|
|
|
Hankekoodi: S20446
Hankkeen nimi: SERTIFIOINNIN AVULLA KILPAILUKYKYÄ VIENTIIN
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.5.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Länsirannikon Koulutus Oy
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 2245018-4
Jakeluosoite: Satamakatu 197, PL 197
Puhelinnumero: 02 62307500
Postinumero: 26101
Postitoimipaikka: RAUMA
WWW-osoite: http://www.winnova.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VAAHTIO ANNE MAARIT ELISABET
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.vaahtio(at)winnova.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 455 8279
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
SERTIFIOINNIN AVULLA KILPAILUKYKYÄ VIENTIIN -hankkeen tavoitteena on vastata laivanrakennusteollisuutta kohdanneen rakennemuutoksen asettamiin haasteisiin.
Meriteknisen teollisuuden rakenne on muuttunut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Laivanrakennusalan tuotantorakenteesta on tullut yhä hajautuneempi ja tämän myötä suunnittelutyö, tuotanto, osien valmistus ja muut alihankintatyöt on hajautettu yhä useammalle yritykselle. Lisäksi maantieteellisesti toiminta on pirstaloitunut yhä laajemmalle alueelle ja koskemaan erilaisia työkulttuureja ja toimintatapoja. Laivanrakennusalalla työkohteet ovat myös yhä enemmän sidoksissa kokonaisuuksiin, joissa leimaa-antavina piirteinä ovat niiden erityislaatuisuus ja erityisyys jollain kapealla toimintasektorilla.
Laivanrakennusalan osaajilta vaaditaan yhä enemmän taitoja, joissa tekijät kykenevät toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä, oppimaan ja sisäistämään uusien teknologioiden vaatimukset omassa työssään sekä miten nämä vaikuttavat oman yrityksen mahdollisuuksiin toimia liiketaloudellisesti kannattavasti muuttuvissa olosuhteissa. Työympäristön hallitseminen ja ammattitaidon ylläpitäminen edellyttävät jatkuvaa oppimistaitojen ylläpitämistä sekä esimiestyössä ohjausosaamista, jonka avulla voidaan edistää työntekijöiden ammatillista kasvua tarkoituksenmukaisella tavalla.
Laivanrakennusalan rakennemuutoksen sekä kilpailukyvyn tukemiseksi koulutusorganisaatioiden tulee kyetä kehittämään omia toimintatapojaan siten, että koulutuksellisin toimin voidaan edistää työvoiman saatavuutta sekä auttaa työttömäksi joutuneita työllistymään entistä joustavammalla tavalla. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulujen ja työelämän välillä, jotta henkilöstön osaamista kyetään kehittämään näiden yritysten esittämällä tavalla. Näin voidaan samalla lisätä erityisesti pk-yritysten valmiuksia kilpailla globaaleilla markkinoilla ja kykyä hyödyntää myös muualta Suomeen tulevaa työvoimaa.
Hankehakemuksessa esitetyn sertifioinnin tarkoituksena on kehittää aikuisten ammatillista ja työelämälähtöistä koulutusta laivanrakennusalalla seuraavien tavoitteiden mukaan:
- Uudenlaisten arviointitapojen ja menetelmien avulla laivanrakennusalaan liittyvää ammatillista osaamista ja niihin liittyviä tehtäväkokonaisuuksia tunnistetaan uudella, asiakaslähtöisellä tavalla.
- Tällaisen sertifioinnin avulla voidaan tukea yritysten vientiponnisteluja sekä niiden etabloitumista vientikohteisiin eri puolella maailmaa.
- Kyetään luomaan sellaisia uusia toimintakäytäntöjä, joiden avulla muuttuvat työelämän tarpeet voidaan joustavalla tavalla siirtää eri koulutusorganisaatioiden koulutustarjontaan.
Tavoitteena on näin luoda uudenlaisia toimintatapoja, joissa paikallisten oppilaitosten vahvuuksia voidaan entistä paremmin ja tehokkaammin hyödyntää organisoimalla koulutustarjontaa uudella tavalla sekä toteuttamalla koulutusta toimialan avainasiakkaiden toivomalla tavalla lähellä yrityksiä.
Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat meriteollisuudessa ja laivanrakennusalalla Satakunnan alueella toimivat yritykset. Periaatteessa kohderyhmän muodostaa kaikki sellaiset vienti-intensiiviset yritykset, joiden etabloitumista kohdemaihin kyseessä olevat sertifiointikäytännöt mahdol-lisesti voisivat helpottaa. Tällaisia etabloitumista edistäviä toimia voivat olla esimerkiksi huolto- ja myyntikonttorin perustaminen ja kohdemaassa henkilöstön osaamisvalmiuksien määrittäminen yrityksen laatu- ja toimintajärjestelmän vaatimusten mukaan.
Tavoitteena on myös, että varsinaisessa kohderyhmässä on mukana sekä isoja että pieniä yrityksiä. Kuitenkaan yrityskoko itsessään ei ole varsinainen kriteeri, vaan yrityksen tavoittelema asema ja paikka laivanrakennusalan arvoketjussa. Pyrkimyksenä on, että sertifiointiprosessin avulla saadaan arvokasta tietoa esimerkiksi juuri verkostotaloudessa mukana olevien pk-yritysten käsityksistä niiden kilpailukyvystä osana laivanrakennusalan toimitusketjua. Näin toimien kyetään nimenomaisesti auttamaan juuri alalla toimivien pienien ja keskikokoisten yritysten ponnisteluja vientimarkkinoille.
Laivanrakennusteollisuudella on ollut perinteisesti suuri merkitys Suomen rannikkoalueen työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Näin myös lounaisrannikon kaupungit ja erityisesti näiden elinvoimaa edistävä LOURA-verkosto on panostanut vahvasti yritysten, oppilaitosten sekä muiden sidosryhmien yhteistyöhön Turun, Rauman, Uudenkaupungin ja Porin alueella mm. meritekniikan alalla toimivien yritysten ja organisaatioiden toimintaedellytysten parantamiseksi.
Hankkeen toteuttamiseksi LOURA-kaupungit ovat alustavasti ilmoittaneet halukkuutensa olla mukana sertifiointia koskevan mallin kehittämisessä ja pilotoinnissa. Erityisesti Rauman kaupunki on ollut vahvasti mukana sertifiointia koskevan kokonaisuuden määrittelyssä. Esimerkiksi sertifiointikoulutuksen järjestämistä on kaavailtu Rauman Meriteollisuuspuiston eli SeaSide Industry Park Rauman yhteyteen.
Mikäli hanke toteutuu, ovat hankkeen tulokset testattavissa ja mallinnettavissa myös LOURA-yhteistyöverkostossa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 141 258
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 140 883
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 176 572
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 176 103
Maakunnat: Satakunta, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Vakka-Suomen, Rauman, Turun
Kunnat: Säkylä, Rauma, Turku, Mynämäki, Eura, Pyhäranta, Laitila, Eurajoki, Raisio, Uusikaupunki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 8 |
| Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla. Laivanrakentajat ja suuret laitetoimittajat ovat yhä enenevässä määrin ottaneet huomioon näitä kestävään kehitykseen liittyviä asioita ja siirtäneet niitä koskevat vaatimukset myös omiin toiminta- ja laatujärjestelmiin. Näitä koskevat koulutukselliset sisällöt sen sijaan näyttävät siirtyvän varsin hitaasti osaksi laivanrakennusalan oppisisältöjä. Osaamisen sertifioinnin avulla edellä mainittuja osaamiskokonaisuuksia voidaan luontevasti (nopeasti ja joustavasti) siirtää ammatillista osaamista koskeviksi vaatimuksiksi osaksi käytännön työelämätaitoja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 8 |
| Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 6 |
| Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 6 | 8 |
| Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 5 | 7 |
| Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 8 |
| Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 8 |
| Hanke kohdistuu Satakunnan ja erityisesti Rauman alueen laivanrakennusteollisuuteen. Hankkeella tavoitellaan paikallisen elinkeinon säilymistä elinvoimaisena. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään osaamista eli aineetonta pääomaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 5 |
| Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Osaamisen sertifioinnin avulla osaamiskokonaisuuksia voidaan luontevasti (nopeasti ja joustavasti) siirtää ammatillista osaamista koskeviksi vaatimuksiksi osaksi käytännön työelämätaitoja. Oppimisen ja osaamisen on lukuisissa tutkimuksissa todettu lisäävän hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hanke on sukupuolineutraali. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Hanketta toteutetaan yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta noudattaen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 8 |
| Hanke ottaa huomioon alueelliset laivanrakennusteollisuuteen liittyvät kulttuuriset tekijät. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 8 |
| Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla. | ||
Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää ja testata uudenlaista koulutuskonseptia, jossa koulutuksen tarjoajat kykenisivät entistä paremmin tunnistamaan erilaisia osaamiskapeikkoja, tarjoamaan tällaisiin tunnistettaviin kapeikkojen korkealaatuista lisä- ja täydennyskoulutusta sekä sertifioimaan osoitetun osaamisen osaksi koko laivanrakennusalaa koskevaksi kompetensseiksi osana sen arvoketjussa määriteltyjä laatuvaatimuksia.
Hankkeessa esitetyt sisällölliset tavoitteet on kyetty saavuttamaan halutulla tavalla: on luotu uudenlainen koulutuskonsepti ja sertifiointipalveluihin liittyvää toimintaa on testattu suunnitellulla tavalla. Tuloksena suunnittelussa ja kehittämisessä mukana olleet tahot ovat valmiita panostamaan konseptin jatkokehittämiseen ja soveltamiseen.