Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20450

Hankkeen nimi: TAIKOJA

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0155668-4

Jakeluosoite: Kanslerinrinne 1

Puhelinnumero: +358 3 355 111

Postinumero: 33014

Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto

WWW-osoite: http://www.uta.fi/sis/trim/index.html

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SIHVONEN MIKA PETTERI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.sihvonen(at)uta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 318 5898

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, 2617489-3
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, 0502454-6
Opintotoiminnan Keskusliitto ry, 0201789-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Taito-ohjelman koordinaatiohanketta (TAIKOJA) toteuttaa Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK), Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, OK-opintokeskus sekä Tampereen yliopisto (Tay). Koordinaatiohanke verkottaa ja aktivoi toimijoita sekä kokoaa, mallintaa ja levittää hyviä käytäntöjä ohjelmaan kuuluvia toimijoita OKM:n ja rahoittavan viranomaisen tuella. Lisäksi hanke tekee selvityksiä ja arvioi ohjelman toteutumista ja tukee hankkeiden vertaisoppimista.

Kohderyhmänä ovat toimenpidekokonaisuuksista rahoitusta saaneet hankkeet ja niiden läheisimmät sidosryhmät sekä toimenpideohjelman rahoittaja ja hallintoviranomaiset. Välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeiden kohderyhmät, työelämä, oppilaitokset, kolmas sektori sekä päättäjät.

Koordinaatiohanke:
-Vie ohjelmasanomaa eteenpäin ja aktivoi toimijakenttää, erityisesti ohjelman alkuvaiheessa.
-Verkostoi alueellisia ja valtakunnallisia hankkeita hyödyntämällä erilaisia digitaalisia menetelmiä ja järjestämällä järjestämällä tapaamisia, koulutuksia ja työpajoja.
-Mahdollistaa kehittämishankkeiden toimijoiden vertaisoppimista ja kehittää vertaisoppimisen muotoja.
-Törmäyttää hanketoimijoita ja levittää tietoa hankkeille ja hankkeiden sidosryhmille.
-Kerää tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista ja auttaa hankkeita soveltamaan ennakointitietoa toiminnassaan
-Kerää analysoitua tietoa sisällöllisistä teemoista, hyvistä käytännöistä, tunnistaa hankkeiden eri kehittämistarpeita ja mallintaa käytäntöjä ja levittää niitä edelleen.
-Tekee vaikuttavuusarviontia hankkeiden toiminnasta yhteistyössä OKM:n ja rahoittajan kanssa.
-Tukee hankkeiden tuotteistamisprosessia
-Tuottaa selvityksiä kansallisille ja kv. foorumeille hankkeiden kanssa
-Viestittää hankkeiden toiminnasta monikanavaisesti päättäjille, hankkeille ja sidosryhmille
-Toteuttaa laaja-alaisesti koulutus- ja vaikuttajatilaisuuksia
-Rakentaa oppilaitosverkoston, kirjastojen ja kolmannen sektorin kanssa toimijaverkoston, jonka kautta tieto leviää opetukseen ja ja eri toimijatahoille ja opiskelijoille.

Koordinaatiokonsortio edustaa monipuolisesti eri toimialueita. Laajojen yhteyksiemme avulla käymme aktiivisesti keskustelua eri toimijoiden kanssa ja levitämme tietoa hankkeista ja samalla tuemme hankkeiden tulosten ja kokemusten levittämistä.

Hankkeessa vaalitaan kestävän kehityksen arvoja hyödyntämällä sähköisiä välineitä ja materiaaleja sekä suosimalla virtuaalisia neuvottelu- ja koulutusmenetelmiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Taito-ohjelmasta rahoitusta saaneet hankkeet ja heidän läheisimmät sidosryhmänsä
Taito-ohjelman teemojen piiriin kuuluvat aikuisväestöryhmien toimijat
Toimenpideohjelman rahoittaja ja hallintoviranomaiset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Taito-ohjelmasta rahoitusta saaneiden hankkeiden kohderyhmät
Hankkeen sidosryhmät: työelämä, oppilaitokset, kirjastot, kolmas sektori sekä päättäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 530 736

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 509 071

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 668 899

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 641 592

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On tutustuttu Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) tuloksiin, missä on todettu, että suomalaisten miesten ja naisten lukutaidossa ei ole merkittävää eroa, ei edes nuorimpien 16–29-vuotiaiden kohdalla. Numerotaidossa miehet ovat naisia hieman parempia. Keskimääräinen ero miesten hyväksi on kymmenen pistettä ja miehistä suurempi osuus sijoittuu korkeimmille suoritustasoille. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa ei miesten ja naisten välillä ole juurikaan eroa. Sukupuolten väliset erot ovat lähellä OECD-maiden keskimääräisiä eroja. Hankkeen aikana sukupuolten välistä tasa-arvoa seurataan ja pyritään saamaan mukaan yhtä paljon miehiä kuin naisia ja hyvien käytäntöjen mallintamisessa otetaan huomioon sukupuolinäkökulmat - käyttäjälähtöiset tarpeet ja siksi hyödynnetään design thinking menetelmää.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma sisällytetään projektin toimintaan ja seurantaan koko projektin ajan ja se huomioidaan toiminnan aikana tehtävässä itsearvioinnissa sekä hanketoimintaan kuuluvissa väli- ja loppuraporteissa sekä hankkeen tiedotuksessa ja viestinnässä. Hankkeen aikana kerätään dataa toimijoista ja analytiikan avulla toimenpiteitä voidaan suunnata myös sukupuolten erityistarpeiden mukaan. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen hankkeen aikana on kaikkien hankkeessa toimivien vastuulla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite, mutta kuuluu tavoitteisiin. Koordinaatiohankkeen aikana sukupuolten tasa-arvosta tehdään analyysejä ja näistä kootaan yhteenvetoja OECD-maiden tutkimusraporteissa ei sukupuolten välillä ole todettu suuria eroja. Heikkojen signaalien huomioon ottaminen on kuitenkin tärkeää, sillä esimerkiksi nuorten poikien kiinnostus tietokonepeleihin saattaa olla merkittävä tekijä tietoteknisten taitojen oppimisessa. Luku- ja kirjoitustaidoissa tytöillä on koulussa parempia arvosanoja, matematiikan taidoissa tai pojilla. Näistä eroista kerätään havaintoja projektin aikana.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Virtuaalisten toimintatapojen käyttäminen mahdollisuuksien mukaan vähentää matkustustarvetta ja tätä kautta säästetään luontoa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Virtuaalisten toimintatapojen käyttäminen mahdollisuuksien mukaan vähentää matkustustarvetta ja tätä kautta säästetään luontoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke ei kuormita luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke ei kuormita maaperää tai ilmaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei vaikuta Natura-kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hanke ei aiheiuta merkittävää määrää jätteitä, materiaaleista huolehditaan ympäristösertifikaattien mukaisesti
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Uusiutuvia energialähteitä pyritään käyttämään mahdollisimman runsaasti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Osaaminen ja tarvittavat tiedot ja taidot on lähtökohta kehittämiselle. Tuottamalla oikeanlaista osaamista ja jatkuva uuden oppimisen intohimo vaikutetaan siihen, että on saatavilla osaavaa henkilökuntaa. Osaavilla ihmisillä on myös kyky päivittää jatkuvasti osaamistaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Osaamisella lisätään aineetonta pääomaa: älyllistä materiaa, kuten tietoa, osaamista, aineetonta omaisuutta, kokemusta, joita voidaan käyttää varallisuuden luomiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Virtuaaliset työtavat / aineettomat tuotteet ja palvelut
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 9
Hanke edistää hyvinvointia tarjoamalla työllistymisvaihtoehtoja sekä mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista ja lisää työhyvinvointia uusien työmenetelmien myötä. Lisää myös osallistumismahdollisuuksia, tiedon saatavuutta ja erityisesti luovuuden toteutumista eri muodoissa sekä koulutuksessa että työelämässä ja yrittäjyyden eri muodoissa.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Osaaminen on yhtä tärkeää miehille kuin naisille ja kaikille ikä-ryhmille ja kaikille sosiaaliluokille
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 8
Osaaminen luo yhdenvertaisuutta . Kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet oppia ja päivittää osaamistaan. Kirjoitus-, lasku-, luku- ja tietotekniikan taidot ovat perustaitoja, jotka on jokaiselle kansalaiselle taattava, koska näiden päälle rakentuu kaikki muua osaaminen.
Kulttuuriympäristö 4 5
Osaaminen mahdollistaa monipuolisen kulttuuriympäristön hyödyntämisen ja tätä kautta oma osaaminen vahvistuu.
Ympäristöosaaminen 2 4
Kestävän kehityksen edistäminen on osa perusosaamista

9 Loppuraportin tiivistelmä

TAIKOJA -koordinointihankkeen toiminta pohjautui kahteen ydintehtävään. 1) Koodinointihanke piti esillä TAITO(ESR)-kehittämisohjelman keskeistä teemaa, eli aikuisten heikkoja perustaitoja (luku-, numero- ja ICT-taidot) sekä keinoja näiden perustaitojen parantamiseen. Kansainvälisessä PIAAC-tutkimuksessa esiin tulleet taitopuutokset ovat huomattava ongelma maamme työikäisillä ja nämä puutokset heikentävät olennaisesti heikoista taidoista kärsivien opiskelu- ja työelämävalmiuksia. Erilaisia tilaisuuksia järjestämällä ja monipuolisen viestinnän avulla TAIKOJA-hanke aktivoi aiheiseen liityviä sidosryhmiä, kuten aikuisten koulutustahoja osallistumaan Taito-ohjelman hankehakuihin. TAITO-hankeverkostossa oli mukana kaikkiaan 14 kehittämishanketta. Hankkeen laatimaa Perustaitotesti.fi -verkkotestiä (http://perustaitotesti.fi/) käytti hankkeen aikana noin 10 000 käyttäjää. TAITO-kehittämisohjelman eri teemoista syntyi myös runsaasti selvityksiä ja tutkimusesityksiä. 2) Koordinointihanke verkostoi ja tuki monipuolisesti TAITO(ESR) -kehittämisohjelmassa toiminutta hankeverkostoa. Keskeisiä toimintamuotoja olivat hankeverkostolle järjestetyt koulutukset ja verkostoimistilaisuudet sekä hankkeiden itsearvioinnin tuki. Koordinointihanke kiinnitti toiminnassaan huomiota erityisesti hankeverkoston toimijoiden valmiuksiin valmistella hankkeissa kehitetty idea tai malli osaksi pysyviä koulutusrakenteita ja vietäväksi muihin toimintaympäristöihin. Tätä toimintaa tuettiin muun muassa tuotteistamiskoulutusten avulla.