|
|
|
Hankekoodi: S20423
Hankkeen nimi: Verkostoyhteistyöllä työhyvinvointia mikroyrittäjille
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Helsingin seurakuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Seurakunta
Y-tunnus: 0201242-7
Jakeluosoite: Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas linja 22 B
Puhelinnumero: (09) 23400
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.helsinginseurakunnat.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KORHONEN RAIJA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yhteiskunnallisen työn pappi, tiimiesimies
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raija.korhonen(at)evl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-3019616
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Monet yrittäjät tarvitsevat tukea ja tietoa työhyvinvoinnin edistämiseen ja yrittäjänä jaksamiseen sekä hyötyisivät yrittäjien keskinäisestä verkostoitumisesta ja asiantuntevasta matalan kynnyksen neuvonnasta. Tarpeet voivat olla moninaisia ja vaihdella yritystoiminnan eri vaiheissa. Tämän vuoksi tarjolla olevien palvelujen tulisi olla joustavia ja huomioida yrittäjän tilanne kokonaisuutena. Jotta yrittäjät saavat etsimänsä tuen ja tiedon, hajallaan olevien tuki- ja neuvontapalvelujen välistä yhteistyötä on tärkeä lisätä.
Hankkeen kohderyhminä ovat:
1) pääkaupunkiseudulla toimivat mikroyrittäjät, jotka tarvitsevat tietoa, tukea tai neuvontaa yritystoiminnan eri vaiheissa. Hankkeessa tavoitetaan erityisesti yrittäjiä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa tai joilla on erityistarpeita, kuten maahanmuuttaja-, mies-, yksin- ja ikääntyvät yrittäjät.
2) pääkaupunkiseudun seurakuntien työntekijät, jotka kohtaavat työssään yrittäjiä.
Hankkeen tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat:
1) yrittäjien työhyvinvoinnin vahvistaminen edistämällä yrittäjien keskinäistä verkostoitumista sekä vertaisoppimista ja -tukea. Heille järjestetään teematapaamisia, työhyvinvointia ylläpitävää ja edistävää toimintaa sekä koordinoidaan vapaaehtoistoimintaa, jossa apua tarvitsevat ja tarjoavat yrittäjät voivat kohdata.
2) yrittäjien tietojen ja valmiuksien lisääminen, jotta he voivat edistää työhyvinvointiaan yrityksen elinkaaren eri vaiheissa ja siten kehittää yritystoimintaa menestyksellisesti. Hankkeessa tuotetaan ymmärrettävällä yleiskielellä opas työhyvinvoinnista maahanmuuttajayrittäjille. Työhyvinvointinäkökulma juurrutetaan yrittäjäneuvontaan sekä yrittäjille suunnattuun koulutukseen.
3) luoda mikroyrittäjän kokonaisvaltaisen kohtaamisen tukiverkko, jossa yritystoimintaan tukea hakeva tai vaikeuksissa oleva yrittäjä saa tarvitsemansa tuen. Yrittäjiä tavoitetaan etsivän työn menetelmillä, tukea tarvitsevien yrittäjien tilanne kartoitetaan, heille tarjotaan pop up -yritysneuvontaa ja mentorointia ja heidät ohjataan tukiverkkoon sovittujen yhteistyömallien mukaisesti. Kokemusten pohjalta tukiverkosta rakennetaan pysyvä toimintatapa.
4) luoda ja vakiinnuttaa mikroyrittäjiä tukeva asiantuntijaryhmä tiedonvaihtoa, keskinäistä oppimista ja yhteisiä aloitteita varten. Ryhmässä on mukana viranomaisia, yrittäjäjärjestöjä, palveluntarjoajia, työhyvinvointitoimijoita ja kirkollisia tahoja.
5) lisätä seurakuntien auttavien palvelujen tietoisuutta yrittäjien työhyvinvoinnista. Seurakuntien työntekijöille laaditaan toimintamalli asiakasohjauksesta. Hankkeen aikana pääkaupunkiseudun seurakuntiin muodostuu mikroyrittäjien kysymyksiä tunteva yhteyshenkilöverkosto.
Hankkeen tuloksena syntyy uudenlaisia yhteistyömuotoja yrittäjien välille sekä yrittäjien parissa toimivien tahojen kesken. Hanke lisää yrittäjien tietoisuutta omasta hyvinvoinnista sekä hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä toisiinsa. Lisäksi yrittäjien parissa toimivien tahojen tietoisuus yrittäjien työhyvinvoinnin tukemisen keinoista lisääntyy.
1) Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla toimivat mikroyrittäjät (alle 10 työntekijää), jotka tarvitsevat tietoa, tukea tai neuvontaa yritystoiminnan eri vaiheissa.
Hankkeen toiminnoissa pyritään tavoittamaan mikroyrittäjien joukosta erityisesti seuraavia ryhmiä:
- eri kieliryhmiä edustavat maahanmuuttajayrittäjät
- ikääntyvät yrittäjät (yli 54-vuotiaat)
- miesyrittäjät
- yksinyrittäjät
- yrittäjät, jotka eivät kuulu yrittäjäjärjestöihin.
2) Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset, jotka kohtaavat työssään yrittäjiä. Diakonian ohella työaloista ja -muodoista keskeisiä ovat perusseurakuntatyö, perheneuvonta, vieraskielinen seurakuntatyö, Palveleva puhelin, Palveleva netti ja Kampin kappeli.
1) Yrittäjäjärjestöt ja palveluorganisaatiot, joiden toiminta on suunnattu yrittäjille, kuten Suomen Yrittäjät, Helsingin, Espoon ja Vantaan Yrittäjät, ammattiliitot, joissa on yrittäjäjäseniä, ja Yritys-Suomi
2) Maahanmuuttajayrittäjien työllistämät työntekijät ja AVI/Työsuojeluhallinto
3) Maahanmuuttajien verkostot ja maahanmuuttajajärjestöt, kuten Moniheli, Etmu-verkosto, ETNO, Monika Naiset ja Suomen Somaliliitto, Kurdiliitto, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Suomen Kiinalaisten Liitto
4) Työhyvinvointia edistävät tahot, kuten Alueellinen työpaikkojen työhyvinvointiverkosto ja työterveyshuollon toimijat
5) Yrittäjiä kouluttavat organisaatiot, kuten Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus, Aaltoes (Aalto Entrepreneurship Society), Stadin aikuisopisto, Omnian aikuisopisto, Haaga-Helia, Amiedu, Markkinointi-Instituutti, Rastor, Suomen Yrittäjäopisto
6) Julkiset yritys- ja työnantajapalvelut, kuten Tekes, Finnvera, Uudenmaan ELY-keskus ja Uudenmaan TE-toimisto.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 210 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 201 639
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 344 260
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 330 554
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 810
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Hankkeessa tuotetaan aineistoa sähköisesti sekä käytetään sosiaalista mediaa tiedon- ja kokemusten vaihtoon ja vapaaehtoisten rekrytointiin, pidetään videoneuvotteluja, käytetään julkista liikennettä, vältetään kertakäyttöastioiden käyttöä, tarjoiluissa suositaan kotimaisia, kasvis- ja luomutuotteita sekä Reilun kaupan tuotteita. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Toiminta keskittyy pääkaupunkiseudulle, jossa on hyvät julkiset liikenneyhteydet, ja hankkeen toiminnot ovat hyvien yhteyksien päässä. Hankkeessa suositaan julkista liikennettä/kimppakyytejä ja ympäristöystävällistä toimintaa. Painotuotteissa käytetään ympäristömerkittyä paperia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoria vaikutuksia | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoria vaikutuksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoria vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 0 |
| Hankkeessa noudatetaan toteuttajaorganisaatioiden ympäristöohjelmia, huolehditaan kierrätyksestä, vältetään liian paperin käyttöä, tuotetaan aineistoa sähköisesti ja viestinnässä käytetään sosiaalista media. Päätoteuttajan siivouksessa käytetään ympäristöystävällisiä aineita ja materiaaleja aina kun mahdollista ja työtiloissa energiasäästävää led-valaistusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 0 |
| Päätoteuttaja ostaa uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä ja suosii energiatehokkaita ratkaisuja. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa tuetaan paikallista yrittäjyyttä, tuetaan työurien pidentämistä ja työssä jaksamista ja järjestettävässä virkistystoiminnassa käytetään paikallisia kulttuuripalveluja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa luodaan uudenlaisia yhteistoimintatapoja, jotka ovat luonteeltaan aineettomia, ja tuotetaan sähköisiä oppaita ja ppt-kalvoja. Kohderyhmälle suunnatuissa palveluissa käytetään sosiaalista mediaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 0 |
| Toteuttajien työntekijöillä on etätyömahdollisuus, ja heillä on käytettävissään työsuhdepolkupyöriä ja hybridiautoja (TTL). Hankkeen työtehtävissä suositaan julkisten liikennevälineiden käyttöä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 0 |
| Hankkeen päätavoitteena on erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien yrittäjien työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hankkeessa lisätään yrittäjien tietoisuutta hyvinvoinnistaan tiedon ja toimintatapojen kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 0 |
| Hankkeessa kannustetaan naisyrittäjiä liittymään ja osallistumaan yrittäjäverkostojen toimintaan, rohkaistaan miesyrittäjiä hakemaan vertaistukea muilta yrittäjiltä, rikotaan rajoja sukupuolten mukaisista yrittäjyysmahdollisuuksista ja vahvistetaan seurakuntien työntekijöiden ja hankkeen yhteistyöverkoston tietoisuutta sukupuolitietoisesta tuki-, neuvonta- ja ohjaustoiminnasta. Kaikessa viestinnässä huomioidaan sukupuolinäkökulma. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 0 |
| Hankkeessa tuetaan yritysten monikulttuuristumista ja kahdensuuntaista integroitumista työelämässä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 6 |
| Hankkeessa pyritään ehkäisemään alueiden välistä eriytymistä pääkaupunkiseudulla, ja osa toiminnoista tapahtuu suojellussa kulttuuriympäristössä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 0 |
| YritysHelsingin yritysneuvojat saavat ympäristökoulutusta, yrittäjien infomateriaalissa on ympäristöosio ja oppaissa tietoa ympäristövastuusta. Maahanmuuttajien yrittäjäkoulutuksessa on puolen päivän koulutus ympäristöasioista. | ||
Verkostoyhteistyöllä työhyvinvointia mikroyrittäjille ESR-hankkeessa toteutettiin uudenlaista yhteistyötä Helsingin seurakuntien yhteiskunnallisen työn, NewCo YritysHelsingin ja Työterveyslaitoksen kesken yrittäjien työhyvinvoinnin edistämiseksi. Hanke järjesti yrittäjätapahtumia, työpajoja, keskusteluryhmiä ja leirejä, joissa yrittäjät verkostoituivat keskenään ja saivat vertaistukea. Yrittäjien aloitteesta hanke käynnisti säännöllisesti kokoontuvat avoimen verkostoitumistilaisuuden Perjantaikahvit, jossa yrittäjät saivat uusia kontakteja ja yhteistyökumppaneita.
Hanke tavoitti yhteensä 528 osallistujaa, joissa oli yrittäjiä, yrittäjyyttä suunnittelevia, kevytyrittäjiä ja muuten yrittäjäidentiteetin omaavia ihmisiä. Lisäksi viestinnän, yhteistyökumppanien ja tapahtumiin osallistumisen kautta hanke tavoitti varsinaisia osallistujia laajemman joukon. Hankkeen aikana projektipäällikkö vieraili 515 helsinkiläisessä yrityksessä. Facebook-sivulla oli 649 seuraajaa. Hankkeen osallistujiin kuului myös 60 seurakunnan työntekijää, joiden kanssa käsiteltiin yrittäjien tukimuotoja ja keskusteltiin yrittäjien tukemisesta ja heidän kanssaan tehtävän yhteistyön edistämisestä seurakunnissa.
Hankkeessa tarjottiin yrittäjille henkilökohtaista tukea: yritysneuvontaa ja seurakunnan keskusteluapua. Yrittäjät saivat kokonaisvaltaista tukea liiketoiminnan kehittämiseen ja yrittäjänä jaksamisen kysymyksiin. Hanke onnistui tukemaan toimivia yrittäjiä. Suuri osa yrittäjille suunnatusta neuvonnasta on aiemmin kohdistettu yrityksen alku- ja kasvuvaiheeseen. Hankkeessa havaittiin, että yli kaksi vuotta toimineilla yrittäjillä oli suuri tarve yritysneuvontaan erityisesti silloin, kun yrityksellä on talousvaikeuksia tai ongelmia henkilösuhteissa.
Seurakunnan keskusteluapua kehitettiin hankkeen kuluessa ryhmätoiminnan suuntaan. Yhteistyössä seurakunnan työnohjauksen ja perheneuvonnan kanssa toteutettiin työnohjaus- ja parisuhderyhmiä yrittäjille. Hankkeessa koottiin tietopaketti seurakuntien työntekijöille yrittäjien tukimuodoista. Se on jatkossakin käytössä mm. diakoniavastaanotolla Helsingin seurakunnissa. Hankkeessa aloitettiin tapaamiset yrittäjiä kohtaavien viranomaisten, palveluntarjoajien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Tapaamisissa edistettiin yrittäjiä eri tavoin tukevien tahojen verkostoitumista ja tietämystä yrittäjille tarjolla olevista eri tukimuodoista.
Hanke erottautui yrittäjien tukipalvelujen kentässä erityisesti toimiville yksinyrittäjille suunnatuilla maksuttomilla palveluilla. Hankkeeseen osallistuneet yrittäjät kokivat vertaistuen ja henkilökohtaisen tuen vaikuttaneen myönteisesti työhyvinvointiinsa. Jatkossa aloittavat yrittäjät ovat NewCo YritysHelsingin yritysneuvonnan piirissä viisi vuotta yrityksen perustamisesta. NewCo YritysHelsinki edistää yrittäjien keskinäistä verkostoitumista mm. jatkamalla Perjantaikahveja. Seurakunnan keskusteluapua tarjotaan yrittäjille myös hankkeen jälkeen. Näin hankkeen tuloksia juurrutetaan osaksi toteuttajien omaa toimintaa.
Työterveyslaitos järjesti työhyvinvointipajoja, joiden pohjalta laadittiin kolme eri teemoihin pureutuvaa opasta yrittäjille. Työpajat tarjosivat yrittäjille myös tilaisuuden verkostoitua keskenään. Osahankkeessa tuotetut oppaat ovat Verkostot pienyrittäjän tukena, Työ, muu elämä ja ajanhallinta sekä Yrittäjän työterveyshuolto ja työturvallisuus. Oppaat ovat ladattavissa maksutta Työterveyslaitoksen sivuilta (www.ttl.fi/oppaat) ja niitä käytetään mm. NewCo YritysHelsingissä työhyvinvoinnin kysymysten käsittelyssä yrittäjien kanssa. Oppaat on saatavilla suomeksi englanniksi, viroksi ja venäjäksi. Oppaita on levitetty laajasti yrittäjille, yrittäjäjärjestöille ja yrittäjiä neuvoville tahoille.