Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20436

Hankkeen nimi: Lapin nuorten MOP - monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen koordinaatiohanke

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.7.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 0207621217

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Karjalainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.karjalainen(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207621217

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Tuen siirronsaajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän Lapin nuorten MOP – monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen koordinointihankkeen tarve on noussut Lapissa toteutettujen aikaisempien kehittämishankkeiden ja muiden selvitysten pohjalta. Ohjaus- ja palveluverkostojen toiminta on sekä maakunnallisesti että paikallisesti hajanaista ja pirstaloitunutta. Eri toimijatahojen sitoutuminen verkostojen toimintaan on vähäistä ja yhteiset käytännöt ja toimintamallit puuttuvat.

Verkostoilta puuttuvat myös selkeät toimintalinjat, päämäärät ja tavoitteet - sekä koko verkoston rooli että eri toimijatahojen roolit ovat selkiytymättömiä. Myös suorien ja konkreettisten toimenpiteiden käynnistäminen ja toimeenpano nuorten nivel- ja siirtymävaiheisiin ja nuorisotakuuseen liittyen on koordinoimatonta ja hajanaista.

Hankkeen tavoitteena on tukea, kehittää ja koordinoida maakunnan tasolla nuorten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaa. Verkostoja tuetaan lisäksi yhteisten hyvien käytäntöjen ja toimintamallien luomisessa ja juurruttamisessa osaksi pysyviä palvelurakenteita. Hankkeessa edistetään Nuorisotakuun toteuttamista kehittämällä ohjaus-, palvelu- ja toimintamalleja, joilla tehostetaan nuorten nivel- ja siirtymävaiheiden onnistumista.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat sekä nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot että nivel- ja siirtymävaiheissa olevat nuoret ja alle 30-vuotiaat nuorisotakuun piirissä olevat nuoret. Hanketta toteutetaan sekä maakunnan tasolla että pilottikunnissa. Pilottikuntia ovat Savukoski, Muonio, Enontekiö ja Ylitornio. Pilottikunnissa pääpaino on nuoriin kohdistettavien konkreettisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa pilottikuntien tarpeista ja toimintaympäristöistä lähtien. Kuten pilottikunnissa myös maakunnan tasolla verkostojen toimintaa tuetaan kohdennetusti. Erityisenä painopistealueena on TE-hallinnon ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa tehtävä yhteistyö. Pilottikunnissa tuetaan ennaltaehkäisevän ja korjaavan nivel- ja siirtymävaihetyön vuoropuhelua ja yhteistyötä.

Toimenpiteinä ovat esimerkiksi avoimet urasuunnittelupäivät, oppilaitos- ja työpajainfot ja koulutuskokeilut. Toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseksi kiinnitetään huomiota oppimisvaikeuksiin ja niiden ehkäisyyn sekä terveydellisiin ammatillisiin esteisiin jo peruskoulun aikana. Nuoriin kohdistuvat suorat, konkreettiset toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan pilottikunnissa niiden omista tarpeista ja toimintaympäristöistä lähtien. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja luodaan verkostoille yhteisiä säännöllisiä ja ajankohtaisia viestintäkanavia ja tapoja viestiä ja tiedottaa sekä paikallisesti että maakunnallisesti.

Hankkeen tuloksena verkostojen eri toimijatahojen vastuut ja roolit kirkastuvat, jäntevöityvät ja koordinointi selkiytyy nuorisotakuu- ja nivel- ja siirtymävaihetyössä. Maakunta- ja paikallistasolla verkosto tehdään näkyväksi. Tiedottaminen ja viestintä kehittyvät ja mahdollisuuksien mukaan myös yhtenäistyvät (ajanmukaiset viestintäkanavat ja viestinnän työkalut). Alle 30-vuotiaiden nuorten nivel- ja siirtymävaiheisiin kuuluvien ja nuorisotakuun piiriin kuuluvien nuorten ohjaus- ja palvelutoimenpiteitä tuetaan kokeilemalla ja kehittämällä pilottikunnissa. Hankkeen tuloksena toiminta- ja palvelumallien hyvät käytännöt jaetaan. Käytäntöjä jaettaessa hyödynnetään vertaisoppimista kokeneimpien toimijoiden ja kehittymisvaiheessa olevien toimijoiden kanssa. Paikallisia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja saatetaan yhteen maakunnallisilla verkosto- ja koulutuspäivillä. Hankkeen vaikutuksesta ennaltaehkäisevän ja korjaavan nuorisotakuu- ja nivel- ja siirtymävaiheiden työn vuoropuhelu ja yhteistyö käynnistetään ja sitä tuetaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toimijat (koko maakunta/ paikallistaso)
2. Nuorten nivel- ja siirtymävaiheissa olevat nuoret/ nuorisotakuun piirissä olevat alle 30-vuotiaat nuoret

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Kuntien päättäjät
- Nuorten vanhemmat/ huoltajat ja muu lähipiiri
- Muut kehittämishankkeet/ yhteistyötahot, joiden kanssa hanke toimii yhteistyössä

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 458 570

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 457 710

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 634 775

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 572 033

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin

Kunnat: Enontekiö, Savukoski, Tornio, Ylitornio, Muonio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa hankkeen sukupuolinäkökulmaa on analysoitu. Tuloksen mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Analyysissä hyödynnettiin ESR-rahoitteisen Lapin Letka -hankkeen suvauskonetta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomiomaan ohjausryhmän kokoonpanossa ja kohderyhmän toimenpiteissä. Hankkeen tulokset hyödyntävät molempia sukupuolia tasa-arvoisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään hankkeessa huomioimalla nivel- ja siirtymävaiheiden konkreettisissa toimenpiteissä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen esimerkiksi sukupuolisensitiivisellä ohjaus- ja palvelutyöllä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hanke käyttää luonnonvaroja säästeliäästi ja kohtuuden periaatteella.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Matkustaminen pyritään suunnittelemaan mahdollisimman ekotehokkaasti. Yhteydenpidossa suositaan verkkovälitteisyyttä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen vaikutus kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen on vähäinen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hankkeen vaikutus pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan on vähäistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hankkeen vaikutus Natura 2000-ohjelman kohteisiin on vähäistä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hankkeessa pyritään materiaalien ja jätteiden mahdollisimman pieneen määrään. Materiaali pyritään tuottamaan sähköisessä muodossa. Vältetään tarpeetonta tulostamista ja paperin käyttöä. Jätteet kierrätetään asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Hankkeessa kiinnitetään huomiota sähkön kulutukseen välttämällä turhaa laitteiden ja koneiden käyttöä ja valmiustilassa pitämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeen toiminnot edistävät paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä muun muassa tehostamalla nuorten nivel- ja siirtymävaiheita ja parantamalla työllistymisen edellytyksiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa otetaan käyttöön yhteisiä verkkopohjaisia ja sähköisiä viestikanavia viestinnän tehostamiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Liikkumisessa pyritään matkustamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Hanke edistää kohderyhmien hyvinvointia (nuoret ja monialaisten verkostojen toimijat). Hankkeella parannetaan molempien kohderyhmien osallisuutta ja osallistumista vertaisoppimisella ja -tuella ja yhdessä toimintamallien kehittämisessä. Hanke lisää työllisyyttä tehostamalla nuoren nivel- ja siirtymävaiheita. Edelleen hanke parantaa tiedon saatavuutta molemmille kohderyhmille mm. oppilaitosinfoilla nuorille ja yhteisten verkosto-/koulutuspäivien kautta ohjaus- ja palveluverkoston jäsenille.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeessa kiinnitetään huomiota tasa-arvon edistämiseen muun muassa kiinnittämällä huomiota nuorten nivel- ja siirtymävaiheiden perinteisiin sukupuolisidonnaisesti jakautuviin koulutus- ja työelämäsiirtymiin. Edelleen hankkeessa tuetaan tasa-arvoista työskentelyä monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen kanssa, jotta kohderyhmässä olisi sekä miehiä että naisia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeessa panostetaan osaamisen vahvistamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen sekä nivel- ja siirtymävaiheissa olevien nuorten että monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen osalta. Hankkeen toimenpiteet parantavat kohderyhmien (nuoret ja monialaiset verkostot) yhdenvertaisuutta luomalla ja kehittämällä yhtenäisiä ohjaus- ja palvelumalleja sekä hyviä käytänteitä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta maisemaan, virkistysalueisiin, kulttuuriperintöön, kaupunkirakenteeseen ja rakennuskantaan.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen, ympäristöteknologiaan ja ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lapin nuorten MOP –hankkeen päätavoitteina oli kehittää nuorten nivel- ja siirtymävaiheita tukevia ohjaus- ja toimintamalleja ja tukea nuorten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaa. Hanketta toteutettiin sekä maakunnan tasolla että pilottikunnissa, joita olivat Savukoski, Muonio, Enontekiö ja Ylitornio. Maakuntatasolla hanke järjesti seminaarisarjan, jonka tematiikka liittyi nuorten palveluprosesseihin ja monialaisen palveluverkoston toimintaan.

Hankkeen aikana luotiin, kokeiltiin ja otettiin käyttöön nuorten nivel- ja siirtymävaiheita tukevia toimintamalleja. Toimintamallien periaatteena on nuoren kokonaisvaltainen tukeminen aina arjenhallinnasta opiskeluun ja työelämään siirtymiseen. Kantavana ajatuksena oli pilottikuntalähtöisyys, jolloin eri toiminnot rakennettiin kunkin kunnan omista lähtökohdista. Toimintamallien ja –tapahtumien keskiössä oli myös monialainen yhteistyö, verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijatahojen ja järjestöjen kanssa. Toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä laadittiin myös esitevihko, jossa esiteltyjä malleja myös muut kunnat voivat hyödyntää nuorten nivel- ja siirtymävaiheiden tukemisessa. Hankkeessa kehitettiin muun muassa yhdeksäsluokkalaisille nuorille ”Suuntana tulevaisuus” –iltapäivät, nuorten ohjaukselliset kesätyöpaketit ja Helppi-Miitti –tapahtuma. Lisäksi hankkeessa hyödynnettiin jo kehitettyjä toimintamalleja kuten nuorten ja päättäjien välistä dialogista keskustelupäivää ja kohdennettua ammatinvalinnanohjausta. Nuoria osallistettiin myös aktiivisuuteen omien toimintaympäristöjen suhteen rohkaisemalla ja tukemalla nuorien omien tilojen rakentamista yhteistyössä aikuisten kanssa.

Nuorten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaa tuettiin ja kehitettiin muun muassa mallintamalla nuoren palveluprosessia monialaisessa ohjaus- ja palveluverkostossa. Hankkeen seminaareissa tarjottiin tiedon lisäksi vertaistukea ja työpajoja liittyen monialaisten verkostojen toimintaan. Vaikka nuorten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen jäsenet osallistuivat nuorten ja päättäjien väliseen keskustelupäivään, niin keskustelupäivien anti käsiteltiin aina erikseen vielä nuorten monialaisessa ohjaus- ja palveluverkostoissa. Nuoret toivat esiin kehittämisehdotuksina, paitsi omaan toimintaympäristöönsä liittyviä asioita, myös nuorten peruspalveluihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Keskustelupäivien kehittämisehdotukset ovat johtaneet jatkotoimenpiteisiin ja esimerkiksi nuorisovaltuustot ovat tehneet aloitteita nuorten tarpeista peruspalveluiden parempaan saatavuuteen liittyen.

Hankkeen kohderyhmänä olivat nuorten nivel- ja siirtymävaiheissa olevat alle 29-vuotiaat nuoret ja nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot. Molemmat kohderyhmät tavoitettiin tapahtumapäivissä, hankkeen seminaareissa, kokouksissa ja eri toiminnoissa.