RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20442, ALL IN - Satakunnan kaikkien opiskelijoiden yhteinen yrityskiihdyttämö

1 Hanke

Hankekoodi: S20442

Hankkeen nimi: ALL IN - Satakunnan kaikkien opiskelijoiden yhteinen yrityskiihdyttämö

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: Tiedepuisto 3

Puhelinnumero: (02) 620 3000

Postinumero: 28600

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NURMI KIMMO JUHANI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: vararehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: cimmo.nurmi(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3371

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Satakunnan toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijat eivät saa nykytilanteessa tasalaatuista tukea oman liikeidean työstämisessä, oman yrityksen perustamisessa ja sen kehittämisessä. Oppilaitosten pakolliset yrittäjyyden perusopinnot eivät parhaalla mahdollisella tavalla tue opiskelijoiden yrittäjämäisen ajattelun syntymistä.

Satakuntaan synnytetään uusi toimintaympäristö, kaikille opiskelijoille yhteinen yrityskiihdyttämö. Yrittäjämäinen toiminta juurrutetaan kaikkiin oppilaitoksiin. Korkeakouluille ja ammattioppilaitoksille luodaan yhteinen mentoriverkosto.

Ammattioppilaitoksille rakennetaan ja jalostetaan heille soveltuvat yrityskiihdyttämön käytänteet yhdessä oppimalla ja yhteisesti kehittämällä. Mallina käytetään Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämöä, joka on osoittanut toimivuutensa noin 20 vuoden olemassa olonsa aikana. Toimintaa kehittävä jatkuva arviointi varmistaa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden. Satakuntalaisilla oppilaitoksilla on vahva tahtotila yhteisen yrityskiihdyttämön synnyttämiselle.

Yrittäjyysopintojen laadun parantaminen ja yhtenäinen ammattimainen toteutus tuovat sekä tehokkuutta että lisäarvoa opiskeluun ja samalla kanavan yrittäjyyteen aidosti kiinnostuneille opiskelijoille. Yhteinen yrityskiihdyttämö edistää opiskelijoiden työelämään siirtymistä, tehostaa ammatillisen koulutuksen läpäisyä, vähentää keskeyttämisiä ja kasvattaa opiskelijoiden aktiivista sekä realistista asennetta. Nämä hyödyt on mahdollista saavuttaa nykyresursseilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten (Winnova ja Sataedu) opettajat sekä erityiskohteena heidän joukostaan valitut tulevat mentorit. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kunnissa uusyrityspalveluja tarjoavat julkiset tahot.
Yrittäjäjärjestöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 558 699

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 526 839

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 692 054

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 652 590

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Pohjois-Satakunnan, Porin

Kunnat: Nakkila, Kankaanpää, Ulvila, Pori, Rauma, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 16

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 19

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 800

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hanke noudattaa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa 2013 - 2015, joka sisältää ohjeistuksen sukupuolten välisen tasa-arvon ja yksilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja sen toiminnassa. Suunnitelmassa tuodaan esiin sukupuolten välisen tasa-arvon ja yksilöiden yhdenvertaisuuden toteutumista tukevat, koko organisaatiota koskevat periaatteet, joiden mukaisesti toimitaan. Suunnitelmaan on kirjattu ne konkreettiset toimenpiteet, joihin sitoudutaan sukupuolten välisen tasa-arvon ja yksilöiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Sukupuolenmukainen vaakasuora (horisontaalinen) segregaatio tarkoittaa työelämän jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin. Aineiston mukaan erityisen naisvaltainen ammattiryhmä on terveys- ja sosiaalialan työ (87 %), miesten osuus on puolestaan suuri louhinta- ja rakennustyössä (96 %), valmistus- ja asennustyössä (85 %) sekä kuljetus- ja liikennetyössä (86 %). Naisten osuus on suuri lisäksi palvelutyön (73 %) sekä hallinto- ja toimistotyön ammateissa (58 %), mutta vuosituhannen alusta on naisten osuus palvelutyön ammateissa ja hallinto- ja toimistotyössä on hieman laskenut. Sukupuolijakaumaltaan tasaisia ammattiryhmiä ovat tiede- ja taidepohjainen työ (naisia 48 % ja miehiä 52 %) sekä kaupallinen työ (naisia 49 % ja miehiä 51%). Toivaisen ja Kauppisen mukaan vaakasuoraa segregaatiota on Suomessa erityisen voimakasta. Työvoimatutkimus 2010 kertoo, että Suomessa naisten osuus yrittäjistä oli 34,5 prosenttia. Yritystoiminnan kehittäminen tarvitsee kaikkien alojen ja molempien sukupuolten näkökulmia ja on tässä mielessä sukupuolten ”sulatusuuni”, jossa kumpikin sukupuoli tuo yrittäjyyden kehittämiseen arvokasta kokemusta ja lisää täten innovatiivista ajattelua ja uusien innovaatioiden kehittämisen mahdollisuutta. Vuoropuhelun tarpeellisuuden vuoksi tulevaisuudessa avautuu mahdollisuuksia entistä enemmän perustaa yrityksiä myös vastakkaisen sukupuolen dominoimalle toimialalle. Tämän odotetaan myös tasoittavan vastakkaisen sukupuolen kunnioitusta ja pitkällä tähtäimellä tasoittamaan myös palkkaeroja.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen kohteena olevassa toiminnassa on sukupuolten välillä eroja lähinnä välillisesti (eri opiskelualojen vuoksi). Suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita merkittävässä mielessä sukupuolittain erilaisia toimenpiteitä. Tiedonsiirto sukupuolien välillä on molemmansuuntaista. Tiedottamisessa ovat molemmat sukupuolet esillä tasapuolisesti sekä toimijoina että toiminnan tulosten hyödyntäjinä. Erityisesti vältetään tiedottamisessa stereotypiointia (vrt. teknologia-ala kova miesten ala, sosiaali- ja terveysala pehmeä naisten ala). Hankkeen tuottamat tulokset ja niiden juurruttaminen hyödyntävät molempia sukupuolia tasavertaisesti. Hankkeessa toteutetaan kohtaamisia, jotka on suunnattu naispuolisille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Hankkeen toimintaa kehittävässä arvioinnissa tarkastellaan hankkeen toimintaa sukupuolinäkökulmasta ja sen perusteella tehdään sukupuolivaikutusten kokonaisarviointia.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	8
Ympäristökysymykset, resurssiviisaus ja uusiutuvat energialähteet ovat nuorille tärkeitä asioita. Tässä hankkeessa on erityisenä toimenpiteenä yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen. Tämä on vahvasti arvolähtöistä yritystoimintaa, missä yrityksen liiketoimintaidean pitää liittyä yhteiskunnalliseen ongelman ratkaisuun ja tai ympäristöongelman ratkaisuun.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	5
Ympäristökysymykset, resurssiviisaus ja uusiutuvat energialähteet ovat nuorille tärkeitä asioita. Tässä hankkeessa on erityisenä toimenpiteenä yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen. Tämä on vahvasti arvolähtöistä yritystoimintaa, missä yrityksen liiketoimintaidean pitää liittyä yhteiskunnalliseen ongelman ratkaisuun ja tai ympäristöongelman ratkaisuun.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	3
Ympäristökysymykset, resurssiviisaus ja uusiutuvat energialähteet ovat nuorille tärkeitä asioita. Tässä hankkeessa on erityisenä toimenpiteenä yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen. Tämä on vahvasti arvolähtöistä yritystoimintaa, missä yrityksen liiketoimintaidean pitää liittyä yhteiskunnalliseen ongelman ratkaisuun ja tai ympäristöongelman ratkaisuun.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	3
Ympäristökysymykset, resurssiviisaus ja uusiutuvat energialähteet ovat nuorille tärkeitä asioita. Tässä hankkeessa on erityisenä toimenpiteenä yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen. Tämä on vahvasti arvolähtöistä yritystoimintaa, missä yrityksen liiketoimintaidean pitää liittyä yhteiskunnalliseen ongelman ratkaisuun ja tai ympäristöongelman ratkaisuun.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	1
Ympäristökysymykset, resurssiviisaus ja uusiutuvat energialähteet ovat nuorille tärkeitä asioita. Tässä hankkeessa on erityisenä toimenpiteenä yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen. Tämä on vahvasti arvolähtöistä yritystoimintaa, missä yrityksen liiketoimintaidean pitää liittyä yhteiskunnalliseen ongelman ratkaisuun ja tai ympäristöongelman ratkaisuun.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	7
Ympäristökysymykset, resurssiviisaus ja uusiutuvat energialähteet ovat nuorille tärkeitä asioita. Tässä hankkeessa on erityisenä toimenpiteenä yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen. Tämä on vahvasti arvolähtöistä yritystoimintaa, missä yrityksen liiketoimintaidean pitää liittyä yhteiskunnalliseen ongelman ratkaisuun ja tai ympäristöongelman ratkaisuun.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	8
Ympäristökysymykset, resurssiviisaus ja uusiutuvat energialähteet ovat nuorille tärkeitä asioita. Tässä hankkeessa on erityisenä toimenpiteenä yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen. Tämä on vahvasti arvolähtöistä yritystoimintaa, missä yrityksen liiketoimintaidean pitää liittyä yhteiskunnalliseen ongelman ratkaisuun ja tai ympäristöongelman ratkaisuun.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Yhteiskuntamme suurimpia aluetaloudellisia ja elinkeinorakenteellisia haasteita on yrittäjien ikärakenne ja suunnitellut yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdokset. Tuoreimman tutkimuksen mukaan Suomessa on yli 73 000 vähintään 55-vuotiasta yrittäjää. Heistä 38% eli noin 30 000 etsii lähivuosina toiminnalleen jatkajaa. Ilmiö on erityisen haastava perheen tai suvun sisällä tehtävissä sukupolvenvaihdoksissa, jossa osapuolet tarvitsevat ulkopuolista apua tyypillisesti vuosien ajan. Omistajanvaihdosten mahdollisuudet tulisi huomioida myös ammatillisessa peruskoulutuksessa, jossa opiskelee huomattava määrä yrittäjäperheiden lapsia. Tutkimusten mukaan omistajanvaihdokset ovat yrityksen perustamista turvallisempia ja nopeampia tapoja työllistää itsensä ja onnistuneet omistajanvaihdokset luovat myös uusia työpaikkoja. Teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena työttömyydestä ja sen pitkittymisestä johtuvasta syrjäytymisestä on tullut Satakuntaa vaivaava ongelma. Maakunnan tulevaisuuden ydinkysymys on, miten saadaan luotua uusia työpaikkoja, jotka tarjoavat työllistymismahdollisuuksia työttömille tai työttömyysuhan alla oleville. Erilaisilla kehittämishankkeilla tulee edistää uusien työpaikkojen syntyä luomalla edellytyksiä yritystoiminnalle. Satakunnassa käynnistynyttä positiivista rakennemuutosta tulee tukea.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Opiskelijoiden perustamat yritykset ovat usein osaamisintensiivisiä ja kohdistuvat aineettomiin tuotteisiin ja palveluihin.
Liikkuminen ja logistiikka	5	5
Opiskelijat perustavat yrityksiä logistiikkasektorille.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Yrittäjyys tuottaa Suomeen hyvinvoinnin. Opiskelijat perustavat yrityksiä hyvinvointisektorille. Suomen Yrittäjien tutkimuksessa yrittäjät pitävät työhyvinvointia kannattavana investointina. Yrittäjät arvostavat myös oman työkykynsä ja hyvinvointinsa korkealle. Työkyvyn ja hyvinvoinnin merkitys tuottavuuteen on selvästi havaittu yrityksissä. Lähes 70 % vastaajista katsoo, että henkilöstön työkykyyn ja hyvinvointiin sijoitetulle panokselle saa vähintään hyvän tuoton.
Tasa-arvon edistäminen	8	8
Hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa on mukana tasapuolisesta sekä naisia että miehiä perustuen heidän erikoisosaamiseensa aihepiirissä. Hanke lisää sukupuolten välistä ymmärrystä ja yhteistyötä erikoisaloistaan. Hanke edistää sukupuolten välistä vuoropuhelua hankkeen järjestämissä yrittäjyyskohtaamisissa. Tulevaisuudessa avautuu myös mahdollisuuksia entistä enemmän perustaa yrityksiä vastakkaisen sukupuolen dominoimille aloille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hanke antaa jokaiselle satakuntalaiselle opiskelijalle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyttä kaikkien oppilaitosten yhteisessä yrityskiihdyttämössä. Jokainen opiskelija saa yrittäjämäisiä eväitä omaan elämäänsä.
Kulttuuriympäristö	0	7
Hankkeella on välillistä vaikutusta satakuntalaiseen yrityskulttuuriin, koska sen pohjalta Satakuntaan tulee uusia nuoria yrittäjiä ja heidän synnyttämiään innovatiivisia yrityksiä.
Ympäristöosaaminen	5	5
Ympäristökysymykset, resurssiviisaus ja uusiutuvat energialähteet ovat nuorille tärkeitä asioita. Tässä hankkeessa on erityisenä toimenpiteenä yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen. Tämä on vahvasti arvolähtöistä yritystoimintaa, missä yrityksen liiketoimintaidean pitää liittyä yhteiskunnalliseen ongelman ratkaisuun ja tai ympäristöongelman ratkaisuun.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Satakuntaan on synnytetty uusi kaikille opiskelijoille yhteinen toimintaympäristö. Yhteisen toimintaympäristön nimi on ”ALL IN - Satakunnan yhteinen yrityskiihdyttämö”. Yrittäjämäinen toiminta on juurrutettu kaikkiin oppilaitoksiin. Korkeakouluille ja ammattioppilaitoksille on luotu yhteinen mentoriverkosto, joka käsittää tällä hetkellä 6 henkilön työpanosta. Ammattioppilaitoksille on rakennettu heille soveltuvat yrityskiihdyttämön käytänteet yhdessä oppimalla ja yhteisesti kehittämällä. Mallina käytettiin soveltuvin osin Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämöä. Hankkeen toiminnan tavoitteet oli jaettu viiteen työpakettiin: toimintamalli, mentorointi, yhteiskunnallinen yrittäjyys, kohtaamiset ja toimintaa kehittävä arviointi.

Työpaketti 1: Toimintamalli
Pakolliset yrittäjyysopinnot ovat samansisältöisiä kaikissa tutkinnoissa. Opinnot toteutetaan
monimuoto‐opiskeluna. Yrittäjyysopintojen ideana on saada opiskelija pohtimaan yrittäjämäistä toimintaa.
Yrittäjyysopintojen laadun parantaminen ja yhtenäinen ammattimainen toteutus tuovat sekä tehokkuutta että lisäarvoa opiskeluun ja samalla kanavan yrittäjyyteen aidosti kiinnostuneille opiskelijoille. Yrittäjyyteen kasvaminen ammatillisissa oppilaitoksissa on rakennettu kolmeportaiseksi:
1) oppilaitoksen omat pakolliset yrittäjyysopinnot kaikille opiskelijoille
2) oman liikeidean työstäminen mentorien tukemana (edellyttää kiihdyttämösopimusta)
3) oman yrityksen kehittäminen mentorien tukemana (edellyttää y-tunnusta).

Työpaketti 2: Mentorointi
Tässä työpaketissa Sataedun ja Winnovan mentorikokelaat valmentautuivat omien
oppilaitostensa mentoreiksi. Valmentautuminen tapahtui SAMKin mentorien kanssa yhteiskehittämällä ja yhdessä oppimalla. Hankkeen aikana ammatillisen toisen asteen opettajat saivat mentoroinnista ja siinä käytettävistä työkaluista käsityksen ja jatkossa he pyrkivät auttamaan organisaatioissaan yrittäjämäisen käyttäytymisen aikaansaamista niin oppilaidensa kuin henkilökuntiensa keskuudessa.

Työpaketti 3: Yhteiskunnallinen yrittäjyys
Tässä työpaketissa perehdytettiin kumppanioppilaitosten asianomainen henkilöstö yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja lisättiin oppilaitosten opiskelijoiden tietoisuutta yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Tämä suoritettiin seuraavien toimenpiteiden avulla:
-tehtiin Satakunnan alueella kartoitus oppilaitosten valmiuksista yhteiskunnalliseen yritystoimintaan
‐ järjestettiin vuosittain kilpailu yhteiskunnallisesti merkittävistä liikeideoista ALL IN PITCH-kilpailun yhteydessä
‐ toteutettiin yhteiskunnallisen yrittämisen tietoiskut oppilaitosten ja korkeakoulujen
yrittäjyyskasvatusopintoihin
‐ perehdytettiin oppilaitosten henkilöstö yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen
‐ tarjottiin mentorointituki yhteiskunnallista yritystä kehittäville opiskelijoille
yrityskiihdyttämössä SAMKin mentorien avustuksella.

Työpaketti 4: Kohtaamiset
Tässä työpaketissa valmentauduttiin toteuttamaan yrittäjämäiselle ajattelulle pohjaa antavia tapahtumia. Satakuntaan on synnytetty useita vuosittain toteutettavia opiskelijoille suunnattuja yrittäjyystapahtumia, jotka edistävät sekä sisäistä että ulkoista yrittäjyyttä. Hankkeen aikana luodut tapahtumakonseptit ovat ALL IN ILTIS, ALL IN Pitch ja Popup Yrittäjyyspäivä. Näistä ALL IN ILTIS toteutetaan n. kerran kuukaudessa, Pitch ja Popup päivä kerran vuodessa.
Hankkeen aikana toteutettiin monipuolisesti kohtaamisia:
‐ALL IN ILTIKSET (eli Entreperneurship Stories ‐illat/StartUp Stories ‐tapahtumat) kerran kuukaudessa
-ALL IN PITCH liikeideakilpailu kerran vuodessa
-ALL IN POPUP YRITTÄJYYSPÄIVÄ kerran vuodessa
‐Yrittäjyysaiheiset luennot ‐yrittäjyyspäivien yhteydessä (mm. Petri Rajaniemi) 1-2 krt vuodessa
‐IdeaDrill‐innovaatiokilpailut 1-2 krt vuodessa
-Muut yritysten ja opiskelijoiden ongelmanratkaisupajat.
‐Kesätyöpajat

Työpaketti 5: Toimintaa kehittävä arviointi
Toimintaa kehittävä jatkuva arviointi varmisti tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden.
Tässä työpaketissa toteutettiin hanketta tukeva kehittävä arviointitutkimus. Tämä toteutui tutkijoiden aktiivisena mukanaolona ja usean artikkelin aikaansaantina mm. Yrittäjyyskasvatuspäiville. Vuonna 2016 yksi esitys Yrittäjyyskasvatuspäivillä ja 2017 3 kpl.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus