuden kehitystarpeista ovat kasvaneet

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Koko hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat kasvua tavoittelevat naisyrittäjät. Myös yrittäjäksi aikovat naiset ja yrittäjyyttä pohtivat naisopiskelijat voivat saada tukea ja tietoa palvelun kautta, joko suoraan tai välillisesti. HAMKin pilotin erityiskohderyhmänä ovat vielä kasvun tunnusmerkistön täyttävät naisten omistamat tai johtamat yritykset, jotka ovat toimineet vähintään kaksi vuotta

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat hankkeen toimintaan osallistuvat Lahden ja Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Myös muut yritys- ja kehityspalveluiden tarjoajat (julkiset ja yksityiset) voidaan nähdä hankkeen kohderyhminä, sillä nyt synnytettävän palvelun kautta myös niille kanavoituu uusia asiakkaita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 311 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 298 727

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 411 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 394 465

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme, Kanta-Häme

Seutukunnat: Forssan, Riihimäen, Lahden, Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Loppi, Ypäjä, Jokioinen, Hollola, Kärkölä, Asikkala, Tammela, Lahti, Riihimäki, Hausjärvi, Humppila, Janakkala, Hattula, Orimattila, Forssa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 71

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 65

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
EU:n tasolla miehiin verrattuna vain kolmasosa naisista lähtee yrittäjiksi. Suomessa nais- ja miesyrittäjien määrän suhde on suunnilleen sama kuin koko EU:n alueella eli kolmannes Suomen yrittäjistä on naisia (TEM Yrittäjyyskatsaus 2014). Sen lisäksi, että naiset perustavat harvemmin yrityksiä kuin miehet, on naisten yrittäjyys erilaista. Naisten yrittäjyys ei ole kasvuyrittäjyyttä eikä kovin innovatiivista – työn tuottavuus on matalampi kuin miesten yrityksissä, eivätkä naisten yritykset työllistä ulkopuolisia kuten miesten yritykset (Closing Gender Gap, OECD:n raportti 2012). Suomessa miehistä yksinyrittäjänä toimi yrittäjistä vajaa 60 %:ia kun naisista n. 75 %:ia oli yksinyrittäjiä. Vuonna 2013 naisten yrityksistä alle neljännes toimi työnantajayrityksenä, kun vastaava luku miehillä on yli 40 %:ia (TEM:n Yrittäjyyskatsaus 2014). Erona miesten yrittäjyyden lähtökohtiin usein on, että naisilla alkupääoman ja jatkorahoituksen saaminen vaikeampaa, johtuen yrittäjyyttä edeltävistä pienemmistä ansiotuloista sekä katkoksista työelämässä (perhevapaat). Lisäksi naisten yritykset ovat usein palvelualan yrityksiä, kun taas innovaatiot ja tuotekehitys liitetään konkreettisiin tuotteisiin eli miesvaltaiseen teolliseen tuotantoon, joka myös saa investointitukea. Miesten yritykset ovat verkottuneita enemmän ammatillisesti (hyvä veli) kun taas naisilla sosiaaliset verkostot ovat usein tärkeimpiä verkostoja. Naisyrittäjillä ylipäätään on vähemmän verkostoja kuin miesyrittäjillä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisyrittäjille suunnatuissa ns. inspiraatioilloissa keskitytään erityisesti naisyrittäjien yritystoiminnan kasvun haasteisiin. Naisyrittäjiltä kerätään tietoa siitä, mitkä teemat vaativat heidän yrittäjyydessään käsittelyä. Katalyytti-palvelu tarjoaa yksinyrittäjille, joita naiset usein ovat, nopeasti ja helposti lähestyttävän matalan kynnyksen palvelun yrityksen kehittämiseen. Naisten yritykset ovat usein myös palvelualan yrityksiä, jolloin palvelu usein nähdään henkilökohtaisena palveluna. Pilotin 2 valmennusprosessilla voidaan löytää uusia teknologisia ratkaisuja asiakkaiden palveluun, naisnäkökulmasta, joka voi tuoda mukanaan aivan uudenlaisia teknologisia innovaatioita - ei vain tuotteina, vaan teknologian hyödyntämisen näkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hanke on lähtökohtaisesti tasa-arvo -hanke, jolla pyritään vähentämään nais- ja miesyrittäjyydessä esiintyviä eroja. Lähtökohtaisesti naisyrittäjät harvemmin haluavat kasvaa, jolloin hankkeessa voidaan Katalyytti-palvelun asiantuntijoiden tai heidän verkostojensa asiantuntijoiden avulla sparrata naisyrittäjiä yritystoimintansa kehittämiseen ja jopa kasvuun. Samoin teknologiaosaamisen lisääminen valmennusprossessin kautta voi sekä suoraan uuden teknologiaosaamisen että välillisesti minä-pystyvyyskokemusten kautta näkyä uskona omaan yritystoimintaan ja johtaa kasvuun. Kasvu-käsitteeseen liitetään usein maskuliinisia piirteitä ja samoin yritystoiminnan kasvu liitetään suurten, miesvaltaisten teknologiayritysten kasvuun. Hankkeessa kasvu otetaan käsittelyyn uudella tapaa, kasvu voi olla taloudellisen kasvun lisäksi oman toiminnan kehittämistä tai uuden luomista. Uusien tuotteiden, palveluiden tai toimintakonseptin kehittämistä, joka ei välittömästi tuo suurta kasvua vaan enemmänkin uudistaa ja vahvistaa yrittäjyyttä sekä inspiroida yrittäjää. Tätä kautta voidaan sitten alkaa lähteä hakemaan kasvua. Tutkimusten mukaan motivaatio lähteä yrittäjäksi on miehillä ja naisilla erilainen. Miehillä yrittämisen taustalla on ajatus itsensä toteuttamisesta, naiset puolestaan ovat useammin ns. ”pakkoyrittäjiä” eli lähtevät yrittäjiksi työttömyyden kohdatessa tai kun ovat tyytymättömiä nykyiseen palkkatyöhönsä. Kun naisyrittäjät saadaan ensin kiinnostumaan yritystoimintansa kehittämisestä ja sitten jopa innostumaan siitä ja uskomaan siihen, niin ehkä voimme nähdä siirtymistä pakkoyrittäjyydestä kasvuyrittäjyyteen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Ei varsinaisesti tavoitteena, mutta toteuttajat omalla toiminnallaan pyrkivät edistämään, kuten hyödyntämällä sähköisiä työskentelyvälineitä. Kestävä kehitys yhtenä teemana inspiraatioilloissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Ei varsinaisia tavoitteita riskien vähentämiseen. Kestävä kehitys yhtenä teemana inspiraatioilloissa, jolloin yrittäjänaiset voivat pohtia riskien vähentämistä oman yrityksen kohdalta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Ei varsinaisia tavoitteita monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Kestävä kehitys yhtenä teemana inspiraatioilloissa, jolloin yrittäjänaiset voivat pohtia monimuotoisuuden teemaa oman yrityksen kohdalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Ei varsinaisesti tavoitteita tämän suhteen. Kestävä kehitys yhtenä teemana inspiraatioilloissa, jolloin yrittäjänaiset voivat pohtia vähentämistä oman yrityksen kohdalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 4
Ei erityistä vaikutusta. Kestävä kehitys yhtenä teemana inspiraatioilloissa, jolloin yrittäjänaiset voivat pohtia asiaa oman yrityksen kohdalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Hankkeella ei varsinaisesti asetettu tavoitteita tämän suhteen. Kestävä kehitys yhtenä teemana inspiraatioilloissa, jolloin yrittäjänaiset voivat pohtia asiaa oman yrityksen kohdalta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Hankkeella ei varsinaisesti asetettu tavoitteita tämän suhteen. Kestävä kehitys yhtenä teemana inspiraatioilloissa, jolloin yrittäjänaiset voivat pohtia asiaa oman yrityksen kohdalta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 0
Hankkeessa tavoitteena paikallisten naisten omistamien yritysten kasvun edellytysten tukeminen kestävällä tavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 0
Hankkeessa kehitettävät ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Hankkeen toteutus pääasiassa alueellista toimintaa eli välimatkat eivät ole pitkiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on yritysten kasvu, joka edistää alueen hyvinvointia, jos naisyrittäjät pystyvät kasvun myötä työllistämään työntekijöitä yrityksiinsä. Palvelu vaikuttaa suoraan myös naisyrittäjien hyvinvointiin. Naisyrittäjät ovat usein yksinyrittäjiä. Matalan kynnyksen palvelu, josta saa tietoa yksinkertaisimpaankin kysymykseen tai sparrausta pieneenkin ongelmaan, auttaa yrittäjiä heidän arjessaan ja vie eteenpäin ongelmatilanteissa. Yrittäjän teknologiaosaamisen ja -hyödyntämisen lisääntyminen voi myös näkyä minäpystyvyys kokemusten kasvuna, mikä edelleen parantaa yrittäjän omaa hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke on lähtökohtaisesti tasa-arvo -hanke, jolla pyritään vähentämään nais- ja miesyrittäjyydessä esiintyviä eroja. Yksi keskeisimmistä on suhtautuminen kasvuun. Miesten yritykset ovat toimialoilla, joilla on perinteisen innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan ja avustusten kautta helpommat mahdollisuudet kasvuun. Miesten on myös helpompi antautua kokonaan yrittäjyydelle, kun naisyrittäjien pitää usein hoitaa myös perhe ja koti. Näistä syistä naiset eivät lähde kasvattamaan yritystään vaan tyytyvät itsensä työllistämiseen. Siksi naisten yrityksille tulee tarjota toisenlaisia palveluita ja toisenlaista valmennusta, koska he ovat jo lähtökohtaisesti erilaisessa tilanteessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen palvelut ovat tarjolla myös esim. alueen maahanmuuttajanaisyrittäjille. Matalan kynnyksen palvelusta voi saada vastauksen myös sellaisiin yrittäjyyden kehittämisen kysymyksiin, jotka ovat suomalaisille itsestäänselvyyksiä ja joita maahanmuuttajanaiset eivät ehkä uskalla nostaa edes esille, vaikkapa johtuen miespuolisista neuvonantajista. Pilotin 1 inspiraatioilloissa yhtenä teemana on tarkoitus olla yhteiskuntavastuu.
Kulttuuriympäristö 5 7
Pilotin 1 kohdalta voidaan mainita, että alueella ollaan huolestuneita kaupunkikeskustan ja kivijalkakauppojen tulevaisuudesta. Keskustan ulkopuolelle rakennetut suuret marketit ovat houkutelleet asiakkaat pois keskustasta. Samoin torin alueen rakentaminen on hiljentänyt keskustassa asioimista. Lahden Seudun Yrittäjänaiset ry on myös Entre Akatemia -hankkeen aikana ilmaissut huolensa keskustan kivijalkakauppojen kohtalosta. Lahtelaisten naisyrittäjien toiminnan kehittäminen ja tukeminen auttaa siten myös kaupunkikeskustan pitämistä elävänä.
Ympäristöosaaminen 5 7
Pilotin 2 yrityksissä voidaan ottaa käyttöön uusia teknologisia ratkaisuja, joilla on myös ympäristövaikutuksia. Pilotin 1 inspiraatioilloissa yhtenä teemana voisi olla kestävä kehitys, jolloin voidaan käsitellä ympäristöön liittyviä teemoja. Alueelta löytyy naisyrittäjiä, joiden kantava teema yrittäjyydessä on ekologisuus ja kierrätys.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Virtaa, voimaa ja verkostoja -hankkeen tavoitteena on ollut edistää naisten työllistymistä ja yritystoimintaa tukemalla Päijät- ja Kanta-Hämeen alueen naisyrittäjien valmiuksia kehittää ja kasvattaa liiketoimintaansa. Tilastollisesti naisten yrittäjyys on yhtäältä vähäisempää ja toisaalta keskittyy useimmin yksinyrittämiseen kuin miesten yrittäjyys. Naisyrittäjyydessä on kuitenkin kasvun potentiaalia, jota hankkeessa on haluttu tukea kehittämistä edesauttavia verkostoja rakentamalla sekä toisaalta lisäämällä naisten osaamista teknologian hyödyntämisessä yritystoiminnan kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä naisyrittäjyyden kasvua ja tukea naisten yrittäjyyden prosessia sekä kehittää naisten yritystoimintaa. Yritysten kasvua tukemalla myötä puretaan nais- ja miesyrittäjien yrittäjyyden välisiä eroja ja yrittäjyydessä esiintyvää sukupuolten segregaatiota.

Hankkeessa on pilotoitu sosiaalisiin verkostoihin ja verkostotyöskentelyyn perustuvia toimintamalleja, jotka ovat tukeneet Kanta- ja Päijät-Hämeen naisvetoisten mikro- ja pk-yritysten kasvuhalukkuuden kehittymistä. Hankkeessa on pilotoitu kahdenlaista toimintamallia:
1) Katalyytti eli naisten omistamille ja johtamille yrityksille suunnattu liiketoiminnan kehittämistä tukeva osaamisen ja verkostoitumisen palvelu, jonka kautta yrittäjät, yrittäjyyttä pohtivat opiskelijat ja yrittäjyyden kehittäjät voivat etsiä asiantuntijoiden apua ja kumppaneiden tukea yrittäjyytensä edistämiseen.
2) Teknologiapainotteinen kehittämis- ja valmennusprosessi kasvupotentiaalisille naisyrittäjille.
Pilottien toteutuksessa on hyödynnetty yliiketoiminnan kehittämisen, tasa-arvoisen työelämän ja naisyrittäjyyden asiantuntijoiden ja alueellisten verkostojen toimintaa ja osaamista.

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun ylimaakunnallisena yhteistyönä toteutettava hanke on tarjonnut yrittäjille myös väylän päästä yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa ja saada näin lisää sosiaalista pääomaa, ideoita ja resursseja liiketoimintansa kehittämiseen ja laajentamiseen.
Hankkeen tuloksena Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen ovat saanet entistä enemmän mahdollisuuksia hyödyntää liiketoiminnan kehittämisen kumppanuus- ja asiantuntijaverkostoja sekä niiden tuottamia palveluja oman yritystoimintansa kehittämisessä, johtamisessa ja uudistamisessa. Hankkeessa pilotoidut toimintamallit on mahdollista integroida osaksi ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyöpalveluja. Hankkeen aikana pilotteihin osallistuvien asiantuntijoiden verkostoyhteistyö on vahvistunut ja tietämys naisvetoisten yritysten tulevaisuuden kehitystarpeista ovat kasvaneet.