Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20434

Hankkeen nimi: KYTKE – Korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 020 7621 390

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Kaunismaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.kaunismaa(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207621238

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on kehittää korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksia ja samalla kehittää korkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyöllä pysyvä toimintamuoto Keski-Suomessa. Työelämävalmiuksia kehitetään moniammatillisessa vuorovaikutuksessa yhteisöjen, ensi sijassa kolmannen sektorin yhdistysten ja niiden alueellisten ja temaattisten verkostojen kanssa. Hankkeen päätoteuttajana on Humanistinen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan yhteistoiminnallisesti. Hankkeen kumppanina on myös Keski-Suomen yhteisöjen tuki, ja hanke tekee kiinteää yhteistyötä myös Jyväskylän kaupungin aluetyön ja kulttuurityön kanssa. Toteuttamisaika on 1.8.2015 – 30.6.2017.

Hankkeessa aktivoidaan ja organisoidaan korkeakouluopiskelijoita toimimaan ensi sijassa ruohonjuuritason perusyhdistysten toimijoiden kanssa yhdessä sovittavien ja kehitettävien toimintojen, projektien ja pop up -tapahtumien kehittämiseksi ja toteuttamiseksi yhteistyöllä. Tarkoituksena on, että opiskelijat toimivat pilottiryhmien (30 opiskelijaa) puitteissa pienissä 5-6 hengen alaryhmissä, joissa on opiskelijoita lähtökohtaisesti kaikista kolmesta korkeakoulusta ja eri koulutuksista (Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, JAMK:n Hyvinvointiyksikön ja Liiketalouden alan koulutukset, Humakin kulttuurituottaja- ja yhteisöpedagogikoulutukset). Yhteisökumppaneina on sekä yksittäisiä yhdistyksiä että keskeisesti myös alueellisia tai temaattisia yhdistysverkostoja. Keskeisellä sijalla ovat perustason yhdistykset, jotka toimivat vapaaehtoistyöpohjalta. Yhteiset toiminnot voivat olla usein myös iltaisin ja viikonloppuisin. Sekä opiskelijoita että yhdistystoimijoita valmennetaan yhteistyörakenteen hyödyntämiseen.

Yhteistyö ja vuorovaikutus paikallisten yhdistysten ja verkostojen sekä niiden toimijoiden kanssa lisää korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksia riippumatta siitä, onko heidän tarkoituksensa työllistyä yksityiselle sektorille, julkiselle sektorille tai kolmannelle sektorille. Myös kolmannen sektorin työllistävä rooli on kasvanut viime vuosina, mutta vielä enemmän on kasvanut julkisen sektorin asiantuntijoiden vuorovaikutus kolmannen sektorin toimijoiden kanssa samoin kuin myös yritysten ja järjestöjen välinen vuorovaikutus ja yhteistyö.

Hankkeen kehittämän toimintamuodon avulla korkeakouluopiskelijoille muodostuu kolmannen sektorin toiminnasta ja toimintaympäristöstä ruohonjuuritasolla konkreettisempi ja syvällisempi käsitys ja toimintoihin liittyvä osaaminen kuin mitä tapahtuu perinteisessä korkeakouluopiskelijoiden harjoittelussa järjestössä, jossa toiminta ja ohjaus toteutetaan tavanomaisesti toimistoympäristössä. Harjoitteluissa on tyypillisesti professionaalinen toimintaympäristö tai ainakin harjoittelun ohjaajana on alan ammatillinen toimihenkilö, kun puolestaan tässä hankkeessa opiskelijoiden toimintaa käytännössä ohjaavana yhteistyötahona on joukko yhdistysten ja verkostojen vapaaehtoistoimijoita sekä yhteistyössä muodostuva innovatiivinen prosessi itsessään.

Hankkeen toimintamuodossa keskeisellä sijalla on eri korkeakoulujen ja eri opinalojen opiskelijoiden monialainen toimintarakenne ja yhteistyö, joka valmentaa ja antaa valmiuksia moniammatilliseen ja luovaan työskentelyyn valmistumisen jälkeen työelämässä. Opiskelijoiden toiminta ruohonjuuritason toimijoiden kanssa antaa myös valmiuksia yhteiskunnallisten kehittämishaasteiden ja ns. heikkojen signaalien herkempään havaitsemiseen asiantuntijatyössä. Se voi olla tärkeää myös yksityisellä ja julkisella sektorilla työskenneltäessä. Hankkeen toimintojen tuomia valmiuksia voikin hyödyntää omassa tulevassa ammatillisessa toiminnassaan sen toimialasta riippumatta.

Hanke lisää myös paikallisen ja alueellisen asuinympäristön elämän ja kulttuurin tuntemusta muualta Suomesta ja ulkomailta saapuneiden korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa, mikä lisää kiinnittymistä alueeseen ja antaa lisävalmiuksia työllistymiseen Keski-Suomessa. Myös opiskelijan opiskeluhyvinvointi vahvistuu, kun opiskelija on tekemässä itselleen tärkeäksi kokemaa asiaa yhdessä muiden kanssa.

Hankkeessa toteutetaan yhteissuunnittelua ja kokeilusta oppimista hyödyntäen kolme pilottia, jotka toteutetaan perätysten. Pilotit toteutetaan yhteistoiminnallisesti niin, että kaikki korkeakoulut ovat kaikissa piloteissa mukana. Piloteilla on yhtäältä toisista poikkeava oma pääpainoinen toimintaympäristö ja toimintaidea, mutta toisaalta myöhemmin toteutettavissa piloteissa voidaan hyödyntää aiemman pilotin kokemuksia. Keskeisellä sijalla on opiskelijoiden aktivointiin, rekrytointiin, valmentamiseen, ohjaamiseen ja arviointiin liittyvän yhteistyön uuden toimintatavan kehittäminen ja mallintaminen, minkä tukemiseksi tehdään hankkeen aikana arviointitutkimusta. Tavoitteena on saada toimintamalli hankkeen päätyttyä vakiintumaan normaaliksi korkeakoulujen toiminnaksi ja keskinäiseksi yhteistoiminnaksi sekä vuorovaikutukseksi Keski-Suomen yhteisöjen kanssa. Tässä yhteistoiminnallisessa prosessissa opiskelijoiden työelämävalmiudet kehittyvät. Tavoitteena on myös, että hankkeen tuottamassa raporttijulkaisussa kuvattua ja mallinnettua toimintaa on myös mahdollista soveltaa muualla maassa.

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi myös sukupuolinäkökulmasta, joka huomioidaan hankkeen toiminnassa sekä osallistuvien opiskelijoiden että yhteisöjen osalta. Kestävän kehityksen edistämisessä suurin merkitys hankkeella on sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden sekä yhdenvertaisuuden lisääjänä, varsinkin hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden suhteen. Myös ekologiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin kiinnitetään merkittävää huomiota.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat 1) hankkeen toimintoihin osallistuvien korkeakoulujen opiskelijat, myös ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat, jotka osallistuvat pilottiryhmiin (kolme 30 hengen pilottiryhmää) ja joiden työelämävalmiuksia kehitetään pilotoitavien toimintojen kautta sekä 2) korkeakoulut organisaatioina, joiden toimintaan kehitetään uusia pysyviä toimintatapoja ja sitä kautta myös pilottien toimintoihin osallistuva oppilaitosten henkilöstö (muu kuin hankehenkilöstö, noin 15–20 henkilöä).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat yhdistykset ja niiden verkostot sekä niiden vapaaehtoistoimijat, toimintojen kohteena olevien alueellisten yhteisöjen asukkaat sekä Jyväskylän kaupunki kuntalaisineen sekä korkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijakunnat. Korkeakouluissa muut kuin hankkeen pilottitoimintoihin osallistuvat opiskelijat ja henkilöstö ovat välillistä kohderyhmää. Järjestökentällä niin kolmannen sektorin järjestöjen ammatilliset työntekijät kuin yhdistysten vapaaehtoistoimijat lukeutuvat välillisiin kohderyhmiin. Alueellisen toiminnan ja yhteisötyön sekä opiskelijoiden kaupunkiin kiinnittymisen osalta myös Jyväskylän kaupunkia voidaan pitää välillisenä kohderyhmänä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 419

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 217 615

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 333 457

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 310 880

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä, Petäjävesi, Muurame

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Korkeakouluilla on tieto eri opinalojen opiskelijoiden sukupuolijakaumasta. Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry:n ja Jyväskylän kaupungin yhteisötyön asiantuntijoilla ja korkeakouluilla itsellään on pääpiirteinen käsitys kansalaisjärjestöjen toimijoiden sukupuolijakaumasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Opiskelijoiden pilottiryhmien sekä erikseen niiden alaryhmien kokoonpano pyritään saamaan sellaiseksi, että mukana on eri sukupuolien edustajia
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on miesten ja naisten työelämävalmiuksien parantaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Pilottiryhmien ja niiden alaryhmien toiminnassa otetaan kohderyhmän ohjatun toiminnan toimijoiden toimesta esille luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulmat.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Pilottiryhmien alaryhmien kokeilutapahtumien luonteesta riippuen otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus. On mahdollista, että joku tapahtumista kaupungissa liittyy teemaan vahvasti.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Pilottiryhmien alaryhmien kokeilutapahtumien luonteesta riippuen otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma. On mahdollista, että joku tapahtumista kaupungissa liittyy teemaan vahvasti.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 4
Pilottiryhmien alaryhmien kokeilutapahtumien luonteesta riippuen otetaan huomioon materiaalit ja jätteet. On mahdollista, että joku tapahtumista kaupungissa liittyy teemaan vahvasti. Kehitettävän toimintarakenteen työtä ohjaaviin arvoihin kuuluu taloudellinen kestävyys ja siten myös huomion kiinnitäminen materiaalien valintaan ja jätteistä huolehtimiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Pilottiryhmien alaryhmien kokeilutapahtumien luonteesta riippuen otetaan huomioon uusiutuvien energialähteiden käyttö. On mahdollista, että joku tapahtumista kaupungissa liittyy teemaan vahvasti. Teema on mukana toimintarakenteen arvoissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 6
Hankkeen välillisena vaikutuksena on kolmannen sektorin toiminnan korkeakouluyhteistyössä saamat kehitysimpulssit. Pilottiryhmien alaryhmien kokeilutapahtumien luonteesta riippuen teemana voi olla paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen. On mahdollista, että joku tapahtumista kaupungissa liittyy teemaan vahvasti, jolloin syntyy välitömiä vaikutuksia. Teema on ohjaavana periaatteena syntyvän toimintarakenteen työssä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 5
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on uuden, pysyvät toimintatavan luominen ja mallintaminen. Siinä käytetään soveltuvin osin hyödyksi myös tieto- ja viestintätekniikkaa, vaikka myös ihmisten kohtaaminen on keskeisellä sijalla. Ihmisten yhteistyö ei välttämättä edellytä juurikaan aineellista kulutusta.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Liikkumisessa suositaan joukkoliikennettä. Henkilöauton mahdollisessa käytössä on yleensä kysymys kimppakyydistä. toimintarakenteen vakiintuessa teema on työtä ohjaavana arvona.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää olennaisesti ensisijaisen kohderyhmän opiskeluhyvinvointia. Samalla se luo toimintatapoja, jotka jäävät edistämään opiskeluhyvinvointia hankkeen jälkeen. Hankkeen pilottiryhmien toiminta yhdessä yhdistysten ja niiden verkostojen kanssa luo hyvinvointia yhdistystoimijoiden keskuuteen sekä hankkeen innovatiivisten aktiviteettien kautta myös yhdistysten toiminnan kohderyhmän ja toimialueen asukkaiden keskuuteen.
Tasa-arvon edistäminen 1 5
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, kun sen monialaisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota sukupuolinäkökulmaan. Samoin hanke edistää sosiaalista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sillä kolmannen sektorin kanssa tehtävät toimintakokeilut toteutetaan matalan kynnyksen periaatteella osallistujien varallisuuteen katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 7
Hankkeessa huolehditaan ensinnäkin kohderyhmän jäsenten yhdenvertaisesta kohtelusta ja syrjimättömyydestä Perustuslain 6 § ja uuden Yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Tämä on erityisen tärkeää myös, jos ja kun mukana on ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita. Toiseksi hankkeessa kiinnitetään erityinen huomio yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen, kun pilottiryhmät toimivat paikallisten yhdistysten ja niiden verkostojen toimijoiden kanssa sekä niiden toiminnan kohderyhmien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan pilottihankkeiden tai niiden alaryhmien kokeilutoiminnassa aivan erityinen huomio voidaan kiinnittää esimerkiksi maahanmuuttajaryhmien huomioon ottamiseen ja mukaan vetämiseen yhteiseen toimintaan tai myös erityisten toimintamuotojen innovoimiseen.
Kulttuuriympäristö 3 6
Koska hankkeessa tehdään pilottikokeiluja nimenomaan paikallisten, ruohonjuuritason toimijoiden ja yhteisöjen parissa, kulttuuriympäristö sekä siitä huolehtiminen ja sen kehittäminen, on toiminnassa keskeisesti mukana. Pilottiryhmien tai niiden alaryhmien toiminta saattaa kohdistua nimenmaan kulttuuriympäristön kehittämiseen. Kehitettävän toimintarakenteen työssä kulttuuriympäristön huomioon ottaminen ja kestävä kehittäminen on alusta lähtien olennainen työtä ohjaava periaate.
Ympäristöosaaminen 1 3
Hankkeen pilottiprojekteissa kiinnitetään ylipäätään huomiota ympäristönäkökulman huomioon ottamiseen, ja mikäli pilottien tai niiden alaryhmien kokeilutoiminta kohdistuu ympäristöteemaan, ympäristöosaamisen asiantuntemuksen hankkimiseen ja levittämiseen kiinnitetään olennainen huomio. Toimintarakenteen työssä ympäristöosaamiseen kiinnitetään jatkuva huomio.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoituksena ja päätavoitteena on ollut kehittää korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksia ja samalla kehittää korkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyölle pysyvä toimintamuoto Keski-Suomessa. Työelämävalmiuksia on kehitetty moniammatillisessa vuorovaikutuksessa yhteisöjen, ensi sijassa kolmannen sektorin yhdistysten ja niiden verkostojen, kanssa. Hankkeen päätoteuttajana on Humanistinen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. Yhteistyökumppaneita hankkeella on ollut yli kolmekymmentä. Hankkeen toteuttamisaika on ollut 1.8.2015 – 30.6.2017.
Hankkeen päätavoitteeseen vastaamisessa ollaan onnistuttu hyvin. Hankkeen aikana on toteutunut yhteensä 44 projektia 26 eri yhdistyksessä. Hankkeen aikana eri projekteissa on lisäksi ollut yhteistyötä myös useiden yksittäisten yhdistysten kanssa. Projektit ovat muodostuneet yhdistysten tarpeista sekä opiskelijoiden kiinnostuksesta. Suurin osa projekteista toteutettiin joko sosiaali- ja terveysalan yhdistyksissä tai monikulttuurisuusyhdistyksissä. Opiskelijoille mieluisimpia projekteja hankkeen aikana olivat kehittämis- ja koulutustehtävät sekä erilaisiin tapahtumien järjestämiseen osallistuminen. Kaiken kaikkiaan hankkeen aikana jonkin projektin toteuttaneita opiskelijoita oli yhteensä 108.
Hankkeen eri projekteissa toimineiden opiskelijoiden kokemukset niiden aikana hankkimistaan taidoista ja verkostoista olivat hyvin myönteiset. Opiskelijoista 83 % koki, että oli saanut joko erittäin paljon tai paljon ryhmätyö- ja sosiaalisia taitoja. Verkostot ja yhteistyötaidot mainittiin useimmin haastatteluissa merkityksellisimpinä. Opiskelijoista 61 % raportoi oppineensa paljon ja 14 % erittäin paljon koordinointia ja organisointia. 71 % opiskelijoista raportoi saaneensa paljon tai erittäin paljon verkostoja.
Myös hankkeessa mukana olleilla yhdistystoimijoilla oli positiivisia kokemuksia opiskelijoiden tekemistä projekteista sekä KYTKE-hankkeen kanssa tehdystä yhteistyöstä. On kuitenkin huomioitava, ettei kaikkien yhteistyökumppaneina mukanaolleiden yhdistysten kanssa toteutunut projekteja, eikä arviointitutkimuksessa heidän kokemuksiaan päästy selvittämään. Ylipäätään hankkeen kokemukset korkeakoulujen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämisessä korostavat olemassaolevien paikallisten toimijarakenteiden ja -verkostojen kehittämisen ja systematisoinnin merkitystä. Tällainen toimijaverkosto on Jyväskylässä ollut Kansalaistoiminnankeskus Matara, jonka piirissä on toiminut jo pitkään myös eri oppilaitoksista ja yhdistystoimijoista koostuva ryhmä.
KYTKE-hanke on kokonaisuutena ottaen onnistunut hyvin sekä määrällisissä että toiminnallisissa tavoitteissaan. Hanke on onnistunut kehittämään siihen osallistuneiden opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja -taitoja sekä verkostoja. Myös hankkeeseen osallistuneet yhdistystoimijat ovat saaneet kehitettyä monia toimintojaan opiskelijaprojektien kautta. Lisäksi hankkeeseen osallistuneet korkeakoulut ovat saaneet arvokasta kokemusta kolmannen sektorin kehittämisestä ja sen aikaisempaa paremmasta hyödyntämisestä. Kuitenkin kysymys siitä, millä tavalla korkeakoulut toimivat ja tunnistavat yhdistystoimijoita on mielenkiintoinen ja iso korkeakoulupoliittinenkin teema. Hankkeen tulosten pohjalta voidaan kuitenkin sanoa, että suomalaiset korkeakoulut voisivat toimia yhteistyössä yhdistysten ja laajemmin kolmannen sektorin kanssa vielä nykyistä huomattavasti enemmän ja ennen kaikkea systemaattisemmin. KYTKE-hankkeen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että myös korkeakouluopiskelijat varmasti hyötyisivät tästä.
KYTKE-hankkeen toimintamallin keskiössä on kolmannen sektorin tai yhdistysten näkeminen tärkeänä ja merkittävänä taitotiedon ja yleensä oppimisen kenttänä. Hankkeen toiminnan konteksti on ollut vapaaehtoistoiminta. Vakuuttuneisuus siitä, että erilaisissa yhdistyksissä, osin riippumatta siitäkin, onko niissä palkattua työvoimaa, voidaan oppia monipuolisesti erilaisia asioita ja taitoja, on hankkeen kokemusten myötä kasvanut. Kymmenet hankkeen aikana toteutetut projektit sekä niiden aikana ja jälkeen reflektoidut kokemukset ovat omalta osaltaan osoittaneet tämän.
Hankkeen yhteydessä tehdyn arviointitutkimuksen mukaan opiskelijat kokivat opinnollistamisen mahdollisuuden hyvin tärkeänä silloinkin kun se kohdistuu yhdistyksissä tehtävään vapaaehtoistyöhön. Tähän liittyen monet opiskelijat kaipasivat myös selkeää rakennetta vapaaehtoistoiminnalleen, esimerkiksi tavoitteellista kurssimuotoista vapaaehtoistoimintaa. Opinnollistamisen mahdollistaminen opiskelijoiden vapaaehtoistoiminnan suhteen voisikin jatkossa luoda sekä opiskelijoiden elämäntilannetta että yhdistysten tarpeita yhdistävän win-win-tilanteen.
Projektien, kolmannen sektorin ja korkeakoulujen välisen toimijaverkoston edistämisen ja vapaaehtoistoimintaan liittyvän toimintamallin rakentamisen lisäksi KYTKE-hanke on ollut mukana rakentamassa järjestöjen ja korkeakouluopiskelijoiden opiskelijayhteistyöosiota toimeksi.fi –portaaliin (http://www.yhdistystori.fi/yhteistyota/oppilaitosyhteistyo/).
KYTKE-hankkeen julkaisu ja hankkeen aikana tuotettu materiaali löytyy hankkeen nettisivulta http://kytke.humak.fi/