|
|
|
Hankekoodi: S20460
Hankkeen nimi: Polku X
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 30.11.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: MARTINUS-SÄÄTIÖ
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 1925025-3
Jakeluosoite: Näsilinnankatu 26
Puhelinnumero: 0408048352
Postinumero: 33200
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.martinus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mika Nokelainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.nokelainen(at)martinus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408048352
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Polku X -hanke edistää uudella tavalla heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistymistä. Hankkeen toteuttavat Martinus-säätiö ja Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymä. Hankkeen rahoittavat ESR, toteuttajatahot ja Tampereen kaupunki. Hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluvat Tampereen kaupungin toiminnot, pirkanmaalaiset järjestöt ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Polku X -hankkeen tavoitteet voidaan tiivistää kolmeen. Tavoitteena luoda uusi malli, jossa mukana olevat organisaatiot pystyvät tarjoamaan erilaisia väliportaan työtehtäviä matalan kynnyksen työpajatoiminnan ja työelämän tai koulutuksen väliin. Tarjotut työt vastaavat kuitenkin tehtäviä työmarkkinoilla tai ne lähestyvät niitä vaiheittain. Tavoitteena on monistaa ja kehittää edelleen hakijan toteuttamaa M-Huoltamon mallia, jossa nuoret voivat olla eri tilanteessa sekä työllistymisen että muun elämänsä suhteen, mutta heille pystytään tarjoamaan sopivia, oikeita työtehtäviä. Tavoitteena on, että hankkeessa kehitettyjen verstaiden toimintaa voidaan jatkaa hankkeen jälkeen ja saada ne toimimaan liiketaloudellisesti tai seurakunnan omana toimintana.
Toinen tavoite on vaikuttaa työnantajien asenteisiin ja ilmapiiriin työpaikoilla. Tarkoituksena on saada erilaiset yritykset ja seurakunnan yksiköt olemaan valmiimpia ottamaan vastaan erilaisia ja vaikeasti työllistyviä nuoria hankkeen jälkeenkin.
Kolmantena tavoitteena on työhönvalmennuksen kehittyminen ja juurtuminen siten, että hankkeessa mukana olevilla organisaatioilla on hankkeen jälkeen työhönvalmentaja/ työhönvalmentajia, joiden kautta työ jatkuu. Tavoite on saada vähintään yksi työhönvalmentaja palkattua johonkin mukana olevaan organisaatioon.
Hanke edistää tasa-arvoa tarjoamalla tarjoamalla työmahdollisuuksia heikossa asemassa oleville nuorille ja maahanmuuttajille. Hankkeessa tehtävät työt sopivat sekä naisille että miehille.
Hankkeen toimenpiteet voidaan kuvata polkuna, joka on jokaisella nuorella erilainen.
Hanke on kehitetty olemaan toimija erilaisten nuorten matalan kynnyksen paikkojen jälkeen. Nämä pajat ja muut alan toimijat ohjaavat nuoret hankkeeseen.
Hankkeessa nuori etenee yksilöllisen tilanteensa mukaan joko verstastyöskentelyyn, seurakunnan omiin paikkoihin tai yrityksiin, joista ensimmäisenä mainittu on vaatimustasoltaan matalin. Nuorella on mahdollisuus tarvittaessa liikkua verstastyöskentelystä seurakunnan paikkoihin/yrityksiin ja päinvastoin.
Hankkeeseen perustetaan verstaita. Niissä tehdään eri alojen töitä. Työkaluina ja tarvikkeina käytetään mahdollisuuksien mukaan käytettyjä työkaluja ja kierrätettyjä materiaaleja. Osa Verstaissa tehtävään työhön liittyy kierrättämiseen.
Hankkeen kautta nuori voi työllistyä esimerkiksi seurakuntien kiinteistöpalveluihin, leirikeskuksiin, keittiöihin ja hautausmaan työpisteisiin. Martinus-palvelut (hakijan omistama sosiaalinen yritys) tarjoaa paikkoja liittyen autojen korjaukseen, siivous- ja vahtimestaritöihin. Seurakuntien lisäksi työtä etsitään yrityksistä Pirkanmaan Yrittäjien kautta.
Oleellinen osa Polku X:n toimintaa ovat työhönvalmentajat. Heidän roolinsa on opastaa/kouluttaa seurakunnan yksiköitä ja erilaisia yrityksiä vastaanottamaan syrjäytymisuhan alla oleva nuori, olla alkuvaiheessa nuoren mukana tekemässä työtä sekä perehdyttää nuori työelämän sääntöihin käytännössä. Työhönvalmentajat ovat harjoittelun edetessä tukena sekä nuorelle että yrityksen työntekijälle.
Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja seurakunnan kautta rekrytoitavia vapaehtoisia tulee hankkeeseen mukaan nuorten tueksi ja tukihenkilöiksi.
Hankkeessa järjestetään myös koulutusta työnantajien yhteyshenkilöille, vapaaehtoisille ja hankehenkilöstölle. Nuorten koulutusten osalta tehdään yhteistyötä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa.
Hankkeen tuloksena nuorten elämäntilanne selkiytyy ja tulevaisuuden visio on löytynyt. Sen myötä työllisyysvalmiudet paranevat ja 30 % hankkeeseen tulevista nuorista on töissä tai koulutuksessa hankkeen jälkeen. Mukana olevien organisaatioiden ilmapiiri on muuttunut myönteisemmäksi nuorten kanssa työskentelemistä kohtaan ja organisaatioilla on enemmän tarjolla erilaisia väliportaan tehtäviä työpajatoiminnan ja koulutuksen/työelämän väliin. Hankkeen toimintamalli puuttuvasta jatkopolusta saadaan pysyväksi toiminnaksi.
Nuorisotakuun piirissä olevat 17-29-vuotiaat työttömät tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret. Nämä nuoret ovat heikossa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa. Hankkeeseen otetaan myös maahanmuuttajanuoria, jotka hyötyvät Polku x:n palveluista. Hankkeen toimenpiteissä nuoret ovat useimmiten työkokeilussa, mutta myös esimerkiksi kuntoutustuella tai palkkatuetussa työssä. Nuorilla ei kuitenkaan tarvitse olla tiettyä statusta päästäkseen hankkeen palveluiden piiriin. Aikaisempien kokemusten perusteella (Messi-toiminta) on myös nuoria, jotka esim. asuvat kotona eivätkä ole millään statuksella Kelan tai te-toimiston näkökulmasta.
Kohderyhmän nuoret tulevat hankkeeseen Tampereen kaupunkiseudun alueelta.
Hankkeeseen mukaan tulevat nuoret ohjautuvat hankkeeseen alkuvaiheen palvelujen kautta. Nuori on mahdollisesti ollut jo esimerkiksi alkuvaiheen pajalla tms. toiminnassa, mutta ei ole vielä voimaantunut normaalien palvelujen piiriin, opiskeluihin tai työelämään. Arjentaitojen hallinta on kuitenkin vähintään hyvällä alulla. Lähettäviä tahoja ovat esimerkiksi Messin paja, Starttipaja ja Tampereen kaupungin nuorten palvelut. Yhteistyökumppaniksi te-hallinnon puolelta on suunniteltu Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskusta.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kaupunkiseudulla toimivat yritykset ja kaupunkiseudun eri seurakunnat ja niiden toimintayksiköt. Hankkeen työhönvalmentajien työpanos keskitetään nuorten valmennuksen lisäksi työnantajien ja yritysten työntekijöiden valmennukseen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 415 369
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 415 369
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 553 826
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 554 438
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Lempäälä, Kangasala, Tampere, Nokia, Pirkkala, Orivesi, Vesilahti, Ylöjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 39
Suunniteltu: 200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 7 |
| Verstaita perustettaessa hankinnat tehdään mahdollisuuksien mukaan käytettyinä. Työmateriaalit ovat osin kierrätettyjä. Yksi Verstas tulee toimimaan kierrätysalalla. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 9 |
| Työntekijät ja osallistujat lajittelevat jätteet. Verstaissa käytetään kierrätysmateriaaleja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 7 |
| Työnantajayhteistyön kautta syntyvä pysyvä verkostoituminen nuorten työllistymisen hyväksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Hankkeessa suositaan julkisia liikennevälineitä | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen toiminta kohdistuu heikossa asemassa olevien nuorten elämäntilanteen parantamiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 8 |
| Tarjotaan heikoimmassa asemassa oleville nuorille väyliä ammatin ja työpaikan saamiseksi | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Maahanmuuttajilla on yhdenvertainen mahdollisuus käyttää Polku X:n palveluita. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 6 |
| Yritysten työkulttuuri ja ilmapiiri muuttuvat suvaitsevaisemmiksi hankalassa elämäntilanteessa olevia nuoria kohtaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Hankkeen kautta nuorten ympäristöosaaminen lisääntyy. | ||
Polku X -hanke oli nuorten työllistämishanke, jota toteuttivat Martinus-säätiö ja Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymä. Myös Tampereen kaupunki osallistui hankkeeseen rahoittajana. Hankkeessa luotiin uudenlaisia työmahdollisuuksia alkuvaiheen nuorten palveluiden ja työllistymisen ja koulutuksen väliin. Hankkeessa oli mukana 211 nuorta, 39 yritystä ja useita seurakunnan yksiköitä. Nuoret ohjautuivat hankkeeseen te-toimiston ja useiden nuorten palveluiden kautta. Nuoret saivat hankkeen työhönvalmentajien, ohjaajien sekä työpaikan yhteyshenkilöiden tukea, työelämätaitojen koulutusta ja korttikoulutuksia. Hankkeessa luotiin ja kuvattiin asiakasprosessi, jonka mukaan nuoret etenivät yksilöllisen polkunsa mukaan. He olivat usein ensin työkokeilussa hankkeen käynnistämässä kädentaito-, media-, auto-, logistiikka- tai keittiöverstaalla, seurakunnan yksikössä tai yrityksessä. Prosessi eteni työpaikan tai opiskelupaikan hakuun. Hankkeen tukemana mm. alkoi 7 oppisopimusopiskelua ja Kesäpolku-alahankkeen seurauksena 12 nuorta sai kesätyöpaikan seurakunnalta. Kaiken kaikkiaan hankkeen tuloksena 47 %:lle nuorista löytyi positiivinen jatkopolku (työ, koulutuspaikka, koulutustason nosto). Työttömäksi jääneet nuoret ohjattiin kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun palveluun. Nuorten palaute kokemuksista hankkeessa oli erittäin positiivista.
Hankkeen verstaista keittiö-, auto- ja logistiikkaverstas jatkavat toimintaansa hankkeen jälkeen. Myös monet seurakunnan yksiköt ja yritykset ovat halukkaita ottamaan nuoria mukaan toimintaansa jatkossakin. Työhönvalmennus juurtui osaksi seurakuntien diakonian ja yhteiskuntavastuun työtä. Hanke vaikutti positiivisesti työpaikkojen asenteeseen hankalassa tilanteessa olevia nuoria kohtaan.