Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20430

Hankkeen nimi: Tenho - elämäntaitoja nuorille taiteen keinoin

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Lasten ja Nuorten Säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1726086-1

Jakeluosoite: Liisankatu 27 A 5

Puhelinnumero: +358 46 944 3460

Postinumero: 00170

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.nuori.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Nätkinniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.natkinniemi(at)nuori.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0442403207

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tenho-hankkeessa toteutetaan ja kehitetään käytännön toiminnan ja tutkimuksen vuoropuheluna nuorten elämäntaitoja vahvistavaa työotetta, jossa käytetään taiteen tekemistä tapana innostaa ja osallistaa nuoria sekä rakentaa yksilöllisiä jatkopolkuja. Hankkeen tavoitteena on tuoda ilman koulutus- ja työpaikkaa olevien nuorten palveluverkkoon toimintatapoja, joiden kautta päästään vaikuttamaan nuorten asenteisiin, osallisuuden kokemukseen ja itsearvostukseen syvällisellä tasolla, jotta aito muutos kohti aktiivista kansalaisuutta olisi mahdollinen.

Hankkeen aikana noin 550 nuorta pääsee mukaan pitkäjänteiseen elämäntaitoja ja tulevaisuuden polkuja vahvistavaan toimintaan ja samalla kuuden eri toimintaympäristön kokemusten perusteella kehitetään malleja, jotka mahdollistavat toiminnan levittämisen.

Jotta yksittäisten kokeilujen sijaan saadaan toiminta laajamittaisemmin käyttöön nuorten tukemiseksi joka puolella Suomea, on tehtävä kehittämistyötä valtakunnallisella tasolla ja tiiviissä yhteistyössä paikallisten nuorisotakuun parissa toimivien palveluverkostoiden kanssa. Näin kasvatetaan ymmärrystä myös siitä, kuinka menetelmä parhaiten istuisi nuoren palveluverkostoon tukemaan elämäntaitojen kehittymisen lisäksi myös nuorten konkreettisia siirtymiä kohti koulutusta ja työelämää.

Jatkuvuuden ja toiminnan laadukkuuden kannalta on tärkeää kehittää myös alan osaamista laajemmin osana hanketta sekä toteuttaa levittämis- ja juurruttamistyötä sekä rakentaa verkostoja.

Hankkeen aikana huomioidaan laajasti sukupuolinäkökulma ja sovelletaan valtavirtaistamisen menetelmiä niin toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, tiedottamisessa kuin arvioinnissakin. Hanke pyrkii osaltaan lisäämään kohderyhmänä olevien nuorten ja hankkeen työntekijöiden tietoisuutta ympäristöstä ja toimintatavoista, joilla voidaan kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Hanke edistää kulttuurista osallisuutta, esteettömyyttä, kulttuurien välistä ymmärrystä ja vähentää eriarvoisuutta vaikeimmassa asemassa olevien nuorten keskuudessa sekä pyrkii myös tekemään näkyväksi niitä tapoja, joilla sosiaali- ja terveyspuolen työntekijät voivat tukea nuoria entistä paremmin aktiiviseen osallisuuteen yhteiskunnassa.

Hankkeen tavoitteina on:

1. Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen.
Hankkeeseen osallistuvien nuorten elämäntaitojen vahvistaminen siten, että nuorten itsetuntemus, sosiaaliset taidot, tavoitteiden asettelutaidot, kyky sitoutua ja viedä loppuun asioita, itseluottamus ja tulevaisuuden usko kehittyvät ja nuoret ovat valmiit sitoutumaan koulutukseen tai työelämään ja ottavat hankkeen tuloksena konkreettisia askeleita kohti aktiivista osallistumista yhteiskuntaan.

2. Menetelmien ja toimintamallin kehittäminen.
Ilman työ- ja opiskelupaikkaa olevien nuorten elämäntaitoja vahvistavien taidelähtöisten menetelmien kehittäminen ja niiden mallintaminen.

3. Palveluverkon kehittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

4. Hankkeessa mallinnettujen menetelmien ja toimintamallien levittäminen verkkosivuston, oppaan, koulutusten ja seminaarien avulla.

5. Alan osaamisen kehittäminen.
Alan osaamista kehitetään kouluttamalla sekä 1) sosiaali- ja nuorisoalan ammattilaisia ja taiteilijoita että 2) tulevia ammattilaisia sosiaali- ja taidealan oppilaitoksissa. Tuleville ammattilaisille pyritään lisäksi tarjoamaan harjoittelupaikkoja hankkeen toiminnoissa ja mahdollistamaan opinnäytetöiden tekeminen osana hanketta.

Hankkeen tuloksena:

- hankkeeseen osallistuneilla noin 550:lla nuorella on paremmat elämäntaidot, vahvempi usko itseensä ja omiin kykyihinsä sekä enemmän rohkeutta osallistua ja ilmaista itseään.

- hankkeeseen osallistuneet nuoret ovat löytäneet konkreettisia polkuja heille soveltuvaan koulutukseen ja työelämään ja heillä on kyky myös sitoutua valittuun tavoitteeseen ja tehdä töitä sen saavuttamiseksi.

- vaikeissa tilanteissa olevien nuorten elämäntaitojen kehittämiseksi ja työelämäpolkujen rakentamiseksi on luotu toimivia malleja ja virtuaalisia menetelmä- ja osaajapakkeja ja oppaita, joiden avulla vaikuttavaa toimintaa voidaan ottaa vaivattomasti käyttöön eri puolilla Suomea erilaisissa verkostoissa.

- paikalliset nuorisotakuun toimeenpanoon liittyvät palveluverkostot ovat kehittäneet toimintaansa nuori-lähtöisemmäksi ja käyttävät innostavaa, nuoria osallistavaa, luovaa toimintaa menetelmänä nuorten tukemiseksi.

- Sosiaali- ja terveysalan sekä taidealojen uusilla valmistuvilla ammattilaisilla on ymmärrystä ja osaamista luovien toimintatapojen mahdollisuuksista nuorten tukemisessa ja he osaavat tarvittaessa ottaa näitä menetelmiä käyttöön omassa työssään ja niin halutessaan heillä on mahdollisuus myös erikoistua kokonaan kasvavalle toimintasektorille sosiaali- ja taidesektorin välimaastoon.

- Taiteilijoiden osaaminen liittyen vaikeissa tilanteissa olevien nuorten tukemiseen on vahvistunut ja heillä on hyvät työllistymismahdollisuudet taiteen ja hyvinvointialan välimaaston kasvavalle sektorille.

- Hankkeeseen osallistuneilla pienemmillä paikkakunnilla on lisääntyvässä määrin luovaa ja innovatiivista toimintaa ja paikkakuntien elinvoima on vahvistunut.


Hanke toteutetaan kuudella eri paikkakunnalla: Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Varkaudessa, Oulussa ja Kajaanissa. Toteutuksesta vastaa viisi taideorganisaatiota kuntakumppaneineen. Koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavat Nuorisotutkimusseura ja Laurea, kehittämisestä ja hallinnosta sekä koko hankkeen koordinoinnista Suomen lasten ja nuorten säätiö.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ilman koulutus- ja työpaikkaa olevat nuoret, sekä nuoret, jotka eivät pysty haastavan elämäntilanteensa vuoksi työskentelemään tai opiskelemaan kokopäiväisesti, kuudella hankkeen toteuttamispaikkakunnalla, nuorisotakuun toimeenpanon parissa työskentelevä ammattihenkilöstö (sosiaali-, terveys-, nuoriso-, koulutus- ja työllisyyspalveluissa työskentelevät), sosiaali- ja terveysalan ja taidealojen opiskelijat, soveltavan taiteen alalla toimivat taiteilijat ja nuorisotakuun parissa työskentelevät organisaatiot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeeseen osallistuvien nuorten perhe ja muu lähipiiri, hankkeeseen osallistuvat taideorganisaatiot ja oppilaitokset, joissa toteutetaan koulutuksia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 975 586

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 917 915

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 145 935

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 060 550

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 780

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristössä aiemmin toteutetuissa vastaavissa hankkeissa on todettu, ettei sukupuolella ole merkittävää merkitystä toiminnan vaikuttavuudelle. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu seuraamalla nuoria, jotka ovat käyneet läpi taideprosesseja vastaavassa toimintaympäristössä ja todettu, että toivottuja tuloksia on saavutettu tasaisesti sekä naisten että miesten kanssa. Analyysiin ei ole käytetty asiantuntijoita ja hankkeen alkaessa, ennen varsinaisen toiminnan alkua, on tarpeen tehdä laajempi selvitys, jossa käytetään tukena myös alan asiantuntemusta laajemmin. Selvityksessä tullaan analysoimaan hankkeen kohderyhmän nuoria ja heidän mahdollisuuksiaan osallistua hankkeeseen, innostua hankkeen menetelmistä ja hyötyä hankkeen sisällöistä elämäntaitojen vahvistumisen näkökulmasta. Mikäli selvityksessä ilmenee, että eri sukupuolille tulisi kohdistaa erilaisia toimia toiminnan tulosten parantamiseksi, näitä eriytettyjä toimenpiteita pyritään suunnittelmaan ja toteuttamaan. Taiteen kenttää voi pitää yleisesti tavallista avoimempana ja suvaitsevaisempana erilaisille identiteeteille. Tämä koskee myös erilaisia sukupuoli-identiteettejä. Nuorten on myös mahdollista käsitellä omaa sukupuoli-identiteettiään osana hanketta, koska hankkeen yksi tärkeä tavoite on tarjota nuorille mahdollisuus vahvistaa omaa itsetuntemustaan ja identiteettiään ja tulla sinuiksi oman itsensä kanssa. Sosiaaliala on yleensä naisvaltaista, mutta Tenhon taideprojekteissa ohjaajana on yhtälailla myös miehiä. Tämän toivotaan laajentavan käsityksiä sukupuolille sopivista ammattialoista - sosiaalityö näyttäytyy mahdollisena toimintaympäristönä laajemmalle joukolle ihmisiä. Tämä on tässä hankkeessa erityisen merkityksellistä, kun hankkeessa koulutetaan tulevia alan ammattilaisia. Näkökulma on merkityksellinen myös kun toimitaan nuorten kanssa, sillä on tärkeää, että vaikeissa tilanteissa olevat nuoret saavat elämäänsä hankkeen myötä turvallisia aikuisia sekä miesten että naisten muodossa, mikä ei usein ole mahdollista sosiaalialan palveluissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnoissa ei korosteta sukupuolten kaksijakoisuutta, vaan sallitaan sukupuolten moninaisuus ja erilaiset identiteetit. Erityistä huomiota sukupuolinäkökulmaan kiinnitetään, kun rakennetaan nuorten kanssa jatkopolkuja. Tällöin huomioidaan nuorten omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet ja vältetään perinteistä sukupuolirooliajattelua. Hankkeessa nuorten kanssa toteutettavat sisällöt nousevat nuorten omasta kokemusmaailmasta, eikä niitä arvoteta. Hankkeen alkaessa toteutetaan laajempi sukupuolten vaikutusten arviointi hankkeen toimintaympäristössä. Sen tarkoituksena on arvioida projektin tavoitteita ja toimintoja molempien sukupuolten tarpeiden ja odotusten kannalta. Projektin kohderyhminä olevia nuoria koskevissa tutkimuksissa on havaittu mm. että syrjäytymisen polulle ajautuneiden nuorten miesten luku- ja kirjoitustaito on usein heikkoa ja saattaa estää heitä saamasta tarvitsemaansa tukea nuorten ohjaus- ja palvelujärjestelmässä. Tällaiset sukupuolten väliset erot valmiuksissa tullaan huomioimaan. Hankkeesta tiedotettaessa tullaam myös huomioimaan tapa, jolla hankkeen toiminnasta puhutaan. Valituilla sanamuodoilla voidaan huomaamatta tukea enemmän joko naisten tai miesten intoa osallistua. Hankkeen toimintojen ja tiedottamisen suunnittelussa otetaan huomioon tehty laajempi analyysi ennen toiminnan aloittamista ja näistä asioista järjestetään koulutusta hankkeen toimijoille hankkeen ensimmäisillä kehittämispäivillä. Sukupuolivaikutusten arviointia jatketaan osana hankkeen kehittämistyötä pitkin matkaa ja se huomioidaan myös hankkeen arviointivaiheissa. Koska hankkeessa on tarkoitus kehittää toimintamalleja nuorten sosiaaliseen kuntoutukseen ja elämäntaitojen vahvistamiseen, huomioidaan sukupuolivaikutukset myös toimintamallien kehittämisessä alusta alkaen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeessa tuetaan myös tämän tavoitteen toteutumista. Vastaa, onko hankkeen päätavoite sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Kirjoita perustelu-kenttään, millaisia toimenpiteitä hankkeessa toteutetaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Perustelu-kenttä on pakollinen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 8
Hanke edistää nuorten hyvinvointia ja osallisuutta, mikä antaa voimavaroja huolehtia laajemmin omasta ympäristöstä ja kulutustottumuksista. Taidetoiminnassa (teatterissa, sirkuksessa ja elokuvatoiminnassa) käytetään lavastuksessa ja puvustuksessa yms. kierrätysmateriaaleja aina kun mahdollista. Näin hanke ei itse lisää luonnonvarojen kulutusta ja edistää nuorten tiedostavuutta ja osaamista kierrättämisen mahdollisuuksista ja vastuunotosta suhteessa ympäristöön. Nuorten tietoisuus lisääntyy myös, kun taidetoiminnan sisällöissä käsitellään vastuullista suhdetta ympäristöön ja toisiin ihmisiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Hanke edistää nuorten tiedostavuutta ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä tekijöistä ja siten edesauttaa riskien vähentämistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 7
Hanke edistää nuorten hyvinvointia ja osallisuutta, mikä antaa voimavaroja huolehtia laajemmin omasta ympäristöstä ja kulutustottumuksista. Taidetoiminnassa (teatterissa, sirkuksessa ja elokuvatoiminnassa) käytetään lavastuksessa ja puvustuksessa yms. kierrätysmateriaaleja aina kun mahdollista. Näin hanke ei itse lisää luonnonvarojen kulutusta ja edistää nuorten tiedostavuutta ja osaamista kierrättämisen mahdollisuuksista ja vastuunotosta suhteessa ympäristöön. Nuorten tietoisuus lisääntyy myös, kun taidetoiminnan sisällöissä käsitellään vastuullista suhdetta ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Lisäksi hanke pyrkii antamaan nuorille tietoa oikeista tavoista käsitellä ja kierrättää jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hanke edistää luovien alojen työllisyyttä myös alueilla, joissa se ei ole tällä hetkellä aktiivista. Hanke sekä parantaa nykyisten luovien alojen tekijöiden työllisyyttä että lisää heidän osaamistaan hyvinvointisektorilla pidemmällä tähtäimellä siten, että työllistymismahdollisuudet monipuolistuvat. Hankkeissa hyödynnetään mahdollisimman paljon paikallista osaamista ja yhteistyötä eri paikallisten toimijoiden välillä. Näin hankkeen myötä luodut kumppanuudet voivat jatkua ja edistää paikallista toimintaa myös hankkeen jälkeen. Yhteistyökumppanuuksia luodaan mm. kulttuuri- ja sosiaali- ja työllisyyssektorien välille sekä näistä oppilaitoksiin. Hanke edistää ilman koulutus- ja työpaikkaa olevien nuorten työllistymistä paikalliseen elinkeinotoimintaan ja lisää paikallisen toiminnan kysyntää ja tarjontaa. Erityisesti pienemmillä hankkeen toteutuspaikkakunnilla hanke edistää paikkakunnan luovaa elinkeinotoimintaa ja lisää paikkakunnan houkuttelevuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 9
Hankkeen myötä kehitetään valtakunnallisesti toimintaa, joka lisää luovien alojen mahdollisuuksia uusilla toimintakentillä ja lisää kulttuuripalveluiden käyttöä niiden joukossa, jotka eivät ole perinteisesti olleet niin aktiivisia kulttuurin käyttäjiä. Hanke tarjoaa ilman koulutus- ja työpaikkaa oleville nuorille uusia näköaloja ja auttaa heitä näkemään kouluttautumismahdollisuuksia myös aloille, joiden hiilijalanjälki on pieni ja joiden mahdollisuuksista ei muuten olisi niin paljon tietoa. Hanke edistää uudenlaisten palvelujen toteuttamista paikkakunnilla, joilla se ei ole ollut aiemmin kovin aktiivista.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Hankkeessa käytetään virtuaalisia kokouskäytänteitä, jonka kautta vähennetään turhaa liikkumista. Kaikki liikkuminen toteutetaan aina mahdollisuuksien mukaan julkisilla kulkuvälineillä tai kimppakyydein.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 10
Hankkeen tavoitteena on edistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien nuorten hyvinvointia ja se tuo luovan tekemisen myös heidän saavutettavakseen. Hanke edistää hyvin passiiviseen elämään joutuneiden nuorten osallisuuden kokemusta, kannustaa nuoria koulutus- ja työpaikan löytämisen ohella harrastuksiin ja omien kiinnostuksen kohteiden aktiiviseen toteuttamiseen sekä muutenkin aktiiviseen elämään. Hankkeen myötä nuoret saavat myös uutta merkityksellistä tekemistä ja luovat turvallisia, uusia sosiaalisia verkostoja. Hanke edistää myös nuorten terveyttä: niin mielenterveyttä kuin fyysistä terveyttäkin. Taidetoiminnassa mielen hyvinvointi vahvistuu, kun käsitellään nuorille tärkeitä, mutta vaikeita asioita etäännytesti taiteen keinoin. Toimintaan kuuluu myös monia liikunnallisia harjoitteita, jotka vahvistavat nuorten usein hyvin heikkoa kuntoa ja kehon kuvaa. Taiteen käyttö luo hyvinvointia myös työntekijöille, jotka pääsevät mukaan luovaan tekemiseen ja saavat koulutusta uusista työmenetelmistä. Hankkeessa koulutettavat tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset oppivat koulutuksen myötä hyödyntämään luovia menetelmiä työssään, mikä edistää heidän omaa luovuuttaan ja myöhemmin heidän asiakkaidensa luovuutta ja hyvinvointia. Hanke on avoinna monenlaisille nuorille ja se edistää toiminnallaan erilaisista taustoista tulevien nuorten esteetöntä osallistumista niin fyysisen ympäristön kuin mm. palveluiden ja tiedon saatavuuden osalta.
Tasa-arvon edistäminen 0 6
Hanke edistää kaikkien osallistujiensa vahvuuksien löytymistä ja pyrkii rikkomaan rajoittavia sukupuolistereotypioita, jotka saattavat olla esteenä nuorelle parhaiten soveltuvan koulutuksen ja työn löytymisessä. Hanke edistää osallistuvien nuorten identiteetin kehittymistä riippumatta sukupuolesta. Hanke pyrkii poistamaan nuorilla olevia negatiivisia käsityksiä, joita on syntynyt omaan sukupuoleen liittyen tai suhteessa muihin ihmisiin oman sukupuolensa edustajana. Hanke myös pyrkii koulutuksissaan ja yhteistyössään kunnan työntekijöiden kanssa poistamaan työntekijöiden sukupuoliin liittyviä asenteita, joilla on haitallinen vaikutus nuorten jatkopolkuihin. Hankkeessa huomioidaan nuoret oman sukupuolensa edustajina erityisesti silloin, kun on tarpeen tarjota tietylle sukupuolelle erityistä tukea tai huomiota tasa-arvoisten toimintamahdollisuuksien edistämiseksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 8
Hankkeen kautta myös kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat nuoret pääsevät toteuttamaan omaa luovuuttaan ja vahvistamaan identitettiään. Hanke lisää eri taustoista tulevien nuorten yhdenvertaisia osallistumisen mahdollisuuksia luovaan ja taiteelliseen tekemiseen ja siten vahvistaa kulttuuristen oikeuksien toteutumista niiden parissa, jotka ovat kenties heikoimmassa asemassa kulttuurisen osallisuuden suhteen. Koska hankkeen osallistujissa tulee hyvin todennäköisesti olemaan myös muista kulttuuritaustoista tulevia nuoria, tulee hanke lisäämään kulttuurien välistä ymmärrystä. Hankkeessa nuorten ryhmäytyminen ja keskinäisen arvostuksen syntyminen asetetaan yhdeksi suurimmista tavoitteista, jolloin nuoret oppivat arvostamaan toisiaan ihmisinä, eikä esimerkiksi jonkin sukupuoli- tai etnisen sterotypian edustajina. Tarvittaessa nuorille tarjotaan erityisiä tukitoimia, jos nuorten kulttuuritausta tai esimerkiksi kielelliset haasteet sitä vaativat, jotta toiminta olisi yhdenvertaisesti kaikkien lähtökohdat huomioivaa. Hankkeen sisällöissä nuoret pääsevät käsittelemään itselleen tärkeitä elämän kysymyksiä. Nuorten valitsemat teemat saattavat hyvin kohdistua teemoihin, joiden myötä ymmärrys muista kulttuureista ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kysymyksistä kasvaa. Nuoret pääsevät käsittelemään taiteen keinoin myös mahdollisia omia ahdistuksiaan liittyen omaan taustaansa ja käsittelemään siten esimerkiksi kokemuksiaan eriarvoisesta kohtelusta ja kulttuurien välisistä konflikteista.
Kulttuuriympäristö 0 6
Hankkeen osana tehtävissä taideprojekteissa tutustutaan myös kulttuuriseen ympäristöön ja paikallishistoriaan minkä kautta osallistuvat nuoret pääsevät kehittämään omaa suhdettaan kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 3
Hankkeen myötä nuorten ympäristötietoisuus vahvistuu, kun osana hanketta toteutetaan sisältöjä, joissa käsitellään ympäristöä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tenhossa yli 700 nuorta ilman koulutus- tai työpaikkaa tekivät taidetta kuudella eri paikkakunnalla Suomessa. Elokuvan, sirkuksen ja teatterin työpajoissa nuoret tutustuivat itseensä, oppivat toimimaan muiden ihmisten kanssa, asettivat yhdessä tavoitteita ja sitoutuvat niiden saavuttamiseen. Tenhossa nuoret saivat työkaluja, joiden avulla seuraavan askelen ottaminen elämässä oli helpompaa. Osa nuorista lähti Tenhon jälkeen opiskelemaan, työhön, kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun. Moni löysi toiminnasta itselleen uuden harrastuksen sekä ystäviä.

Tenhossa kehitettiin nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista kouluttamalla 1) sosiaali- ja nuorisoalan ammattilaisia, 2) taiteilijoita sekä 3) tulevia sosiaalialan ammattilaisia sosiaali- ja taidealan oppilaitoksissa. Koulutuksista vastasi Laurea ammattikorkeakoulu. Tuleville ammattilaisille tarjottiin lisäksi harjoittelupaikkoja hankkeen toiminnoissa ja mahdollistetiin opinnäytetöiden tekeminen osana hanketta. Hankkeesta valmistuu yhteensä viisi opinnäytetyötä. Lisäksi Nuorisotutkimusseura toteutti Tenhossa tutkimuksen, jossa tarkasteltiin taidetoiminnan merkitystä Tenhoon osallistuneiden nuorten elämänpoluilla sekä sitä, miten taidetoiminta istuu kuntien palvelurakenteisiin. Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa: http://www.nuori.fi/wp-content/uploads/2018/05/TENHO_tutkimusraportti_tyopaperi.pdf.

Lasten ja nuorten säätiön hallinnoima Tenho toteutettiin yhteistyössä viiden taideorganisaation, Laurea-ammattikorkeakoulun sekä Nuorisotutkimusseuran kanssa. Oulun tähtisirkus, Pirkanmaan elokuvakeskus, Sirkus Magenta, Vaara-kollektiivi ja Varkauden teatteri tekivät yhteistyötä Helsingin, Kajaanin, Oulun, Tampereen, Vantaan ja Varkauden kuntien sekä Kainuun soten ja Kainuun liiton kanssa.