Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20446

Hankkeen nimi: SERTIFIOINNIN AVULLA KILPAILUKYKYÄ VIENTIIN

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.5.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Länsirannikon Koulutus Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2245018-4

Jakeluosoite: Satamakatu 197, PL 197

Puhelinnumero: 02 62307500

Postinumero: 26101

Postitoimipaikka: RAUMA

WWW-osoite: http://www.winnova.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VAAHTIO ANNE MAARIT ELISABET

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.vaahtio(at)winnova.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 455 8279

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SERTIFIOINNIN AVULLA KILPAILUKYKYÄ VIENTIIN -hankkeen tavoitteena on vastata laivanrakennusteollisuutta kohdanneen rakennemuutoksen asettamiin haasteisiin.

Meriteknisen teollisuuden rakenne on muuttunut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Laivanrakennusalan tuotantorakenteesta on tullut yhä hajautuneempi ja tämän myötä suunnittelutyö, tuotanto, osien valmistus ja muut alihankintatyöt on hajautettu yhä useammalle yritykselle. Lisäksi maantieteellisesti toiminta on pirstaloitunut yhä laajemmalle alueelle ja koskemaan erilaisia työkulttuureja ja toimintatapoja. Laivanrakennusalalla työkohteet ovat myös yhä enemmän sidoksissa kokonaisuuksiin, joissa leimaa-antavina piirteinä ovat niiden erityislaatuisuus ja erityisyys jollain kapealla toimintasektorilla.

Laivanrakennusalan osaajilta vaaditaan yhä enemmän taitoja, joissa tekijät kykenevät toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä, oppimaan ja sisäistämään uusien teknologioiden vaatimukset omassa työssään sekä miten nämä vaikuttavat oman yrityksen mahdollisuuksiin toimia liiketaloudellisesti kannattavasti muuttuvissa olosuhteissa. Työympäristön hallitseminen ja ammattitaidon ylläpitäminen edellyttävät jatkuvaa oppimistaitojen ylläpitämistä sekä esimiestyössä ohjausosaamista, jonka avulla voidaan edistää työntekijöiden ammatillista kasvua tarkoituksenmukaisella tavalla.

Laivanrakennusalan rakennemuutoksen sekä kilpailukyvyn tukemiseksi koulutusorganisaatioiden tulee kyetä kehittämään omia toimintatapojaan siten, että koulutuksellisin toimin voidaan edistää työvoiman saatavuutta sekä auttaa työttömäksi joutuneita työllistymään entistä joustavammalla tavalla. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulujen ja työelämän välillä, jotta henkilöstön osaamista kyetään kehittämään näiden yritysten esittämällä tavalla. Näin voidaan samalla lisätä erityisesti pk-yritysten valmiuksia kilpailla globaaleilla markkinoilla ja kykyä hyödyntää myös muualta Suomeen tulevaa työvoimaa.

Hankehakemuksessa esitetyn sertifioinnin tarkoituksena on kehittää aikuisten ammatillista ja työelämälähtöistä koulutusta laivanrakennusalalla seuraavien tavoitteiden mukaan:

- Uudenlaisten arviointitapojen ja menetelmien avulla laivanrakennusalaan liittyvää ammatillista osaamista ja niihin liittyviä tehtäväkokonaisuuksia tunnistetaan uudella, asiakaslähtöisellä tavalla.
- Tällaisen sertifioinnin avulla voidaan tukea yritysten vientiponnisteluja sekä niiden etabloitumista vientikohteisiin eri puolella maailmaa.
- Kyetään luomaan sellaisia uusia toimintakäytäntöjä, joiden avulla muuttuvat työelämän tarpeet voidaan joustavalla tavalla siirtää eri koulutusorganisaatioiden koulutustarjontaan.

Tavoitteena on näin luoda uudenlaisia toimintatapoja, joissa paikallisten oppilaitosten vahvuuksia voidaan entistä paremmin ja tehokkaammin hyödyntää organisoimalla koulutustarjontaa uudella tavalla sekä toteuttamalla koulutusta toimialan avainasiakkaiden toivomalla tavalla lähellä yrityksiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat meriteollisuudessa ja laivanrakennusalalla Satakunnan alueella toimivat yritykset. Periaatteessa kohderyhmän muodostaa kaikki sellaiset vienti-intensiiviset yritykset, joiden etabloitumista kohdemaihin kyseessä olevat sertifiointikäytännöt mahdol-lisesti voisivat helpottaa. Tällaisia etabloitumista edistäviä toimia voivat olla esimerkiksi huolto- ja myyntikonttorin perustaminen ja kohdemaassa henkilöstön osaamisvalmiuksien määrittäminen yrityksen laatu- ja toimintajärjestelmän vaatimusten mukaan.

Tavoitteena on myös, että varsinaisessa kohderyhmässä on mukana sekä isoja että pieniä yrityksiä. Kuitenkaan yrityskoko itsessään ei ole varsinainen kriteeri, vaan yrityksen tavoittelema asema ja paikka laivanrakennusalan arvoketjussa. Pyrkimyksenä on, että sertifiointiprosessin avulla saadaan arvokasta tietoa esimerkiksi juuri verkostotaloudessa mukana olevien pk-yritysten käsityksistä niiden kilpailukyvystä osana laivanrakennusalan toimitusketjua. Näin toimien kyetään nimenomaisesti auttamaan juuri alalla toimivien pienien ja keskikokoisten yritysten ponnisteluja vientimarkkinoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Laivanrakennusteollisuudella on ollut perinteisesti suuri merkitys Suomen rannikkoalueen työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Näin myös lounaisrannikon kaupungit ja erityisesti näiden elinvoimaa edistävä LOURA-verkosto on panostanut vahvasti yritysten, oppilaitosten sekä muiden sidosryhmien yhteistyöhön Turun, Rauman, Uudenkaupungin ja Porin alueella mm. meritekniikan alalla toimivien yritysten ja organisaatioiden toimintaedellytysten parantamiseksi.

Hankkeen toteuttamiseksi LOURA-kaupungit ovat alustavasti ilmoittaneet halukkuutensa olla mukana sertifiointia koskevan mallin kehittämisessä ja pilotoinnissa. Erityisesti Rauman kaupunki on ollut vahvasti mukana sertifiointia koskevan kokonaisuuden määrittelyssä. Esimerkiksi sertifiointikoulutuksen järjestämistä on kaavailtu Rauman Meriteollisuuspuiston eli SeaSide Industry Park Rauman yhteyteen.
Mikäli hanke toteutuu, ovat hankkeen tulokset testattavissa ja mallinnettavissa myös LOURA-yhteistyöverkostossa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 141 258

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 140 883

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 176 572

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 176 103

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Rauman, Vakka-Suomen

Kunnat: Turku, Eura, Säkylä, Pyhäranta, Rauma, Mynämäki, Raisio, Eurajoki, Uusikaupunki, Laitila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Laivanrakennus- ja meriteknologiateollisuuden toimiala ovat perinteisesti miesvaltaisia. Hanke ei kuitenkaan kohdistu ensisijaisesti joko miehiin tai naisiin vaan on toteutustavaltaan sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen tuottamat tulokset ja niiden juurruttaminen hyödyntävät molempia sukupuolia tasavertaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Laivanrakennus- ja meriteknologiateollisuuden toimiala ovat perinteisesti miesvaltaisia. Hanke ei kuitenkaan kohdistu ensisijaisesti joko miehiin tai naisiin vaan on toteutustavaltaan sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla. Laivanrakentajat ja suuret laitetoimittajat ovat yhä enenevässä määrin ottaneet huomioon näitä kestävään kehitykseen liittyviä asioita ja siirtäneet niitä koskevat vaatimukset myös omiin toiminta- ja laatujärjestelmiin. Näitä koskevat koulutukselliset sisällöt sen sijaan näyttävät siirtyvän varsin hitaasti osaksi laivanrakennusalan oppisisältöjä. Osaamisen sertifioinnin avulla edellä mainittuja osaamiskokonaisuuksia voidaan luontevasti (nopeasti ja joustavasti) siirtää ammatillista osaamista koskeviksi vaatimuksiksi osaksi käytännön työelämätaitoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 6
Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 8
Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 7
Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 8
Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 8
Hanke kohdistuu Satakunnan ja erityisesti Rauman alueen laivanrakennusteollisuuteen. Hankkeella tavoitellaan paikallisen elinkeinon säilymistä elinvoimaisena.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa kehitetään osaamista eli aineetonta pääomaa.
Liikkuminen ja logistiikka 6 5
Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Osaamisen sertifioinnin avulla osaamiskokonaisuuksia voidaan luontevasti (nopeasti ja joustavasti) siirtää ammatillista osaamista koskeviksi vaatimuksiksi osaksi käytännön työelämätaitoja. Oppimisen ja osaamisen on lukuisissa tutkimuksissa todettu lisäävän hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hanke on sukupuolineutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hanketta toteutetaan yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta noudattaen.
Kulttuuriympäristö 6 8
Hanke ottaa huomioon alueelliset laivanrakennusteollisuuteen liittyvät kulttuuriset tekijät.
Ympäristöosaaminen 7 8
Laivanrakennusalaa säätelevä kansainvälinen järjestö IMO on viime vuosien aikana antanut useita laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Nämä määräykset ovat koskeneet mm. laivojen energia- ja materiaalitehokkuutta, ympäristökuormitusta sekä muita ekologisesti vaikuttavia tekijöitä meriteollisuuden toimialalla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää ja testata uudenlaista koulutuskonseptia, jossa koulutuksen tarjoajat kykenisivät entistä paremmin tunnistamaan erilaisia osaamiskapeikkoja, tarjoamaan tällaisiin tunnistettaviin kapeikkojen korkealaatuista lisä- ja täydennyskoulutusta sekä sertifioimaan osoitetun osaamisen osaksi koko laivanrakennusalaa koskevaksi kompetensseiksi osana sen arvoketjussa määriteltyjä laatuvaatimuksia.

Hankkeessa esitetyt sisällölliset tavoitteet on kyetty saavuttamaan halutulla tavalla: on luotu uudenlainen koulutuskonsepti ja sertifiointipalveluihin liittyvää toimintaa on testattu suunnitellulla tavalla. Tuloksena suunnittelussa ja kehittämisessä mukana olleet tahot ovat valmiita panostamaan konseptin jatkokehittämiseen ja soveltamiseen.