|
|
|
Hankekoodi: S20422
Hankkeen nimi: Sitä saat mitä jaat - Yhteisen jakamisen toimintamalli työhyvinvoinnin ja tuottavuuden rakentamisessa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: Skinnarilankatu 34
Puhelinnumero: 0294462111
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: https://www.lut.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAAKSO HILKKA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektisuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hilkka.laakso(at)lut.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 576 4780
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työelämä ja työn tekemisen tavat ovat ajassamme kovan paineen alla. Taloudellinen niukkuus vaatii organisaatioita uudistumaan ja luo henkilöstölle epävarmuuden tunteita. Samanaikaisesti yhteiskunnan ikärakenteen muutos luo paineita työurien pidentämiseen. Rakennemuutoksen aikoina työntekijöiltä vaaditaan erityistä sopeutumiskykyä. Työssä jaksaminen, työhyvinvointi ja työn mielekkyys ovat koetuksella. Työn merkityksellisyyden oivallukset ja työn mielekkyyden kokemukset ovat olennaisia työssä jaksamisen ja työn kehittämisen kannalta, ja vaikuttavat toteutuessaan positiivisesti myös työn tuottavuuteen. Työelämässä tulisikin keskustella työn tekemisen laadusta ja kokonaisvaltaisesta mielekkyydestä suorittamiseen keskittyvän työuran pituuden sijaan. Työelämän kestävyyttä on kehitettävä, ja erityisesti sosiaalista kestävyyttä luovat työtavat ja toimintamallit ovat tarpeen työssä jaksamista edistettäessä.
”Sitä saat mitä jaat – yhteisen jakamisen toimintamalli työhyvinvoinnin ja tuottavuuden rakentamisessa” –hankkeessa luodaan ja hyödynnetään dialogisia, osallistujalähtöisiä tapoja työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja sosiaalisen kestävyyden kehittämiseksi. Hanke vastaa tarpeeseen synnyttää työelämään keskustelun, jakamisen ja inhimillisen elämän kirjon esille tulemisen paikkoja, keskustelua ja keskinäistä oppimista – toisin sanoin ”yhteisen jakamisen tiloja”. Hankkeessa työskentely rakentuu vertaisoppimiselle, käytännössä ”yhteisen jakamisen työpajojen” ympärille. Yhteisen jakamisen työpajoissa osallistujia kannustetaan ja innostetaan löytämään työn merkityksellisyyden kokemuksia ja tekijöitä ja jakamaan näitä dialogisesti toistensa kesken. Apuna käytetään mm. taidelähtöisiä, narratiivisia sekä läsnäolon menetelmiä, joiden on todettu auttavan toisen asemaan asettumisessa, yhteisymmärryksen syntymisessä, itsetuntemuksen ja reflektiivisyyden kehittämisessä sekä dialogisuuden edesauttamisessa. Kaikki nämä ovat tärkeitä yksilön sisäisiä taitoja, jotka toteutuessaan vaikuttavat koko yhteisön hyvinvointiin. Niiden avulla saadaan myös olennaista tietoa työn merkityksellisyyden kokemuksista, joiden avulla työelämää voi kehittää kokonaisvaltaisesti mielekkääseen suuntaan.
Hanke jakautuu kolmeen työpakettiin, joissa merkityksellisyyden kokemuksia tarkastellaan eri teemojen alla. ”Sosiaali- ja terveysalan työpaketissa" dialogista toimintamallia käytetään monikulttuurisuuden mukanaan tuomien mahdollisuuksien havaitsemiseksi ja käyttöön saamiseksi sekä sukupolvien välisen hiljaisen tiedon esiin tuomiseen. ”Avoimen Living Labin työpaketissa" mukaan kootaan organisaatioita, erityisesti pk-yrityksiä, joissa toimintamallia käytetään työn merkityksellisyyden oivaltamiseen ja sitä kautta työyhteisölähtöisen kehittämisen luomiseen. Aivan pienille yrityksille tarjotaan tila jakamiseen ja vertaisoppimiseen toisilta samassa tilanteessa olevilta.
”Työn mielekkyyden mittarit -työpaketissa” kehitetään ja käytetään arviointimenetelmiä ja mittaristoa todentamaan työhyvinvointia synnyttävän työn merkityksellisyyden oivaltamisen ja organisaatioiden tuottavuuden suhdetta.
Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat osallistuvien organisaatioiden henkilöstö (työntekijät ja johto). Hakemuksen lähettämisvaiheessa helmikuussa 2015 mukaan saatiin varmistettua neljä yksikköä Lahden sosiaali- ja terveysalojen organisaatioista: kaksi osastoa Lahden kaupunginsairaalasta sekä kaksi yksikköä Lahden kaupungin vanhusten asumispalveluista. Hankkeeseen on haettu mukaan lisää osallistuvia organisaatioita kesäkuussa 2015, rekrytointi on vielä kesken ja sitä on mahdollista jatkaa hankkeen käynnistyessä.Hankkeen toteuttajat jakavat yksiköiden rahoitusosuuden. Näissä työyhteisössä on eri ikäisiä työntekijöitä ja kokemusta monikulttuurisesta työyhteisöstä.
Lisäksi hankkeeseen osallistuminen on mahdollista kaikille kiinnostuneille avoimien living labien kautta. Näin ollen kohderyhmänä voi olla mikä tahansa organisaatio tai työyhteisö, joka on kiinnostunut kehittämään toimintaansa ja työntekijöidensä työhyvinvointia dialogisuutta lisäävin menetelmin. Erityisenä kohderyhmänä living labeissa ovat pienyritykset ja pienyrittäjät, joiden työssä jaksamista tuetaan yhteisöllisin keinoin. LUT Lahden aiemmin toteuttamien kehittämishankkeiden tuloksena on havaittu, että kyseessä olevan kaltaista avointa kehittämisfoorumia kaivataan alueen elinkeinoelämään, erityisesti pienyrityksiin, jossa yrittäjät usein yksinään painiskelevat esimerkiksi työssä jaksamiseen liittyvien pulmien äärellä. Avointen Living Labien kokoamiseen toteuttaja ottaa tietoisen riskin: tarkoituksena on koota tarvelähtöisestä kehittämisestä ja inhimillisestä pääomasta kiinnostuneita organisaatioita mukaan verkostoon. Avoimuuteen perustuvaa verkostoa on syytä koota avoimesti ja laajasti alueen elinkeinoelämää ajatellen, jotta uutta kehittämisen potentiaalia voisi syntyä. Verkosto kootaan hankkeen käynnistyessä konkreettisten kokeilutyöpajojen avulla. Osallistuvia organisaatioita on tarkoitus tavoittaa suoraan tai välittäjäorganisaatioiden sekä olemassaolevien verkostojen kautta. Lisäksi organisaatioita haetaan mukaan julkisilla hakuilmoituksilla esim. lehdistön ja sosiaalisen median avulla. Avointa Living Lab -toimintaa on myös mahdollista suunnata kolmannen sektorin tai yhteiskunnallisten yritysten suuntaan LUT Lahden olemassa olevien verkostojen avulla. Näin voidaan tavoittaa uuden työn, yritystoiminnan ja uudenlaisen yhteistekemisen muotoja, sekä vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia ihmisiä.
Välillisiä kohderyhmiä ovat mm. hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden (mm. terveydenhuollon) asiakkaat, joiden palvelujen saatavuus ja laatu paranevat työntekijöiden parantuneen työhyvinvoinnin ja työvoiman pysyvyyden tuloksena. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös alueen kolmannen sektorin toimijat, joiden mahdollisuuksia uudenlaisen työn luomiseen ja välityömarkkinoihin on mahdollista tarkastella avointen living labien aiheena.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 319 084
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 319 083
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 425 447
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 425 447
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Lahti
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 9
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 245
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 4 |
| Hankkeessa aikaansaadaan uudenlaista ajattelua, jonka avulla myös ihmiselämän kokonaisvaltaisuudesta on mahdollista tuottaa uutta ymmärrystä. Uudesta ymmärryksestä syntyy mm. yhteyden kokemuksia, jolloin hyvinvoinnin yhteys esimerkiksi ympäristöön huomioidaan. Organisaatiot voivat muutoksen ansiosta toimia ekologisesti kestävämmin periaattein. Hankkeen painopiste on sosiaalisessa ja kulttuurisessa kehityksessä, jotka ovat taloudellisen ja ekologisen kestävyyden ohella kestävyyden tasavertaisia ulottuvuuksia. Useat tutkimukset korostavat kestävyyden ulottuvuuksien toisiinsa kietoutunutta luonnetta. Hankkeen toteuttamisessa suositaan kestävien luonnonvarojen käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa aikaansaadaan uudenlaista ajattelua, jonka avulla myös ihmiselämän kokonaisvaltaisuudesta on mahdollista tuottaa uutta ymmärrystä. Uudesta ymmärryksestä syntyy mm. yhteyden kokemuksia, jolloin hyvinvoinnin yhteys esimerkiksi ympäristöön huomioidaan. Organisaatiot voivat muutoksen ansiosta toimia ekologisesti kestävämmin periaattein. Hankkeen painopiste on sosiaalisessa ja kulttuurisessa kehityksessä, jotka ovat taloudellisen ja ekologisen kestävyyden ohella kestävyyden tasavertaisia ulottuvuuksia. Useat tutkimukset korostavat kestävyyden ulottuvuuksien toisiinsa kietoutunutta luonnetta. Hankkeen toteuttamisessa suositaan kestävien luonnonvarojen käyttöä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Hankkeen toimet ovat heikosti välillisiä ko. horisontaaliseen periaatteeseen nähden. Tietoisuuden lisäämisellä voidaan vaikuttaa myös yksilöiden ja yhteisöjen luonnon monimuotoisuuden ymmärtämiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään tietoisuutta kokonaisvaltaisesti kestävästä toiminnasta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen kehittämistoimet eivät liity eivätkä näin ollen heikennä Natura2000-ohjelman kohteiden luontoarvoa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Hankkeen toimissa pyritään käyttämään kestävistä materiaaleista valmistettuja/kierrätettyjä tarvikkeita. Lisäksi tietoisuusnäkökulma voi auttaa kokonaisvaltaisesti kestävässä ajattelussa, jolloin hankkeen osallistujien toimintatapoihin voi vaikuttaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| LUT Lahden uusiutuviin energialähteisiin liittyvää asiantuntemusta hyödynnetään hankkeessa tarpeen mukaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Avoimen living lab -toiminnan avulla on mahdollista päivittää ja uudistaa työn tekemisen tapoja ja myös luoda uusia työn mahdollisuuksia. Hankkeessa luodaan uusia verkostoja ja täysin uudenlainen innovaatioalusta alueen elinkeinoelämän avoimeen käyttöön. Verkoston toimijoiden vuoropuhelua tuetaan osallistavin menetelmin ja työhyvinvoinnin osuus organisaatioiden tuottavuuteen ja uudistumiskykyyn tuodaan esille merkittävänä huomioitavana tekijänä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 5 |
| Hankkeessa toteutetaan työhyvinvoinnin toimintamalli, joka hyödyntää ja tunnistaa aineettoman pääoman organisaation ja työelämän uudistumiskyvyn elementtinä. Syntyvä toimintamalli itsessään on aineeton ja levitettävä työhyvinvointituote tai -palvelu, se perutuu dialogiin ja kohtaamiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Hankkeen tietoisuusnäkökulma voi tuottaa kestävään kehitykseen liittyviä ajatuksia osallistujissa ja näin vaikuttaa esim. yleisen mielipiteen muotoutumiseen joukkoliikenteestä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 9 |
| Sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kuuluu olennaisesti yksilön hyvinvointitekijöiden ja voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen. Yhteisen jakamisen työpajoissa yksilön hyvinvoinnin edistäminen otetaan huomioon ja siihen tarjotaan työkaluja. Hyvinvoinnin edistäminen kollektiivisesti ruokkii yksilön hyvinvointia ja hyvinvoiva yksilö puolestaan yhteisön kollektiivista hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 9 |
| Hanke tukee erityisesti työhyvinvoinnin kehittymistä naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla - ja ottaa huomioon eri sukupuolten näkemykset sukupuolen vaikutuksesta työhyvinvointiin. Tasa-arvoa ei kuitenkaan tule ymmärtää pelkästään sukupuolten välisenä, vaan myös kulttuurien tai sukupolvien välisenä asiana. Hankkeen toimintamalli edistää kohtaamista ja osallisuutta - tasavertaisena toimijana omaan työympäristöön vaikuttamista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 9 |
| Hankkeessa osallistettavat kohderyhmät edustavat 1) kulttuurisesti, 2) ikärakenteeltaan tai 3) toimialoiltaan heterogeenisiä joukkoja. Monimuotoisten ihmisryhmien kohtaaminen ja tasavertaiseen dialogiin saattaminen edistää kontaktihypoteettisen ajattelun mukaan ennakkoluulojen vähenemistä, yhdenvertaisuuden ja samaistumisen kokemuksia ja näin merkittävällä tavalla sosiaalista hyvinvointia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 6 |
| Hankkeessa mukana olevilla ihmisillä ja yhteisöillä on mahdollisuus rakentaa omaa kulttuurista ympäristöään, tunnistaa ja muuttaa organisaation tai toimialan kulttuuria. Työntekemisen identiteettejä vahvistetaan samalla ottaen huomioon myös haitallisten mallien poisoppimisen tärkeys ja uudenlainen kulttuurinen monimuotoisuus. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 3 |
| Osallistujien tietoisuus yhteydestä ympäristöön ja ympäristötekijöistä hyvinvoinnin perustana kasvaa. Hankkeen toteuttajalla on ympäristöosaamisen asiantuntemusta, jota on mahdollista hyödyntää tarpeen mukaan. | ||
Työelämä ja työn tekemisen tavat ovat ajassamme kovan paineen alla. Taloudellinen niukkuus vaatii organisaatioita uudistumaan ja luo henkilöstölle epävarmuuden tunteita. Samanaikaisesti yhteiskunnan ikärakenteen muutos luo paineita työurien pidentämiseen. Rakennemuutoksen aikoina työntekijöiltä vaaditaan erityistä sopeutumiskykyä. Työssä jaksaminen, työhyvinvointi ja työn mielekkyys ovat koetuksella. Sote-sektorilla, jolle Sitä saat mitä jaat -hanke kohdentui, muutokset ovat olleet merkittäviä, ja aiheuttaneet epävarmuutta sekä turbulenssia aina valtakunnallisen päätöksenteon tasolta alalla työskentelevien yksilöiden kokemukseen saakka.
Työn merkityksellisyyden oivallukset ja työn mielekkyyden kokemukset ovat olennaisia työssä jaksamisen ja työn kehittämisen kannalta, ja vaikuttavat toteutuessaan positiivisesti myös työn tuottavuuteen. Työelämässä tulisikin keskustella työn tekemisen laadusta ja kokonaisvaltaisesta mielekkyydestä suorittamiseen keskittyvän työuran pituuden sijaan. Työelämän kestävyyttä on kehitettävä, ja erityisesti sosiaalista kestävyyttä luovat työtavat ja toimintamallit ovat tarpeen työssä jaksamista edistettäessä.
”Sitä saat mitä jaat – yhteisen jakamisen toimintamalli työhyvinvoinnin ja tuottavuuden rakentamisessa” –hankkeessa on luotu dialogisia, osallistujalähtöisiä tapoja työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja sosiaalisen kestävyyden kehittämiseksi ja hyödynnetty niitä käytännön työhön interventioiden ja uusien toimintamallien kokeilemisen avulla. Hanke on vastannut tarpeeseen synnyttää työelämään keskustelun, jakamisen ja inhimillisen elämän kirjon esille tulemisen paikkoja, keskustelua ja keskinäistä oppimista – toisin sanoin ”yhteisen jakamisen tiloja” (Koskela, 2017; 2018).
Hankkeessa työskentely on rakentunut työntekijöiden vertaisoppimiselle ”yhteisen jakamisen työpajoissa”. Näitä työpajoja järjestettiin yhteensä 30 (á 4 h) hankkeen aikana. Työpajoihin osallistui 233 sote-ammattilaista 7 päijäthämäläisestä julkisen organisaation yksiköstä. Yhteisen jakamisen työpajoissa osallistujia kannustettiin ja innostettiin mm. löytämään työn merkityksellisyyden kokemuksia ja tekijöitä ja jakamaan näitä dialogisesti toistensa kesken. Samoin osallistuvia työyhteisöitä fasilitoitiin tuomaan esiin työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä estäviä haasteita, ja näin toivottiin tehtävän näkyväksi laajasti hiljaista tietoa, joka oli myös hankkeen keskeinen teema. Työpajoissa työskenneltiin mm. taidelähtöisin, narratiivisin sekä
Läsnäoloon pohjautuvin menetelmin, joiden on todettu auttavan toisen asemaan asettumisessa, yhteisymmärryksen syntymisessä, itsetuntemuksen ja reflektiivisyyden kehittämisessä sekä dialogisuuden edesauttamisessa. Menetelmien avulla saatiin myös esille olennaista tietoa työn autenttisista kokemuksista, joiden avulla hanke liittyi laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun työelämän kysymyksistä sekä tuotti tietoa erityisesti työntekijöiden kokemuksista, jotka ovat työhyvinvoinnin ja työn merkityksellisyyden keskiössä.
Käytännön syistä hanke jakautui kahteen työpakettiin (suunnitelmasta poiketen yksi työpaketti jäi pois - tämä raportoidaan kohdassa 5.4.), joissa työhyvinvointia, merkityksellisyyden kokemuksia ja työn arkea tarkasteltiin eri teemojen alla. ”Sosiaali- ja terveysalan työpaketti" osoittautui hankkeelle kaikkein keskeisimmäksi ja relevanteimmaksi toimintaympäristöksi. Organisaatiomuutosten vuoksi hanke osui myös tarpeelliseen, vaikkakin hyvin haastavaan muutostilanteeseen osallistuvissa yksiköissä. Työpaketissa dialogista toimintamallia hyödynnettiin työhyvinvoinnin ja työn merkityksellisyyden kehittämiseen, mutta se osoittautui tarpeelliseksi myös työn arjen kokemusten näkyväksi tekemiseen ja yhteisölliseen kuulemiseen. Lisäksi työpaketissa olennaiseen rooliin nousivat monikulttuurisuuden mukanaan tuomien mahdollisuuksien havaitseminen, käyttöön saaminen ja monimuotoisuutta arvostavan toimintamallin kehittäminen, sekä sukupolvien välisen hiljaisen tiedon esiin tuominen työyhteisöissä.
”Työn mielekkyyden mittarit -työpaketissa” kehitettiin ja käytettiin arviointimenetelmiä ja mittaristoa tarkastelemaan työhyvinvointia synnyttävän työn merkityksellisyyden oivaltamisen ja organisaatioiden tuottavuuden suhdetta. Tässä työpaketissa syntyi työvälineitä, joiden avulla hankkeen työllä on jatkuvuutta työpaikoilla toimialasta riippumatta sekä nostaa työelämän arjesta kumpuavia tärkeitä kysymyksiä yleiseen keskusteluun: Yhteisen jakamisen keskustelukortit, Nosta kissa pöydälle -työyhteisöpeli ja Sitä saat mitä jaat sarjakuva-albumit.