|
|
|
Hankekoodi: S20428
Hankkeen nimi: 3TILAA - Kohti innostavaa työpaikkaa
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 30.6.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2029188-8
Jakeluosoite: Ratapihantie 13
Puhelinnumero: 09299611
Postinumero: 00520
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.haaga-helia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HUOVINEN SUVI MARJAANA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: T&K-koordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: suvi.huovinen(at)haaga-helia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404887016
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
3TILAA-hankkeen päätavoitteena on parantaa työpaikkojen tuottavuutta ja tuloksellisuutta edistämällä eri-ikäisten työntekijöiden hyvinvointia ja toimintamahdollisuuksia. Projekti auttaa pk-yrityksiä kehittymään kilpailukykyisiksi ja innostaviksi työpaikoiksi käynnistämällä kolmen tilan (mentaalisen, fyysisen ja digitaalisen) muutoksen. Kolmen tilan yhtäaikainen kehittäminen on uudenlaista muuutosjohtamista, joka edistää voimavarojen mielekästä kohdentamista sekä työssä jaksamista, ja pidentää siten työuria. Projekti toteutetaan kokonaisvaltaisena muutosagenttien valmennusohjelmana. Hankkeen erityistavoitteena on (1) Mentaalisen tilan muutos, (2) Digitaalisen tilan muutos ja (3) Fyysisen tilan muutos.
Haaga-Helia (päätoteuttaja) ja Helsingin yliopisto (osatoteuttaja) toteuttavat 3TILAA-hankkeen yhteistyössä pk-yritysten kanssa. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat valmennusohjelmaan osallistuvat mikro- ja pk-yritysten henkilöstö, johto ja julkisten työorganisaatioiden vastaavat tahot. Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat muutosagenttien työstä hyötyvät työntekijät ja esimiehet. Lisäksi muuta välillistä kohderyhmää on korkeakoulujen muu henkilöstö ja opiskelijat, joiden ymmärrys ja tietoisuus kehittyy kolmen tilan muutoksesta. Hankkeessa hyödynnetään pk-yrityksille kohdistettuja olemassa olevia palveluja, kuten esim. suomalaisia työhyvinvointia ja mielekkään työntekemistä edistäviä sovelluksia ja siten välillisenä kohderyhmänä ovat myös näitä palveluja tarjoavat suomalaiset yritykset.
Muutosagenttien valmennusohjelma toteutetaan kaksi kertaa 2-vuotisen hankkeen aikana (2015-2017) ja kumpaankin valmennukseen otetaan mukaan 5 yritystä, joista kustakin 1-3 yritysedustajaa. Hankkeen tavoitteet saavutetaan konkreettisilla toimenpiteillä.
1. Mentaalisen tilan muutos saavutetaan luomalla valmennuksen aikana edellytykset työntekijän sisäiselle muutokselle pureutumalla muutoksen haasteisiin, muutosvastarintaan ja keskeneräisyyden sietämiseen sekä yksilön mahdollisuuksiin ottaa vastuuta oman työn tekemisestä ja kehittämisestä.
2. Digitaalisen tilan muutos saavutetaan lisäämällä valmennuksen aikana tietoisuutta digitaalisuuteen liittyvistä työkäytännöistä, sekä luomalla yhdessä työyhteisön kanssa digitaalinen suunnitelma, jossa pureudutaan työyhteisön mahdollisuuksiin (sovellukset) ja haasteisiin (digiriippuvuus). Lisäksi hyödynnetään uusia työhyvinvointiin ja yhteisölliseen tiedonrakenteluun liittyviä digisovelluksia.
3. Fyysisen tilan muutos saavutetaan luomalla yhdessä työyhteisön kanssa suunnitelma, jossa huomioidaan fyysinen tila osana älykästä toimintaa. Tilasuunnitelman pohjana on alkukartoitus, jossa selvitetään yrityksen keskeiset tarpeet sekä erilaiset tilaan kohdistuvat tarpeet. Tilan tulee mahdollistaa erilaisten työtehtävien toteuttaminen mielekkäällä tavalla, esimerkkeinä yhteistoiminnallinen työskentely ja itsenäinen hiljainen työ.
Hankkeen toiminnan tuloksena syntyy:
* muutosagenttien valmennusohjelma
* 40 muutosagenttia
* tiedostavia ja hyvinvoivia työntekijöitä, jotka ottavat vastuun omasta työnteostaan
* 10 älykästä tilasuunnitelmaa (i per yritys), johon kuuluu myös digitaalinen kehittämissuunnitelma
* julkaisuna story book (tarinoita kehityksestä)
* 3 tilan kokonaisvaltainen kehittämismalli
Horisontaaliset periaatteet otetaan huomioon koko hankkeen toiminnassa.
- Kunkin osallistuvan yrityksen kanssa arvioidaan kehittämisprosessin alussa alkukartoituksen yhteydessä, minkälaisia sukupuolinäkökulmaan ja tasa-arvon edistämiseen liittyviä tarpeita yrityksellä on, jolloin ne voidaan huomioida kehittämisprosessissa. Hankkeen työhyvinvointia edistävät toimenpiteet edistävät aktiivisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa ja estävät syrjintää hankkeeseen osallistuvien toimijoiden saadessa uusia työkaluja itsensä ja oman toimintansa ymmärtämiseen. Tasa-arvon edistäminen ja sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän vähentäminen sisällytetään hankkeen toimenpiteisiin varmistamalla, että molemmilla sukupuolilla ja eritoten vähemmistöä edustavalla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa työyhteisössä tapahtuvaan kehittämiseen.
- Hanke vaikuttaa merkittävästi osallistujien hyvinvointiin, osallisuuteen ja luovuuden toteuttamiseen omassa työssä toteutettavien muutosvalmennusten kautta. Muutosvalmennuksilla vaikutetaan osallistujien omaan työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen tiedostavan läsnäolon taitojen ja uudenlaisten työskentelymallien kehittämisen kautta. Osallistujien kyky tiedostaa ja toisaalta kohdentaa omia voimavaroja mielekkäällä tavalla kasvaa. Hyvinvoinnin lisääntyminen edistää pitkällä aikavälillä osallistujien terveyttä. Hankkeella on välillisesti positiivinen vaikutus työllisyyteen yritysten pitkän aikavälin tuloksellisuuden kasvun ja kilpailukyvyn säilymisen kautta. Valmennusten alussa kohderyhmässä toteutetaan hyvinvointimittaukset ja hyvinvoinnissa tapahtunutta muutosta arvioidaan vastaavasti valmennusjaksojen lopussa.
- Hanke on kestävän kehityksen ytimessä, koska siinä haetaan yksilöstä lähtevää muutosta ja aktivoidaan yksilön vastuu omasta ja yhteisön kestävästä muutoksesta.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat muutosagenttivalmennusohjelmaan osallistuvat mikro- ja pk-yritysten eri-ikäinen henkilöstö ja johto sekä julkisten työorganisaatioiden vastaavat tahot.
Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat muutosagenttien työstä hyötyvät työntekijät ja esimiehet. Lisäksi muuta välillistä kohderyhmää on korkeakoulujen muu henkilöstö ja opiskelijat, joiden ymmärrys ja tietoisuus kehittyy kolmen tilan muutoksesta.
Hankkeessa hyödynnetään pk-yrityksille kohdistettuja olemassa olevia palveluja, kuten esim. suomalaisia työhyvinvointia ja mielekkään työntekemistä edistäviä sovelluksia ja siten välillisenä kohderyhmänä ovat myös näitä palveluja tarjoavat suomalaiset yritykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 199 483
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 174 886
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 265 983
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 233 186
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Porvoon
Kunnat: Vantaa, Espoo, Porvoo, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10
Suunniteltu: 40
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteillä tuetaan osallistuvien yritysten huomion kiinnittämistä omaan ympäristöön kehittämällä muun muassa sähköisten palvelujen hyödyntämistä, millä on suotuisa välillinen vaikutus luonnonvarojen kestävään käyttöön. Alustavasti on keskusteltu WWF:n Liisa Rohwederin kanssa asiantuntijaluennosta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 2 |
| Valmennusohjelma vaikuttaa yksilön tietoisuuteen omasta vastuusta työympäristössä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta pohjavesien jne. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 2 |
| Hankkeen toteutuksessa arvioidaan kriittisesti tarvittavien materiaalien määrää ja hyödynnetään aktiivisesti työpaikoilla erilaisia sähköisiä alustoja ja kanavia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteillä ei vaikuteta merkittävästi uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteet tukevat merkittävästi paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä. Yritysten toimintaedellytykset paranevat henkilöstön kasvavan hyvinvoinnin seurauksena, mistä seuraa pitkällä aikavälillä tuottavuuden paranemista yrityksissä. Osallistuvien yritysten kilpailukyky kasvaa ja niiden edellytykset toimia ja tuottaa palveluja paikallisilla markkinoilla paranevat. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 3 |
| Hankkeessa kehitetään uusi työharjoittelun malli, joka vahvistaa oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja kehittää työnantaja-yritysten muutosjohtamisen osaamista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 0 |
| Valmennukset järjestetään HH:n ja HY:n kampuksilla pääkaupunkiseudulla, julkisten liikenneyhteyksien päässä. Valmennuksessa pyritään hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja, jolloin liikkumistarve vähenee. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 7 |
| Hanke vaikuttaa merkittävästi osallistujien hyvinvointiin, osallisuuteen ja luovuuden toteuttamiseen omassa työssä toteutettavien muutosvalmennusten kautta. Muutosvalmennuksilla vaikutetaan osallistujien omaan työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen tiedostavan läsnäolon taitojen ja uudenlaisten työskentelymallien kehittämisen kautta. Osallistujien kyky tiedostaa ja toisaalta kohdentaa omia voimavaroja mielekkäällä tavalla kasvaa. Hyvinvoinnin lisääntyminen edistää pitkällä aikavälillä osallistujien terveyttä. Hankkeella on välillisesti positiivinen vaikutus työllisyyteen yritysten pitkän aikavälin tuloksellisuuden kasvun ja kilpailukyvyn säilymisen kautta. Valmennusten alussa kohderyhmässä toteutetaan hyvinvointimittaukset ja hyvinvoinnissa tapahtunutta muutosta arvioidaan vastaavasti valmennusjaksojen lopussa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 1 |
| Hanke luo edellytyksiä sukupuolikäsitysten purkamiselle kohdeyrityksissä ja vaikuttaa myönteisesti miesten ja naisten sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen. Yksilöiden valmennuksessa saamat työkalut ymmärtää, käsitellä ja muuttaa omia toimintatapoja työyhteisössä tukevat tasa-arvon toteutumista kunkin yksilön omaa tilaa kunnioittaen. Kohdeyrityksille tehtävien alkukartoitusten yhteydessä arvioidaan lisäksi yritysten tarpeet tasa-arvon edistämisen näkökulmasta ja nämä tarpeet huomioidaan yrityksissä räätälöidysti hankkeen valmennusten aikana. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 3 |
| Sosioekonomisilla tekijöillä, kuten koulutus, ammatti ja asema työelämässä, on suora yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. (THL 2014.) Vahvistamalla valmennuksiin osallistuvien yksilöiden toimintaedellytyksiä työelämässä ja opinnoissa vahvistetaan samalla yksilöiden sosioekonomista asemaa ja vähennetään riskiä sosiaalisen eriarvoisuuden ilmenemiseen. Toimenpiteiden seurauksena hyvinvointi ja terveys lisääntyvät. Hankkeen valmennuksiin osallistuvien kyky tiedostaa omia toimintatapoja ja johtaa muutosta itsessä vaikuttaa positiivisesti erilaisuuden ja erilaisten kulttuurien hyväksymiseen työyhteisöissä. Eriarvoisuuden kokemukseen ja erilaisuuden hyväksymiseen liittyvät kehitystarpeet sekä kulttuuriosaaminen ja siihen liittyvät tarpeet huomioidaan ja arvioidaan alkukartoitusten yhteydessä ja niihin liittyviin tarpeisiin vastataan valmennuksissa räätälöidysti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuuriympäristöön liittyviin tekijöihin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 1 |
| Hankkeessa tavoitellaan kokonaisvaltaista muutosta työpaikoilla mentaalisen, fyysisen ja digitaalisen tilan välistä synergiaa hyödyntämällä. Näiden erilaisten tilojen potentiaali ja niiden vaikutus yksilön ja yhteisön hyvinvointiin ovat hankkeen keskiössä. Tiedostavan läsnäolon ja muutosjohtajuuden menetelmät ja osaamisen kehittyminen luovat hankkeessa edellytyksiä hyvinvoivalle yrityskulttuurille, jossa myös yksilön ympäristötietoisuus vahvistuu osana tiedostamisen prosessia. Alustavasti yhteistyöstä on keskusteltu WWF:n kanssa, josta mm. Liisa Rohweder voi pitää luennon myös Itämeri-strategiaan liittyen. Itämeri-strategian osalta hanke koskee vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämistä. Se toteutuu hankkeessa sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen kautta mm. tiedottamalla hankkeen tuloksista ja tiedostavista käytännöistä seminaarimatkalla Itämeren alueen maahan. | ||
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston vuosina 2015–2017 toteuttaman ESR-rahoitteisen 3TILAA-hankkeen tarkoituksena oli parantaa työpaikkojen tuottavuutta ja tuloksellisuutta edistämällä eri-ikäisten työntekijöiden hyvinvointia ja toimintamahdollisuuksia. Projekti auttoi pk-yrityksiä kehittymään kilpailukykyisiksi ja innostaviksi työpaikoiksi käynnistämällä niissä kolmen tilan (mentaalisen, fyysisen ja digitaalisen) muutoksen. Kolmen tilan yhtäaikainen kehittäminen on uudenlaista muuutosjohtamista, joka edisti valmennettavien voimavarojen mielekästä kohdentamista sekä työssä jaksamista.
Projektin keskeinen toimenpide oli muutosagenttien valmennusohjelma, jossa organisaatioissa tapahtuvaa muutosta tarkasteltiin kolmen tilan (mentaalisen, digitaalisen ja fyysisen) kautta. Valmennusohjelma toteutettiin kaksi kertaa hankkeen aikana ja siihen osallistui yhteensä 15 organisaatiota, joista kustakin 1-6 työntekijää, yhteensä 36 valmennettavaa. Muutosagenttivalmennuksen keskeiset teemat olivat 1. muutosjohtaminen (yhteiset tavoitteet, tarve, vuorovaikutus, vaikuttaminen, coachaus, muutosagenttius, pienet kokeilut, jne.), 2. mentaalisen tilan muutos (mindfulness, sisäinen muutos, keskeneräisyyden sietäminen, motivaatio, työhyvinvointi, jne.), 3. digitaalisen tilan muutos (mahdollisuudet, haasteet, yhteistyöskentely verkossa, keskittyminen, jne.), sekä 4. fyysisen tilan muutos (älykäs tila, käytettävyys, tila työn mukaan, jne.). Näiden lisäksi läpileikkaavana teemana toimi sosiaalinen ulottuvuus, jonka avulla tarkasteltiin edellisiä teemoja sosiaalisesta näkökulmasta. Lisäksi alku- ja lopputilanteet kartoitettiin ja niiden välistä muutosta mitattiin erilaisin mittarein. Valmennuksen teemojen yhteydessä kannustettiin tasa-arvon edistämistä, syrjinnän vähentämistä ja kestävää kehitystä tukeviin kehittämistoimiin, jotka pitkällä aikavälillä edistävät työntekijöiden hyvinvointia.
Hankkeen toiminnan tuloksena syntyi
- 36 muutosagenttia
- kolmen tilan kokonaisvaltainen kehittämismalli
- 3TILAA-muutoagenttivideovalmennus, joka koostuu 7 teemakohtaisesta animaatiovideosta ja 12 syventävästä asiantuntijavideosta, jotka vievät eteenpäin yhteisellä muutosmatkalla. Matkalla pysähdytään 6 eri teemassa: lähtötilanne, muutosjohtajuus, mentaalinen tila, digitaalinen tila, fyysinen tila sekä lopputilanne. Kussakin teemassa voi viipyillä 1-2 viikkoa, jolloin koko matka voi kestää 2-6 kuukautta. Valmennuksen kehittivät Haaga-Heliasta projektipäällikkö Suvi Starck, projektiasiantuntija Anu Sipilä, lehtorit Anita Lehtinen-Toivola ja Monica Åberg sekä Helsingin yliopistosta projektivastaava Kirsi Sjöblom ja projektiasiantuntija Heidi Lammassaari.
- https://www.youtube.com/playlist?list=PLYjNcJ1jQZybv7_-TPK02Ca-WSGDgHL2L
- e-julkaisu: 3TILAA-muutosagenttivalmennus - Kohti innostavaa työpaikkaa (toim. Sipilä, Starck & Wegmüller). Se on kooste 3TILAA-hankkeen muutosagenttivalmennuksen teemoista ja samalla kurkistus valmennukseen osallistuneiden muutosagenttien henkilökohtaisiin muutostarinoihin. Toivomme julkaisun herättävän lukijassa kiinnostuksen muutokseen ja sen kohtaamiseen omassa työssä, sekä tarjoavan työpaikoilla tapahtuvaan muutostyöhön uusia ideoita ja työkaluja. Saatavana: http://www.e-julkaisu.fi/haaga-helia/3_tilaa/
- 10 organisaatiokohtaista kolmen tilan kehittämissuunnitelmaa
- tiedostavia ja hyvinvoivia työntekijöitä, jotka ottavat vastuun omasta työnteostaan