Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20425

Hankkeen nimi: Tuottavuutta ja laatua yhteistyöllä Pohjois-Suomen yrityksiin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 28.2.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: PL 8060

Puhelinnumero: 0295 037 063

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/lappi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Huikuri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.huikuri(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 037 049

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja työelämän laatua Pohjois-Suomen mikro- ja pk-yrityksissä ja muissa työpaikoissa. Hanke tukee työpaikkoja uudistumaan kokonaisvaltaisesti ja kehittämään kilpailukykyään. Hankkeen avulla vahvistetaan johtamista ja henkilöstön osaamista sekä edistetään työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Toimintatapoja ja osaamista kehittämällä tuetaan yritysten ja työpaikkojen muutosvalmiutta nopeasti muuttuvassa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Hanke edistää myös työpaikkojen kehittämisen toimintatapojen, palveluiden ja verkostojen tunnettuutta.

Hankkeen toimenpiteitä ovat koulutukset, yritysten ja työpaikkojen toimintatapojen kehittäminen, tapahtumat, verkostoituminen, tiedotus ja viestintä. Toimenpiteet on suunnattu yrityksille ja julkisille yrityspalvelutoimijoille (ELY-keskukset, TE-toimistot, Tekes ja Yritys-Suomi -seututoimijat).

Hankkeen tuloksena syntyvät Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten (ml. TE-toimisto) yritysasiakkuuksien toiminta- ja palvelumallit, jotka sisältävät kokonaisvaltaisen yritysten ja työpaikkojen toiminnan kehittämisen seuraavilla osa-alueilla: innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Lapissa on jo olemassa vastaava malli, jota kehitetään edelleen. Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset tekevät hankkeessa tiivistä yhteistyötä hyviä käytäntöjään jakaen.

Hankkeen tuloksena yritykset ja työpaikat kehittyvät kokonaisvaltaisesti. Tietoisuus siitä, että toimintatapojen ja työelämän laadun kehittämisellä on positiivinen vaikutus toiminnan tuloksellisuuteen lisääntyy, samoin osaaminen ja muutosvalmius lisääntyy. Yritykset laativat/päivittävät liiketoiminta- ja henkilöstösuunnitelmansa. Henkilöstösuunnitteluosaaminen, osaamisen kehittäminen ja henkilöstötarpeen ennakointitaito lisääntyvät. Yrittäjien, johdon ja henkilöstön kokema työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus paranevat. Yritysten valmiudet kehittää toimintaansa kokonaisvaltaisesti vahvistuvat.

Julkisten yrityspalvelutoimijoiden tieto ja osaaminen työelämän kehittämismahdollisuuksista ja toimijoista monipuolistuu ja lisääntyy. Tämä vahvistaa heidän toimintaansa yritysten kehittämisen, tuottavuuden ja hyvinvoinnin tukena.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjois-Suomen alueen mikro- ja pk-yritysten ja muiden työpaikkojen henkilöstö ja johto, ml. yrittäjät.
Kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot ml. julkisten yrityspalveluiden toimijat.
Työelämä 2020-hankkeen alueverkostot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Erilaiset työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 336 300

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 279 090

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 336 300

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 279 090

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Oulunkaaren, Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Raahen, Itä-Lapin, Koillismaan, Ylivieskan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan, Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Reisjärvi, Kempele, Paltamo, Hailuoto, Suomussalmi, Savukoski, Siikalatva, Rovaniemi, Keminmaa, Pyhäjärvi, Pelkosenniemi, Muonio, Alavieska, Utajärvi, Simo, Tyrnävä, Kärsämäki, Ristijärvi, Ii, Raahe, Lumijoki, Sodankylä, Siikajoki, Enontekiö, Ylivieska, Kalajoki, Taivalkoski, Posio, Salla, Ranua, Tornio, Kolari, Oulainen, Inari, Muhos, Pello, Oulu, Sievi, Ylitornio, Merijärvi, Kittilä, Utsjoki, Liminka, Haapajärvi, Nivala, Pyhäntä, Haapavesi, Tervola, Kuusamo, Pudasjärvi, Kajaani, Sotkamo, Kemijärvi, Vaala, Puolanka, Pyhäjoki, Hyrynsalmi, Kuhmo, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 675

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 985

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Yritys-Suomi Kainuun seurantatietojen mukaan Kainuun alueella aloittaneissa yrityksissä sukupuolijakauma on naisia 40 % ja miehiä 60 %. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueelta samanlaista viimeisintä tietoa ei ole käytössä, mutta voidaan olettaa lukujen olevan samansuuntaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toteutetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa; hankkeen toiminnot kohdistuvat ihmisiin, miehiin ja naisiin. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan tasa-arvoperiaatetta noudattaen. hankkeen toiminnoissa tarkastellaan osallistuneiden sukupuolijakaumaan, jonka pohjalta voidaan tarkastella ja toteuttaa esiin tulleita kehittämis- ja koulutustarpeita tasa-arvo huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 0
Hankkeen koulutuksissa ja sitä kautta työelämän kehittämisessä yrityksiä ja työpaikkoja tuetaan löytämään uusia keinoja mm. energian säästämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Heitä tuetaan näkemään ympäristöllisesti kestävään kehitykseen liittyvät seikat paitsi kilpailu- ja menestystekijänä myös julkisuus- ja yrityskuvan olennaisena osana.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 0
Hankkeen koulutuksissa ja sitä kautta työelämän kehittämisessä yrityksiä ja työpaikkoja tuetaan löytämään uusia keinoja mm. energian säästämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Heitä tuetaan näkemään ympäristöllisesti kestävään kehitykseen liittyvät seikat paitsi kilpailu- ja menestystekijänä myös julkisuus- ja yrityskuvan olennaisena osana.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 0
Toimitaan energia- ja materiaalitehokkaasti. Esim. toimistotyöskentelyssä huomioidaan paperin-, jätteiden- ja värikasettien kierrätys. Digitalisaation antamat mahdollisuudet hyödynnetään erittäin laajasti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 0
Rohkaistaan yrityksiä kehittämään vähähiilistä, luonnonvara- ja energiatehokasta taloutta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 0
Hanke toteutetaan Pohjois-Suomen alueella. Tavoitteena työelämän laadun ja tuottavuuden sekä tuloksellisuuden samanaikainen parantaminen sekä yrityksissä että muissa työpaikoissa. Toimenpiteiden toteutuksessa pyritään mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään paikallinen palveluiden ja tuotteiden tarjonta. Pyritään aktiivisesti tavoittamaan ne työnantajat, joille työntekijöiden terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen on tärkeää kunkin yksittäisen työpaikan kannalta. Kehittämistoimilla pyritään työssäjaksamisen vahvistamiseen, työurien pidentämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 0
Panostetaan yritysten ja työpaikkojen johdon ja henkilöstön sekä yritysasiantuntijoiden koulutukseen ja työn kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 10 0
Edistetään toimintojen ja organisoinnin tehostamista ja panostetaan yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Hyödynnetään laajasti digitalisaation mahdollisuudet. Pohjois-Suomen toimijoiden ja yritysten yhteistyö vahvistuu entisestään yli maakuntarajojen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeen tavoitteena on yritysten ja työpaikkojen johdon ja henkilöstön sekä julkisten yrityspalvelutoimijoiden työhyvinvoinnin ja työelämän laadun tukeminen ja kehittäminen.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Hankkeen toimenpiteissä tuetaan yhdenvertaisesti sekä mies- että naisyrittäjyyttä. Tasa-arvoa voidaan edistää esim. esiin tulevissa koulutustarpeissa ja työelämän laadun tukemisessa ja kehittämisessä. Hankkeen toiminnoissa tarkastellaan osallistujien sukupuolijakaumaa, jonka pohjalta voidaan tarkastella ja toteuttaa esiin tulleita kehittämis- ja koulutustarpeita sukupuolten välinen tasa-arvo huomioon ottaen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Hankkeen toiminnoissa toteutetaan yhdenvertaisuusperiaatetta. Hankkeessa vahvistetaan Pohjois-Suomen työelämän ja työmarkkinoiden saavutettavuutta mm. jakamalla tietoa monimuotoisen työyhteisön tuomista menestystekijöistä ja työkaluista ja rohkaisemalla yrityksiä ottamaan ne arkikäyttöön.
Kulttuuriympäristö 9 0
Hankkeessa hyödynnetään eri organisaatiokulttuurien välistä vuoropuhelua ja vertaisoppimista mm. tapahtumissa ja koulutuksissa. Mm. työpajoissa voidaan hyödyntää palvelumuotoilun eri menetelmiä, joilla voidaan löytää mahdollisuuksia eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa olevien osallistujien osaamisen ja osallisuuden sekä työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke tuki tuottavuuden ja työelämän laadun parantamista Pohjois-Suomen mikro- ja pk-yrityksissä. Hankkeen avulla vahvistettiin johtamista ja henkilöstön osaamista sekä edistettiin työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Toimintatapoja ja osaamista kehittämällä tuettiin yritysten muutosvalmiutta. Hanke lisäsi yritysten tietoisuutta siitä, että työelämän laadun kehittämisellä on positiivinen vaikutus toiminnan tuloksellisuuteen. Lisäksi hanke edisti toimenpiteillään julkisten yrityspalvelutoimijoiden toimintatapojen, palveluiden ja verkostojen tunnettuutta.

Hankkeen toimenpiteitä ovat olleet koulutukset, verstaat, työpajat, tapahtumat, verkostoitumistilaisuudet, tiedotus sekä viestintä. Hanke on lisäksi edesauttanut toimintatapojen uudistumista edistämällä digitaalisuutta. Toimenpiteet oli suunnattu yrityksille ja julkisille yrityspalvelutoimijoille (ELY-keskukset, TE-toimistot, Business Finland ja Yritys-Suomi -seututoimijat). Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset tekivät hankkeessa tiivistä yhteistyötä hyviä käytäntöjään jakaen. Hanke edisti yritysten ja yrityspalvelutoimijoiden yhteistyön ja verkostomaisen toimintatavan kehittymistä Pohjois-Suomen alueella.

Hankkeen tuloksena syntyivät Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten (ml. TE-toimistot) yritysasiakkuuksien
toiminta- ja palvelumallit, jotka sisältävät yritysten ja organisaatioiden toiminnan kehittämisen seuraavilla osa-alueilla: innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Toiminta- ja palvelumallit pohjautuvat Lapissa aiemmin luotuun yritysasiakkuuksien palvelumalliin. Julkisten yrityspalvelutoimijoiden tieto ja osaaminen työelämän kehittämismahdollisuuksista sekä toimijoista monipuolistui ja lisääntyi. Tämä vahvistaa heidän toimintaansa yritysten kehittämisen, tuottavuuden ja hyvinvoinnin tukena. Hanke oli mukana tuottamassa Pohjois-Suomen yrityspalvelukarttaa, joka kokoaa yhteen digitaaliseen muotoon julkisten yrityspalvelutoimijoiden palvelutarjooman.

Hankkeeseen osallistuneet yritykset olivat pääsääntöisesti yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä. Hanke täydensi julkisten yrityspalvelutoimijoiden palvelutarjontaa etenkin tälle kohderyhmälle. Yritysten kehittämisessä tarvitaan nykyistä enemmän huomiota kehittämisprosessien eri vaiheisiin eri kokoluokan yrityksissä. Yrityksen kehittämistarpeet eroavat yrityksen elinkaaresta riippuen. Tästä johtuen yrityspalveluvalikoiman tulisi olla monipuolinen ja ketterä.

Hanke on toiminut ELY-keskusten työelämästrategiaa toimeenpanevana kanavana parhaiten erityisesti osaamisen, mutta myös yhteistyön kehittämisen saralla. Hankkeen toiminnassa on edistetty aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia-asiakirjassa 2016-2019 esitettyjä tavoitteita lähinnä kilpailukykyyn ja työllisyyteen, osaamiseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyen.

Hankkeella oli aktiivinen, näkyvä ja positiivinen kehittäjän rooli. Palvelut olivat yrityslähtöisiä ja palvelutarjonta ammattitaitoista. Hankkeen järjestämiä tilaisuuksia vietiin eri puolille Pohjois-Suomea ja mahdollisimman lähelle yrityksiä. Hanke ylitti sille asetetut osallistuneiden yritysten ja henkilöiden määrälliset tavoitteet. Hanke on vienyt omalta osaltaan eteenpäin yritysten tuottavuutta ja hyvinvointia. Tällaiselle hankkeelle toivottiin jatkumoa. Työelämän laatu on osa arkea osassa yrityksiä, mutta sen suhteen on vielä paljon tekemistä.