Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20451

Hankkeen nimi: Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D

Puhelinnumero: 01535561

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jussi Ronkainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jussi.ronkainen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 312 4983

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy / Humanistinen ammattikorkeakoulu, 1474763-1
Suomen Nuorisoseurat ry., 0215296-4
Kouvolan kaupungin kirjasto - maakuntakirjasto, 0161075-9
Mikkelin kaupunginkirjasto, 0165116-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella tuetaan erityisnuorten osallisuutta, osallisuuden kokemuksia ja mahdollisuuksia osallisuuteen mediaa ja digiajan kanavia hyödyntäen. Osallisuuden tukeminen rakentaa myös nuorten näkemystä omista vahvuuksistaan ja tukee heidän työ- ja toimintakykyään koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheissa. Hankkeen tavoitteena on kehittää erilaisia digitaalisuutta hyödyntäviä ja soveltavia mediavaikuttamisen ja -kasvatuksen menetelmiä monialaisessa yhteistyössä nuorisoalan korkea-asteen oppilaitosten, erityisnuorille koulutusta tarjoavien toisen asteen oppilaitosten, kirjastoalan henkilöstön sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Näin hankkeella edistetään erityisnuorten entistä vahvempien konkreettisten digiajan työelämä- ja koulutusvalmiuksien kehittymistä ja ehkäistään heidän syrjäytymistään työelämästä.

Hanke perustuu digitaalisten viestintäteknologioiden yleistymisen lähtökohtiin, joiden myötä yhä useammat ihmiset jakavat kokemuksiaan ja mediakertomuksiaan erilaisissa verkkoyhteisöissä. Samalla he tuottavat omaa identiteettiään
ja sosiaalista olemistaan – ja tulevat tuotetuiksi, ovat osallisia. Mediakasvatuksella on runsaasti mahdollisuuksia luoda ja kehittää kriittisiä nykykulttuurin luku- ja ajattelutapoja sekä tuottaa mediasisältöjä, jotka saavat näkyvyyttä ja
herättävät kulttuurista dialogia. Mediakasvatusseura listaa yhdeksi mediakasvatuksen ja sen tutkimuksen puutteeksi erityisryhmien kuten näkö-, kuulo- tai kehitysvammaisten nuorten mediamaailman, median käytön ja
mediakasvatustarpeiden avaamisen. Lisäksi seura näkee puutoksia mm. maahanmuuttajanuorten mediaympäristöjen ja arjen mediamaailman ymmärtämisessä ja sen huomioimisessa nuorisotyössä. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö
listaa tulevaisuuden linjauksiksi mediakasvatuksen kehittämisen erityisesti kieli- ja kulttuurivähemmistöt sekä erilaiset vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret huomioiden.

Hankkeen yksityiskohtaisina tavoitteina on:
- kehittää digiajan vaatimuksia vastaavasti erityisnuorten koulutus- ja työelämävalmiuksia ja antaa heille parempia valmiuksia koulutukseen, työelämään ja näiden siirtymävaiheisiin
- tukea erityisnuorten digiajan osallisuuden kokemusta ja sitä kautta identiteetin rakentumista vastaamaan koulutuksen, työelämän ja näiden siirtymävaiheiden hallinnan vaatimuksia
- kehittää, levittää ja jalkauttaa erityisryhmien mediavaikuttamisen käytäntöjä
- kehittää ja pilotoida erityisnuorille koulutusta tarjoavien oppilaitosten digitaalisia oppimiskäytäntöjä ja mediavaikuttamisen menetelmiä
- kehittää erityisnuorten ympärillä toimivien osaamisverkostojen yhteistyötä
- kehittää nuorisotyön ja mediavaikuttamisen opetusta nuorisoalan korkeakouluissa
- hyödyntää sosiokulttuurisen lukemisen periaatteita yhteisöllisen tekemisen, lukuinnostamisen ja monilukutaitojen kehittymisessä
- edistää erityisryhmien mediavaikuttamisen sisältöjen tuottamista ja mahdollistaa niiden julkistaminen
- mahdollistaa helppo kanava ja pääsy tietoon ja kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksiin pilotoimalla verkkonuorisotyön menetelmiä
- edistää selkokielisten ja viitottujen sivustojen määrää Suomessa
- kehittää yhteistyötä nuorten palvelujärjestelmän toimijoiden välille ja rakentaa paikallista, alueellista ja kansallista yhteistyötä mediavaikuttamisen menetelmien osaamisessa
- lisätä nuorten kanssa toimivien tahojen osaamista mediavaikuttamisen ja sosiokulttuurisen lukemisen työmenetelmiin sekä erityisryhmien huomioimiseen osana palveluja.

Hankkeen keskeisin toimenpide on erityisryhmien monialaisten mediavaikuttamistyöpajojen järjestäminen. Työpajat tuottavat uudenlaisilla mediavaikuttamisen menetelmillä sisältöjä valtakunnallisille ja paikallisille foorumeille, avaavat
erityisryhmien arkea ja elinpiiriä sekä antavat kasvot stereotyyppisten asenteiden kohteena oleville yksilöille. Nuoret oppivat työpajoissa mediavaikuttamisen tekniikkaa, sisällöntuottamista, mielipiteen muodostamista,
monilukutaitoisuutta ja sosiaalista yhteistyötä, joilla kaikilla on merkitystä koulutuksen ja yhteiskunnallisten taitojen hallinnassa. Hankkeessa koulutetaan kirjastojen, nuorisotyöntekijöiden ja nuorten kanssa toimivien järjestöjen
ohjaustaitoja mediavaikuttamiseen, sosiokulttuurisen lukemisen menetelmiin sekä erityisryhmien kohtaamiseen. Hankkeella luodaan monialaisia verkostoja ja yhteistyömenetelmiä, joissa ovat osallisina kirjastot, erityisryhmien
asumisyksiköt, laitokset tai järjestöt, valtakunnalliset järjestöt sekä erityisnuorille koulutusta tarjoavat toisen asteen oppilaitokset. Hankkeessa myös pilotoidaan Suomeen esimerkiksi Amerikassa yleistynyttä ”Online-Homework-Help” –verkkonuorisotyön muotoa, jossa nuori saa live chattien avulla apua kotitehtävien ja myös arjenhallinnan taitoihin omalta kotisohvaltaan. Hankkeessa myös etsitään muita hyviä oppimista edistäviä digitaalisia käytänteitä esimerkiksi tanskalaisesta Århusin ”homework-help”-pilotista, jonka on määrä olla myöhemmin kansallinen käytäntö Tanskassa. Hankkeessa myös huomioidaan erityisryhmien asemaa tiedonsaajina pilotoimalla valtakunnallisten kansalaisjärjestöjen ja kirjastojen internet-sivustoista selkokielisiä ja viitottuja.

Hankkeen tuloksena
- kehitetään erityisnuorten digiajan koulutus- ja työelämävalmiuksia, joilla tuetaan myös koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheita
- vahvistetaan nuorisoalan korkea-asteen oppilaitosten, erityisnuorille koulutusta tarjoavien toisen asteen oppilaitosten, kirjastojen sekä nuorten parissa toimivien ja nuorten mediavaikuttamiseen - ja kasvatukseen perehtyneiden järjestöjen välistä konkreettista yhteistyötä
- erityisryhmien taidot mediavaikuttajina ja monilukutaitojen käyttäjinä kehittyvät
- saadaan esille näkemyksiä erityisryhmien vaikuttamistarpeista ja elinolojen kehittämiskohteista sekä erityisryhmien oma ääni osaksi valtakunnallista keskustelua nuorten osallisuudesta, oikeuksista ja tulevaisuudenhaaveista
- syntyy uusia mediavaikuttamisen menetelmiä, joita jalkautetaan ja levitetään toimijoiden avulla myös valtakunnalliseen julkiseen käyttöön
- tuotetaan järjestöjen ja kirjastojen nettisivuja viittomakielelle sekä selkokielisiksi ja selvitetään niiden hyötyjä kohderyhmiltä
- saadaan kokemuksia uusista verkkonuorisotyön menetelmistä ja mahdollisuuksista helpottaa maahanmuuttajien ja muiden nuorten oppimista ja tuensaamista sekä arvioidaan tehtyjen kokeilujen vaikutuksia ja mahdollisuuksia laajentua valtakunnallisiksi käytänteiksi
- syntyy monialaista ammatillista osaamista hyödyntävä verkosto, jota on mahdollisuus hyödyntää jatkossa laajemmin

Hankkeen vaikutuksesta erityisnuorten osallisuuden mahdollisuudet ja hyvinvoinnin kokemukset lisääntyvät heidän omissa arjen monialaisissa ympäristöissä, mikä osaltaan lisää tasa-arvoisuutta ja mahdollisuuksia siirtymävaiheiden
sujuvoittamiseen. Nuorten kanssa toimivien valmiudet tukea ja mahdollistaa erityisnuorten osallisuutta ja osallisuuden kokemuksia lisääntyvät ja monialaiset verkostot yleistyvät asiakaslähtöisessä nuorten palvelu- ja tuentarpeen
tunnistamisessa ja siihen vastaamisessa. Monialaisella yhteistyöllä kehitetään ja pilotoidaan mediakasvatuksen ja -vaikuttamisen menetelmiä erityisnuorille tarjoavissa toisen asteen oppilaitoksissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisnuoret: 15-29-vuotiaat autismin kirjoon kuuluvat ihmiset, kehitysvammaiset henkilöt sekä henkilöt, joilla on kielellinen erityisvaikeus, FASD, ADHD, laaja-alainen oppimisvaikeus (LOV), lukivaikeuksia tai viittomakieli äidinkielenä (erityisesti hankkeen selkokielisten ja viitottujen toimintojen osalta). Lukuinnostamisen ja mediavaikuttamisen työpajojen kohteena ovat erityisesti kehitysvammaiset henkilöt, maahanmuuttajataustaiset nuoret ja romaninuoret.

Hankkeen välittöminä kohderyhminä ovat myös kirjastojen ja järjestöjen sekä toisen ja korkea-asteen henkilöstö, jotka hankkeen myötä kehittävät omaa osaamistaan monialaisesta kolmannesta työstä ja digitaalisuutta hyödyntävistä menetelmistä nuorten osallisuuden sekä työelämä- ja koulutusvalmiuksien tukemisessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen päämäärät soveltuvat täysin hyödynnettäväksi myös nuorten lukuinnostamisen ja mediavaikuttamisen käytännöissä yleisesti. Hankkeen välillisinä kohderyhminä toimivat ne kirjastojen ja järjestöjen sekä toisen ja korkea-asteen henkilöstön jäsenet, jotka eivät suoraan osallistu hankkeen toimenpiteisiin, mutta jotka hyötyvät hankkeessa kehitettävästä monialaisesta kolmannesta työstä ja digitaalisuutta hyödyntävistä menetelmistä nuorten osallisuuden sekä työelämä- ja koulutusvalmiuksien tukemisessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 329 556

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 329 224

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 433 483

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 433 047

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tytöt ja pojat kokevat osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuutensa erilaisina riippuen siitä, mikä on vaikuttamisen kohde ja muoto/väline. Myös nuorten erityisryhmien osalta kokemuksessa on eroja sukupuolittain.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa pyritään edistämään sekä tyttöjen että poikien osallisuuden kokemusta kunkin erityisryhmän erityistarpeet huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoite on kehittää erilaisia osallisuuden ja vaikuttamisen muotoja monialaisessa verkostoyhteistyössä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hankkeella tuetaan nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Vaikuttaminen voi osaltaan kohdistua aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Erilaisten nuorten hyvinvointia tuetaan heidän osallisuuden ja vaikuttamisen kokemusta tukemalla ja kehittämällä uusia monialaisia muotoja ja väyliä tälle vaikuttamiselle.
Tasa-arvon edistäminen 10 9
Hankkeessa huomioidaan myös nuorten erityisryhmät, joiden erityistarpeet huomioidaan tasa-arvoisen osallisuuden ja vaikuttamisen muotojen ja väylien kehittämisessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 10
Huomioimalla erityisryhmien erityiset tarpeet kehitetään myös yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta
Kulttuuriympäristö 0 8
Osallisuuden ja vaikuttamisen lähteenä voivat toimia myös nuorten omat kulttuuriympäristöt ja niiden ilmaisua tukevat muodot ja välineet
Ympäristöosaaminen 0 5
Halutessaan nuoret voivat kehittää myös ympäristöön ja ympäristöosaamiseen liittyviä osallisuuden ja vaikuttamisen muotoja ja sitä kautta lisätä omaa ja muiden ympäristöosaamista

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vaikka median muutokset ja uudet digitaaliset ympäristöt ovat luoneet monenlaisia mahdollisuuksia nuorten osallisuudelle, kanssakäymiselle ja vaikuttamiselle, eivät näissä digitaalisissa ympäristöissä tarvittavat mediataidot kehity itsestään. Tarvitaan mediakasvatusta, jonka myötä nuoret pääsevät kehittämään mediataitojaan. Mediataitoja edistämällä vahvistetaan myös nuorten työelämävalmiuksia ja -taitoja sekä sujuvia siirtymiä työelämään.

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hankkeessa (ERNOD) edistettiin erityisnuorten osallisuutta mediaa ja digitaalisuutta hyödyntäen. Hankkeessa kehitettiin ensisijaisesti erityisryhmien mediakasvatusta, sillä kuten useissa selvityksissä on todettu, edellyttää erityisryhmien mediakasvatus kehittämistoimia. Erityisesti näkö-, kuulo- tai kehitysvammaisten sekä maahanmuuttajanuorten mediakasvatuksen edistämiselle on tarvetta. Hankkeen kohderyhmänä olivat 15-29-vuotiaat erilaiset kieli- ja kulttuurivähemmistöt, näkö- ja kuulovammaiset, kehitysvammaiset sekä muut erityistä tukea tarvitsevat nuoret sekä heidän kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset.

Hankkeen keskeisin toimenpide oli mediavaikuttamistyöpajojen järjestäminen nuorten arjen toimintaympäristöissä. Mediavaikuttamistyöpajoissa työskentelyn tavoitteena oli erilaisten mediataitojen oppiminen, mutta yhtälailla myös median hyödyntäminen ilmaisun, vaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen välineenä. Myös sosiokulttuurinen lukeminen ja lukuinnostaminen olivat keskeisiä sisältöjä. Mediavaikuttamistyöpajoja järjestettiin monialaisessa yhteistyössä eri toimijoiden, kuten nuoriso-, kirjasto- ja sosiaalialan toimijoiden kanssa.

Hankkeessa kehitettiin uusia erityisnuorten mediakasvatuksen ja –vaikuttamisen menetelmiä, joita jalkautettiin ja levitettiin monialaisten toimijoiden käyttöön koko hankkeen ajan. Hankkeen aikana tehdyt huomiot erityisryhmien mediakasvatuksesta ja –vaikuttamisesta voidaan tiivistää kolmeen avaintekijään, jotka ovat nuorten osallisuus, esteetön ohjaus ja monialainen yhteistyö. Nuoret on välttämätöntä ottaa mukaan heille suunnatun toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä lisäksi nuorille suunnatussa mediakasvatuksessa tulee huomioida ohjauksen esteettömyys ja yksilölliset tarpeet. Parhaiten erityisryhmien nuorten mediakasvatus toteutuu organisaatioiden rajat ylittävässä, monialaisessa yhteistyössä.

Hankkeessa tuotettiin julkaisu, joka sisältää taustoittavia artikkeleita sekä digitaalisuutta ja mediaa hyödyntäviä mediavaikuttamisen menetelmiä. "AIKA DIGITTÄÄ - Näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen -julkaisu löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-016-6

Mediavaikuttamistyöpajojen lisäksi hankkeessa edistettiin erityisryhmien nuorten osallisuutta pilotoimalla vertaisoppimiseen ja vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa virtuaalisen läksytuen mallia. Virtuaalisen läksytuen pilotoinnit osoittivat, että malli on hyödyllinen ja sovellettavissa myös Suomeen, joskin sen laajentuminen valtakunnalliseksi käytänteeksi edellyttää seuraavia asioita:
1) Oma sovellus virtuaalisen läksytuen koordinoimista ja läksytuen antamista varten
2) Koordinoiva taho, joka vie läksytuen kehittämistä eteenpäin ja tukee vapaaehtoistyötä
3) Oppilaitosyhteistyötä varmistamaan, että vapaaehtoisia on riittävästi
4) Mallin pohjautuminen vapaaehtoisuuteen, vaikka toiminta olisi opinnollistettua
5) Palvelun konseptointi nuoria puhuttelevaksi

Hankkeessa tuettiin erityisryhmien huomioimista myös tuottamalla selkokielisiä ja viittomakielisiä sisältöjä muun muassa kirjastoille ja järjestöille, mikä on edistänyt erityisryhmien nuorten tiedonsaantia ja sitä myöten osallisuuden ja kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia. Lisäksi hankkeessa edistettiin erityisryhmien huomioimista järjestökentällä, mihin liittyen hankkeessa tuotettiin opas järjestötoimijoiden käyttöön.

Yhteinen, monialainen työ oli lävistävä teema hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa. Mediavaikuttamistyöpajoja toteutettiin monialaisesti. Lisäksi virtuaalisen läksytuen pilotointi sekä selkokielen ja saavutettavuuden edistäminen edesauttoivat yhteisen, monialaisen työn kehittymistä sekä osaamisverkostojen syntymistä. Hankkeessa kehitettyjen työtapojen ja menetelmien kehittämistä, levittämistä ja jalkauttamista tuettiin myös järjestämällä monialaisia koulutuksia nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.