Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20432

Hankkeen nimi: OSSI - Osaaminen esiin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.1.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: PL 214

Puhelinnumero: +358 3 828 18

Postinumero: 15141

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Margit Anttila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: margit.anttila(at)lamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 1466

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lahden kansanopisto, 0149666-9
Päijät-Hämeen koulutuskonserni, 0993644-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

OSSI-Osaaminen esiin

Hankkeen tavoitteena on edistää Päijät-Hämeen alueen maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymistä ja työelämävalmiuksien kehittymistä. Hankkeen tuloksena syntyy verkostomaisesti toimiva ohjaus- ja koulutusmalli, johon keskeiset toimijat ovat sitoutuneet hankkeen jälkeen.
Päijät-Hämeessä tarvitaan nopeasti eteneviä ja yksilölliset polut mahdollistavia koulutuksia. Suomen kielen ylempien taitotasojen koulutusta tarvitseva kohderyhmä on heterogeeninen ja Päijät-Hämeestä puuttuu kokonaan suomen kielen ylempien taitotasojen (yli B1, eurooppalainen viitekehys) koulutustarjonta. Yksilöllisten polkujen suunnittelu edellyttää olemassa olevien ohjauspalvelujen yhteistyön tiivistämistä ja uudelleenorganisointia.
Kukaan alueella toimivista koulutuksen järjestäjistä ei näe mahdolliseksi olemassa olevien rahoitusjärjestelmiensä puitteissa yksin organisoida kohderyhmän (nuoret työttömät/työttömyysuhan alla olevat maahanmuuttajat) tarvitsemia ohjaus-, koulutus- ja työllistymisen tukipalveluja.

Verkottumalla eri toimijat saavat tukea toimintansa kehittämiseen, asiantuntijuuden ja osaamistason nostamiseen ja kilpailukykynsä parantamiseen. Verkoston avulla voidaan tehostaa neuvontaa ja koulutusta, markkinointia sekä yleisen ja ajankohtaisen tiedon levittämistä. Verkottumalla toimijoiden välinen yhteistyö lisääntyy myös oman alueen ulkopuolella.
Hankkeessa pilotoidaan ohjaus- ja koulutusmalleja, jotka sisältyvät kolmeen työpakettiin:

Työpaketti 1. Koulutustuotteet ja niiden rahoitusmallit
Työpaketti 2. Ohjausmallin rakentaminen
Työpaketti 3. Verkostomaisen toimintamallin vakiinnuttaminen

Hankkeen tuloksena syntyy toimiva ohjaus- ja koulutusmalli, jossa hyödynnetään kunkin toimijan omia rahoitusmahdollisuuksia yhteiseksi hyväksi. Tämä luo uudenlaisen rahoitusmallin ohjauksen ja koulutuksen ja koulutuksen tarpeisiin.
Uuden toimintamallin avulla saadaan pysyvä ratkaisu maahanmuuttajin kohdistuvan ohjaus- ja koulutustarpeen ratkaisuksi.
Välillisenä tavoitteena on monikulttuurisen osaamisen lisääntyminen alueen yrityksissä ja organisaatioissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset heikossa työmarkkina-asemassa olevat työttömät nuoret ja työttömyysuhan alaiset oppilaitoksista valmistuneet nuoret.

Seuraavassa kohderyhmät eriteltynä:

1)Suomenkielisiin korkeakouluopintoihin suuntaavat maahanmuuttajat ( työttömät)
2)Akateemisen tutkinnon kotimaassaan suorittaneet, työelämään suuntaavat maahanmuuttajat
( työttömät)
3)Sosiaali- ja terveysalan (näyttö)tutkintokoulutuksiin suuntaavat maahanmuuttajat (työttömät)
4)Ammattikorkeakoulun englanninkielisiin koulutusohjelmiin suuntaavat maahanmuuttajat
( työperäinen maahanmuutto)
5)Kotoutumisajan ohittaneet maahanmuuttajat, jotka eivät ole saavuttaneet B1-kielitaitotasoa
( nivelvaiheessa putoavat)
6)Ammattikorkeakoulun englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevat,
(valmistumisvaiheessa työttömyysuhan alla olevat tutkinto-opiskelijat)
7)Suomeen työhön tulevat ( kilpailukyky ja integrointi)

Alueen väestöstä on n. 5% maahanmuuttajataustaisia. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen arvoidaan n.100 henkilön jäävän vaille jatkokouluttautumismahdollisuuksia. He ovat tämän hankkeen ensisijainen kohderyhmä.

LAMKin vieraskielisissä ohjelmissa opiskelee yhteensä n. 350 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, ja suuri osa heistä tarvitsisi lisäkoulutusta suomen kielessa ja vahvistusta työelämävalmiuksissa. Kansaonopistosta arvioidaan n. 10 henkilön vuosittain jäävän koulutuksen jälkeen ulkopuolelle mahdollisuutta opiskeluun näyttötutkintojen jälkeen.

REKRY-AMARE projektin loppuraportti 2013, Palmenia/Outi Vainikainen mukaan; Alkuvuonna 2010 Päijät-Hämeessa oli työttöminä työnhakijoina 317 äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvaa korkeakoulututkinnon suorittanutta, mikä on n. 21 % kaikista korkeakoulutuksen suorittaneista TE-toimiston asiakkaista.

Tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka moni monimaahanmuuttajataustainen opiskelija jää hakuvaiheessa vaille oiskelupaikkaa ammatillisessa 2. asteen koulutuksessa tai ammattikorkeakoulutuksessa.

Suomeen muuttaa erityisesti Venäjältä akateemisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä, joiden työlllistyminen on hankalaa puutteellisen kielitaidon vuoksi. (Maahanmuutto 2013: 17).

Ammattikorkeakoulun englanninkielisiin koulutusohjelmiin suuntaavat maahanmuuttajat Lahden ammattikorkeakoulussa voivat opiskella ammattikorkeakoulututkinnon kolmessa englanninkielisessä Bachelor- tason koulutusohjelmassa: International Business, Business Infomation Technology ja Nursing. Lisäksi LAMKissa on kolme englanninkielistä Master-ohjelmaa. Hakijoita vieraskielisiin ohjelmiin on vuosittain n. 1000.

Erityisesti sairaanhoitajaopiskelijoilla tai alalle hakevien osalta on terveysalalla havaittu ammatillisen kielitaidon puute. Jatkossa EU/ETA -alueen ulkopuolella koulutettujen sairaanhoitajien laillistus perustuisi valtakunnalliseen kuulusteluun, jonka kehittäminen ja järjestäminen kuuluisi ammattikorkeakoulujen tehtäviin.Lahden ammattikorkeakoulussa opiskelee vuosittain n. 350 vieraskielistä tutkinto-opiskelijaa. He ovat suorittaneet toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai lukion. Aiempi suomen kielen koulutus vaihtelee. Nämä opiskelijat suuntaavat työelämään, joten heidän tavoitteenaan on työelämässä tarvittavan kielitaidon saavuttaminen.

Kotoutumisajan ohittaneet maahanmuuttajat, jotka eivät ole saavuttaneet B1-kielitaitotasoa, ja olisivat hakemassa ammatilliseen koulutukseen tai ammattikorkeakoulutukseen tarvitsevat yksilöllisiä koulutusratkaisuja ja kohderyhmän tarpeeseen räätälöityä tukea.

Suomen kielen ylempien taitotasojen koulutusta tarvitseva kohderyhmä on heterogeeninen. Joukossa on sekä koulutukseen tai työelämään suuntaavia että koulutuksessa tai työssä jo olevia. Kohderyhmien tarpeet ovat erilaisia esimerkiksi koulutuksen järjestämistavan (päivä-, ilta-, verkko-, monimuoto-opinnot) ja sisällön (opiskelutaidot, alakohtaiset painotukset) suhteen. Tästä syystä tarvitaan nopeasti eteneviä ja yksilölliset polut mahdollistavia koulutuksia. Yksilöllisten polkujen suunnittelu edellyttää olemassa olevissa ohjauspalveluissa uudenlaista yhteistyötä ja organisointia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1)Työssä jo olevat maahanmuuttajat
2)Eri organisaatioiden henkilöstö

Myös työllistyneet maahanmuuttajat tarvitsevat kielikoulutusta. Työelämässä tarvittavaa kielitaitoa tulisi kehittää monipuolisilla tekstien ymmärtämis- ja tuottamisharjoituksilla sekä opiskelemalla kielen vaativampia rakenteita.
Koulutuskeskus Salpauksen arvion mukaan korkea-asteen koulutukseen hakijoina tällaisia opiskelijoita olisi noin 20 vuodessa. Kohderyhmällä olisi kotoutumiskoulutuksessa suoritetut perustason suomen kielen opinnot ja pohjakoulutuksena toisen tai korkea-asteen koulutus. Työssä käyville soveltuvin koulutusmuoto olisi ilta- ja viikonloppukoulutus, joka tarjottaisiin monimuotoisena koostuen lähi- ja verkko-opetuksesta. Kohderyhmä saavutetaan ja rekrytoidaan koulutukseen internet-ilmoitusten kautta.

Työnantajat, työllistävät organisaatiot ja koulutusorganisaatioiden henkilöstö tarvitsevat monikulttuurisen ohjaus- ja opetusosaamisen lisäämistä.

Opinto-ohjaajat, työnohjaajat, henkilöstöpäälliköt, opettajat, esimiehet hyötyvät myös siitä, jos koulutustarjontaa saadaan yhtenäistettyä esim. kielitaitotason mukaisesti (lähtötasot ja tavoitetasot, koulutusten nimet ym. synkronoitu).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 416 377

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 402 024

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 555 172

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 536 036

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Hollola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 270

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat. Suuri joukko maahanmuuttajanaisista elää yhteiskunnan marginaalissa ja syrjäytyy omaan etniseen yhteisöönsä. Tutkimuksien mukaan maahanmuuttajanaiset ovat miehiä syrjäytyneempiä ja jäävät miehiä helpommin työmarkkinoiden ulkopuolelle. Suuri osa maahanmuuttajataustaisista naisista on korkeasti koulutettuja, mutta Suomessa heidän on vaikea saada koulutusta vastaavaa työtä. (Monika-naiset liiton www-sivut: www.monikanaiset.fi).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä maahanmuuttajanaisiin että -miehiin, joten molempien sukupuolten kielikoulutuksella voitaisiin heti alkuvaiheessa vaikuttaa siihen, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisessa asemassa kielitaidon osalta työelämään tai koulutukseen hakeutuessa. Suomeen saavuttuaan ensimmäisen vuoden aikana maahanmuuttajataustaisten naisten ja miesten työllistymisen välillä on suuri ero: miehet työllistyvät huomattavasti paremmin (www.tem.fi/files/40368/maahanmuuttajien_tyollistyminen.pdf). Calibri (Body)
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat. Suuri joukko maahanmuuttajanaisista elää yhteiskunnan marginaalissa ja syrjäytyy omaan etniseen yhteisöönsä. Tutkimuksien mukaan maahanmuuttajanaiset ovat miehiä syrjäytyneempiä ja jäävät miehiä helpommin työmarkkinoiden ulkopuolelle. Suuri osa maahanmuuttajataustaisista naisista on korkeasti koulutettuja, mutta Suomessa heidän on vaikea saada koulutusta vastaavaa työtä. (Monika-naiset liiton www-sivut: www.monikanaiset.fi). Hankkeen aikana pyritään tasa-arvoista osallistumista ja huolehditaan, että toteuttamistavat ovat sellaisia, että ne edistävät sekä nasiten että miesten osallistumista. Hankkeessa pyritään edistämään tasa-arvoa niin, että voimakkaasti tietyissä kultuureissa esiintyvä miesten määräävä asema pystytään huomioimaan eikä suosita miehille luontevia toimintatapoja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Luonnonvarojen käytön kestävä kestävyys ei varsinaisesti ole tavoitteena, mutta hanketoimijat omalla toiminnallaan pyrkivät edistämään kestävää kehitystä ja huomioimaan näkökulman hankkeen eri vaiheisssa mm. sähköisten työskentelyvälineiden hyödyntämistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeelle ei ole asetettu varsinaisesti tavoitteita ilmastonmuutoksen vähentämiseen. Yritetään välttää kuitenkin mm. turhaa matkustelua hankkeen aikana (hiilijalanjälki).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeelle ei ole asetettu varsinaisesti tavoitteita tämän tavoitteen oalta. Asiat esillä suomalaisten arvojen kautta. Luontoarvot korostuvat Suomen kulttuuriin tutustutaan koulutuksen aikana
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeelle ei ole asetettu varsinaisesti tavoitteita tämän tavoitteen osalta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hankkeelle ei ole asetettu varsinaisesti tavoitteita tämän tavoitteen oalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeelle ei ole asetettu varsinaisesti tavoitteita tämän tavoitteen oalta. Toimijoiden on kuitenkin omassa toiminnassaan huomkoitava,että tämä tavoite tulee huomioiduksi. Ympäristönäkökulmat korostuvat suomalaisen työelämän pelisääntöihin ja kulttuuriin tutustumisen kautta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hankkeelle ei ole asetettu varsinaisesti tavoitteita tämän tavoitteen oalta. Toimijoiden on kuitenkin omassa toiminnassaan huomkoikta , että tämä tavoite tulee huomioiduksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Yritysten kilpailukyvyn lisääminen, tuottavuuden lisääminen, paikallisten toimijoiden verkottuminen lisää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Synergian luominen toimijoiden välille, lisää kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 3
Virtuaalisuus hankkeessa lisää aineettomien palvelujen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeen toteutus on pääasiassa aluellista toimintaa,joten liikkuminen on suhteellisen vähäistä. Hankeessa hyödynnetään myös digitaalisuutta. Hankkeen tuloksena syntyvä raportti jaetaan digitaalisesti, myös muissa toteutuksissa suositaan sähköisiä välineitä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Maahanmuuttajataustaiset ovat lähtökohtaisesti huonommassa asemassa työmarkkinoilla, joten kieliopetuksella voidaan parantaa heidän työmarkkina-asemaansa huomattavasti. Sitä kautta S2-muotoinen kielikoulutus edistää sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa. Se lisää mahdollisuutta osallistua tasavertaisesti yhteiskuntaan. Yhteinen kieli kantaväestön kanssa lisää myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja estää syrjäytymistä. Kielen kautta avautuu työ- tai opiskeluelämän lisäksi paikallinen kulttuuri ja sitä kautta aktiivisempi elämä yhteisössä. Samoin vieraskielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat opiskelijat integroituvat helpommin ympäröivään yhteiskuntaan yhteisen kielen avulla.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Tasa- arvo lisääntyy kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisen väestön kesken, jos maahanmuuttajat pääsevät entistä paremmin koulutuksiin ja työelääm lisäntyvien työelämäkompetenssien avulla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Tasa-arvo kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä lisääntyy hankkeen aikana.
Kulttuuriympäristö 3 5
Hankkeella ei ole asetettu varsinaisia tavoitteita tämän tavoitteen osalta, mutta tietoisuus suomalaisuudesta, tyypillisistä kuluurellisista ilmiöistä sekkä työelämän pelisäännöistä lisääntyy maahanmuuttajien keskuudessa hankkeen aikana.
Ympäristöosaaminen 5 5
Hankkeen aikana pyritään lisäämään ympäristötietoisuutta osana suomalaisuuden (luontoarvot) ja suomalaisen työelämän periaatteita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ossi - osaaminen esiin hankkeen keskeinen päämäärä oli edistää Päijät-Hämeen alueen maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymistä ja työelämävalmiuksien kehittymistä. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin

1. kehittää ja vakiinnuttaa työllistymistä edistävä verkostomainen ohjaus- ja koulutusmalli
2. edistää korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä ja parantaa heidän työllistymisvalmiuksiaan

Keskeisinä toimenpiteinä olivat koulutuspilottien toteuttaminen ja arviointi, verkostoyhteistyön vakiinnuttaminen s2-koulutusta ja ohjauspalveluita tarjoavien organisaatioiden kesken (tuloksena mm. Ossi-portaali), uudenlaisen ohjauspalvelun luominen ja vakiinnuttaminen (tuloksena mm. Ossi-ohjauspiste), koulutus- ja työnantajaorganisaatioiden monikulttuurisuusvalmiuksien lisääminen (tuloksena mm. opas monikulttuurisia työpaikkoja varten) sekä korkeakouluopinnoissa jo olevien maahanmuuttajien tukeminen työllistymisvalmiuksia parantamalla (mm. tutoroinnin kehittäminen).

Hanke kohdistui maahanmuuttajataustaisiin heikossa työmarkkina-asemassa oleviin työttömiin tai työttömyysuhan alla oleviin (mukaan lukien opinnoista valmistuvat) alle 30-vuotiaisiin nuoriin. Välillisenä kohderyhmänä olivat eri organisaatioiden henkilöstö, käsittäen mm. ohjaus- ja opetustyötä tekevät sekä työnantajat.