Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20441

Hankkeen nimi: Elämän teatteria ja Sporttia - Työkykyinen nuori,uusia toimenpiteitä liikunnan ja kulttuurin avulla

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Liikunta ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1510340-8

Jakeluosoite: Paukkulantie 22

Puhelinnumero: 0440651615

Postinumero: 50170

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.esliikunta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Parta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.parta(at)esliikunta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443410077

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Elämän teatteria ja sporttia. Työkykyinen nuori - uusia toimenpiteitä liikunnan ja kulttuurin avulla

Hankkeen tavoitteena oli harjoittaa ja tukea Esedun opiskelijoiden työelämän valmiuksia kuten vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja, rohkeutta toimia ryhmissä sekä tukea työkykyä ja työssäjaksamista myös riittävän fyysinen kunnon näkökulmasta. Tavoitteena on ollut ehkäistä ja vaikuttaa työpaikoilta tulleisiin viesteihin, joissa ollaan oltu huolissaan opiskelijoiden heikosta terveydentilasta, jaksamattomuudesta ja yleisestä elämän hallitsemattomuudesta. Nämä samat asiat heijastuvat opiskelijoiden päivittäisessä opiskelussa, ja näillä asioilla on negatiivinen vaikutus myös koulutuksen läpäisyyn ja opintojen keskeyttämiseen.
Toisena näkökulmana on ollut vahvistaa henkilöstön valmiuksia ja keinovalikoimaa nuorten kohtaamiseen ja ryhmäyttämiseen teatterin ja liikunnan keinoin.

Toimenpiteet:

Toteutettiin 10x 1,5 tunnin mittaisia toimintapajoja yhteensä 7:lle eri pilottiryhmälle opettajineen.

1. Autonkuljettajat (22 opisk.)
2. Hotelli-, ravintola-, ja catering alan opiskelijat (ryhmä 1) (15)
3. Rakennusalan opiskelijat (22)
4. Pintakäsittelijät (15)
5. Hotelli-, ravintola-, ja catering alan opiskelijat (ryhmä 2) (15)
6. Matkailupalveluiden tuottajat (15)
7. Lähihoitaja opiskelijat (26)

Hankkeeseen osallistui yhteensä 115 opiskelijaa ja 10 opettajaa

Toimintapajojen sisältöinä toteutettiin mm. vuorovaikutus-, kohtaamis- ja esiintymisharjoitteita ja nuorten toiveiden mukaisia tutustumisia liikuntamuotoihin esim. Kamppailu, golf, ratsastus ja nyrkkeily. Toimintapajojen tavoitteita ideoitiin yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa.

Vaikuttavuus

Hankkeen aikana kerättiin ja saatiin paljon pääosin hyvää palautetta sekä ryhmien opiskelijoilta että opettajilta. Hankkeen tuloksiksi nuoret itse arvioivat heidän oman rohkeuden lisääntymisen, esiintymistaitojen parantumisen ja sen että he tutustuivat toisiinsa paremmin. Nuorten avoimuus, rohkeus, uskallus, valmius heittäytyä myös epämukavuus alueelle kehittyi ja he kokivat tämän vahvistavan itsetuntoa esim. asiakaspalvelutilanteissa.

Muita tuloksia

--> henkilöstön kouluttamista jatkettiin hankeajan jälkeen
--> luotiin uudenlainen toimintatapa kokeiluun HotRaCa-koulutukseen (yritysten ja opiskelijoiden yhteistyö)
--> nuorille saatiin uusia harrastuksia

--> verkostoituminen jatkui edelleen esim. Lihappro (liikunta- ja harrastemessut) toteuttaminen yhdessä. Verkostomainen työskentelytapa vakiintui

Lisäksi kokeiltiin mm.
- personal trainer -ohjausta
- järjestämällä koulutusta henkilöstölle (taukoliikunta, Aktiivisempi arki -työpajat)
- järjestettiin syksyllä Young Power päivät, jossa nuoret viettävät erilaista koulupäivää (impro, musaimpro, , näyttämötaistelu, monikulttturinen tanssi, kädentaidot, kuvataide=graffiti ja eri liikuntaharrasteet)


Likesin arvio hankkeesta:

Elämän teatteria ja sporttia -hanke on tähdännyt ESEDUn vision ja perustehtävän tukemiseen liikunnan ja teatterin keinoin. Molemmat on tässä ymmärrettävä laajasti: teatteri on tarkoittanut kaikkea itseilmaisua, vuorovaikutustaitoja ja itsetuntemuksen kehittämistä ja liikunta kaikkea aktiivisuutta, jolla on pyritty rakentamaan aktiivista, työkykyistä ja itsestään huolehtivaa minuutta. Itsetuntemukseen, -ilmaisuun ja elämänhallintaan ja hyväksytyksi tulemiseen liittyvät seikat ovat monen opiskelijan elämässä ensimmäiseksi ratkaistavia. Näiden jälkeen tulee vaatimus fyysisen toimintakyvyn saattamisesta sille tasolle, että pitkä työura on mahdollinen. Ongelma on koko yhteiskunnan ja modernin elämäntavan laajuinen, vaikka keskustelu aiheesta keskittyy usein yksilön motivaatioon. Myös ratkaisujen täytyy olla yhteisötasoisia. Etenkin silloin, kun työ ei ole sinänsä fyysisesti kovin kuormittavaa mutta jaksaminen edellyttää toimintakykyä, on itsestä huolehtimisen malli rakennettava muuten. Arjen aktiivisuus, liikunnallinen elämäntapa tai jopa harrastaminen eivät kuitenkaan ole mahdollisia, jos nukkuminen ja ravinto eivät ole hallussa. Aihepiiriin on käytännössä välttämätöntä tarttua kaikin keinoin.


Johtopäätökset:

Piloteissa testatut harjoitteet ja menetelmät ovat yksittäisiä työkaluja, joita useissa ryhmissä voidaan käyttää sellaisinaan pedagogiikan syventämiseksi. Tämä on opettajien oma asia. Omistajuuden ja aloitteen hankkeen ja kumppanuuden jatkosta tulee olla koulutuksen järjestäjällä itsellään, koska opettamisen kehittäminen on ydintoiminto, joita ei voi ulkoistaa. Kysymys siitä, missä määrin koulutuksen järjestäjä haluaa tähän tukea ulkopuolelta, on johdon strateginen valinta ja vastaus on alisteinen sille, miten reformin asettamaan muutokseen vastataan.

Alueen ja opiskelijoidensa menestykseen tähtäävän koulutuksenjärjestäjän kannattaa jatkaa ja syventää toimintakulttuuria, jossa ympäristöstä otetaan tarjolla olevat hyödylliset välineet, jotka hankkeen kautta testattiin ja joilla opiskelijoiden työelämävalmiuksia voi tukea. Menetelmien tulee olla sellaisia, että ne eivät kuormita henkilökuntaa nykyistä enempää vaan niistä täytyy saada positiivisia tuloksia ns. pikavoittoja heti. Tällaisia ovat koulun arjen sujuvuuden parantaminen, kokemus siitä, että työpäivä on kiva aloittaa niin, että on hauskaa ja että opiskelijoihin ja heidän maailmaansa saa yhteyden. Siinä hanke onnistui hyvin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opiskelijat ja opettajat. Opiskelijoista valitaan aluksi mukaan 5-7 pilottiryhmää ja ao. ryhmien ryhmänohjaajat. Tavoitteena on, että pilottiryhmät ovat sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara-alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoita. Hankkeen edetessä pilottiryhmien kanssa testattua toimintaa laajennetaan myös muihin opiskelijaryhmiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Young Power 2015 on nuorisokulttuurin kehittämistapahtuma, jossa nuoret viettävät hieman erilaista koulupäivää. Kymmenessä työpajassa tutustutaan mm. improon, musaimproon, monikulttuurisiin tansseihin ja eri liikuntaharrasteisiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 69 366

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 366

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 95 366

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 95 366

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tämä perustuu oppilaitoksen näkemykseen. Pojilla on erityisiä haasteita. Tavoitteena on saada myös tytöt mukaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Yhdenvertaisuusperiaate
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoite on edistää nuoren tärkeintä pääomaa - työkykyä tulevaisuutta ajatellen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Elämän teatteria ja sporttia. Työkykyinen nuori - uusia toimenpiteitä liikunnan ja kulttuurin avulla

Hankkeen tavoitteena oli harjoittaa ja tukea Esedun opiskelijoiden työelämän valmiuksia kuten vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja, rohkeutta toimia ryhmissä sekä tukea työkykyä ja työssäjaksamista myös riittävän fyysinen kunnon näkökulmasta. Tavoitteena on ollut ehkäistä ja vaikuttaa työpaikoilta tulleisiin viesteihin, joissa ollaan oltu huolissaan opiskelijoiden heikosta terveydentilasta, jaksamattomuudesta ja yleisestä elämän hallitsemattomuudesta. Nämä samat asiat heijastuvat opiskelijoiden päivittäisessä opiskelussa, ja näillä asioilla on negatiivinen vaikutus myös koulutuksen läpäisyyn ja opintojen keskeyttämiseen.
Toisena näkökulmana on ollut vahvistaa henkilöstön valmiuksia ja keinovalikoimaa nuorten kohtaamiseen ja ryhmäyttämiseen teatterin ja liikunnan keinoin.

Toimenpiteet:

Toteutettiin 10x 1,5 tunnin mittaisia toimintapajoja yhteensä 7:lle eri pilottiryhmälle opettajineen.

1. Autonkuljettajat (22 opisk.)
2. Hotelli-, ravintola-, ja catering alan opiskelijat (ryhmä 1) (15)
3. Rakennusalan opiskelijat (22)
4. Pintakäsittelijät (15)
5. Hotelli-, ravintola-, ja catering alan opiskelijat (ryhmä 2) (15)
6. Matkailupalveluiden tuottajat (15)
7. Lähihoitaja opiskelijat (26)

Hankkeeseen osallistui yhteensä 115 opiskelijaa ja 10 opettajaa

Toimintapajojen sisältöinä toteutettiin mm. vuorovaikutus-, kohtaamis- ja esiintymisharjoitteita ja nuorten toiveiden mukaisia tutustumisia liikuntamuotoihin esim. Kamppailu, golf, ratsastus ja nyrkkeily. Toimintapajojen tavoitteita ideoitiin yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa.

Vaikuttavuus

Hankkeen aikana kerättiin ja saatiin paljon pääosin hyvää palautetta sekä ryhmien opiskelijoilta että opettajilta. Hankkeen tuloksiksi nuoret itse arvioivat heidän oman rohkeuden lisääntymisen, esiintymistaitojen parantumisen ja sen että he tutustuivat toisiinsa paremmin. Nuorten avoimuus, rohkeus, uskallus, valmius heittäytyä myös epämukavuus alueelle kehittyi ja he kokivat tämän vahvistavan itsetuntoa esim. asiakaspalvelutilanteissa.

Muita tuloksia

--> henkilöstön kouluttamista jatkettiin hankeajan jälkeen
--> luotiin uudenlainen toimintatapa kokeiluun HotRaCa-koulutukseen (yritysten ja opiskelijoiden yhteistyö)
--> nuorille saatiin uusia harrastuksia

--> verkostoituminen jatkui edelleen esim. Lihappro (liikunta- ja harrastemessut) toteuttaminen yhdessä. Verkostomainen työskentelytapa vakiintui

Lisäksi kokeiltiin mm.
- personal trainer -ohjausta
- järjestämällä koulutusta henkilöstölle (taukoliikunta, Aktiivisempi arki -työpajat)
- järjestettiin syksyllä Young Power päivät, jossa nuoret viettävät erilaista koulupäivää (impro, musaimpro, , näyttämötaistelu, monikulttturinen tanssi, kädentaidot, kuvataide=graffiti ja eri liikuntaharrasteet)


Likesin arvio hankkeesta:

Elämän teatteria ja sporttia -hanke on tähdännyt ESEDUn vision ja perustehtävän tukemiseen liikunnan ja teatterin keinoin. Molemmat on tässä ymmärrettävä laajasti: teatteri on tarkoittanut kaikkea itseilmaisua, vuorovaikutustaitoja ja itsetuntemuksen kehittämistä ja liikunta kaikkea aktiivisuutta, jolla on pyritty rakentamaan aktiivista, työkykyistä ja itsestään huolehtivaa minuutta. Itsetuntemukseen, -ilmaisuun ja elämänhallintaan ja hyväksytyksi tulemiseen liittyvät seikat ovat monen opiskelijan elämässä ensimmäiseksi ratkaistavia. Näiden jälkeen tulee vaatimus fyysisen toimintakyvyn saattamisesta sille tasolle, että pitkä työura on mahdollinen. Ongelma on koko yhteiskunnan ja modernin elämäntavan laajuinen, vaikka keskustelu aiheesta keskittyy usein yksilön motivaatioon. Myös ratkaisujen täytyy olla yhteisötasoisia. Etenkin silloin, kun työ ei ole sinänsä fyysisesti kovin kuormittavaa mutta jaksaminen edellyttää toimintakykyä, on itsestä huolehtimisen malli rakennettava muuten. Arjen aktiivisuus, liikunnallinen elämäntapa tai jopa harrastaminen eivät kuitenkaan ole mahdollisia, jos nukkuminen ja ravinto eivät ole hallussa. Aihepiiriin on käytännössä välttämätöntä tarttua kaikin keinoin.


Johtopäätökset:

Piloteissa testatut harjoitteet ja menetelmät ovat yksittäisiä työkaluja, joita useissa ryhmissä voidaan käyttää sellaisinaan pedagogiikan syventämiseksi. Tämä on opettajien oma asia. Omistajuuden ja aloitteen hankkeen ja kumppanuuden jatkosta tulee olla koulutuksen järjestäjällä itsellään, koska opettamisen kehittäminen on ydintoiminto, joita ei voi ulkoistaa. Kysymys siitä, missä määrin koulutuksen järjestäjä haluaa tähän tukea ulkopuolelta, on johdon strateginen valinta ja vastaus on alisteinen sille, miten reformin asettamaan muutokseen vastataan.

Alueen ja opiskelijoidensa menestykseen tähtäävän koulutuksenjärjestäjän kannattaa jatkaa ja syventää toimintakulttuuria, jossa ympäristöstä otetaan tarjolla olevat hyödylliset välineet, jotka hankkeen kautta testattiin ja joilla opiskelijoiden työelämävalmiuksia voi tukea. Menetelmien tulee olla sellaisia, että ne eivät kuormita henkilökuntaa nykyistä enempää vaan niistä täytyy saada positiivisia tuloksia ns. pikavoittoja heti. Tällaisia ovat koulun arjen sujuvuuden parantaminen, kokemus siitä, että työpäivä on kiva aloittaa niin, että on hauskaa ja että opiskelijoihin ja heidän maailmaansa saa yhteyden. Siinä hanke onnistui hyvin.