|
|
|
Hankekoodi: S20469
Hankkeen nimi: Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 31.3.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0187690-1
Jakeluosoite: PL 17
Puhelinnumero: 08-558 558 00
Postinumero: 90015
Postitoimipaikka: Oulun kaupunki
WWW-osoite: http://www.ouka.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Jakku
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektityöntekijä
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.jakku(at)ouka.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3468 537
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen -hanke vastaa EU-ohjelmakauden 2014-2020 tavoitteisiin CLLD-toiminnan laajentamisesta kaupunkikeskustoihin. CLLD-toiminnan ytimessä ovat mm. alhaalta ylöspäin suuntautuva kehittäminen sekä kansalaisten osallistaminen ja toimintavalmiuksien vahvistaminen. Paikallisesti toteutettavan hankkeen tavoitteena on sosiaalisen osallisuuden lisääminen, kuntalaisten yhteiskuntavalmiuksien nostaminen, kunnan palvelutuotannon kehittäminen sekä kestävän kumppanuuden kehittäminen kaupunkiorganisaation ja 3. sektorin toimijoiden välillä.
Hankkeen ytimessä ovat kuntalaislähtöiset kaupunkikehittämisen projektit. Projektien työstämisprosessi etenee viidessä vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa ideoita tunnistetaan kuntalaisten keskuudessa. Ideoita kerätään jatkuvasti olemassa olevien kanavien kuten kuntalaisaloitteiden, asiakaspalautteen ja kuntalaistilaisuuksien kautta. Lisäksi ideoita tunnistetaan uusissa kanavissa (sosiaalinen media, nettiadressit, palvelutuotannossa ilmenevät hiljaiset viestit). Ideoiden keräämistä toteutetaan myös verkostotyönä 3. sektorin tapahtumissa ja kansalaisvaikuttamisen eri foorumeilla. Toisessa vaiheessa ideat työstetään hanketyöntekijöiden ja idean esittäjien yhteistyönä projektisuunnitelmiksi, jonka jälkeen ne etenevät yhteisöllistämisvaiheeseen, jossa projektisuunnitelmat viestitään kuntalaisten tietoon. Alustana on media, jossa suunnitelmista voidaan käydä avointa keskustelua ja vuoropuhelua. Projektisuunnitelmista kerätään samalla palautetta. Yhteisöllistämisvaiheessa tiedotetaan projekteihin osallistumisen mahdollisuuksista kohderyhmälle ja yleisesti kuntalaisille. Neljännessä vaiheessa valikoidut projektit etenevät tuotantovaiheeseen ja sen jälkeen arviointivaiheeseen. Työstämö- ja tuotantovaiheissa osallistuvat kuntalaiset kirjataan hankkeeseen osallistuneiksi henkilöiksi.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat heikommassa työmarkkina-asemassa olevat 15-29 -vuotiaat oululaiset. Välillisenä kohderyhmänä ovat paikalliset 3. sektorin toimijat sekä kaupungin palveluiden työntekijät ja johtajat.
Hankkeen tuloksina ovat kohderyhmän lisääntynyt sosiaalinen osallisuus sekä paremmat yhteiskuntavalmiudet. Lisäksi hanke parantaa kuntalaislähtöisen kehittämisen prosesseja, vahvistaa 3. sektorin palvelutuotanto- ja kumppanuusvalmitta sekä tehostaa asiakaslähtöisiä yhteistyö- ja rahoitusprosesseja kaupungin palveluiden vastuualueilla.
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat 15-29 -vuotiaat heikommassa työmarkkina-asemassa olevat naiset ja miehet Oulun kaupungin alueella.
Oulun kaupungissa eri toimijoiden toimesta parhaillaan toteutettavien, samaa kohderyhmää koskevien hankkeiden toimenpiteet liittyvät useimmiten tukityöllistämiseen, työmarkkina-aseman parantamiseen tai aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin. Kohderyhmä "15-29 -vuotiaat heikommassa työmarkkina-asemassa olevat" on kuitenkin erittäin heterogeeninen ja suurelta osin virallisesti määrittämätön ryhmä, joiden työmarkkina-aseman parantamisen edistämiseksi tulee kohdistaa myös muunlaisia toimenpiteitä kuin esimerkiksi mitä nykyisissä työllistämishankkeissa toteutetaan. Hankkeen toimenpiteiden kohteena ovatkin kohtuullisen työkykyiset mutta nykyisten työllistämispalvelujen ulkopuolelle jäävät, 15-29 -vuotiaat nuoret. Monet nykyiset toimenpiteet kohderyhmän työmarkkina-aseman parantamisessa voivat olla toisaalta liian raskaita, toisaalta jopa leimaavia, ja siksi eivät houkuttelevia. Kuntalaislähtöisen kaupunkikehittämisen toimenpiteillä voidaan tavoittaa sellaiset kohderyhmään kuuluvat, jotka eivät identifioidu muihin toimenpiteisiin kuuluviksi.
Osallisuutta ei lähestytä tavoitteena tai päämääränä, vaan sen nähdään muodostuvan laajoissa vuorovaikutuskehissä. Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa rakentuvien ja näin ainakin osin yhteisesti jaettujen ja siten hyväksyttyjen ja hyväksyttävien asemien ja identiteettien rakentumisen kautta kohderyhmän jäsenet saavuttavat mahdollisuuksia kohdata, osallistua, vaikuttaa ja oppia niitä taitoja, joita hyvin voimiseen johtavat mukana olemisen muodot edellyttävät.
Kaaviokuva hankkeen kohderyhmästä liitteessä 2, jossa asemoidaan eriasteisen haasteellisuuden ja vajaakuntoisuuden "maisemaa".
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat 3. sektorin toimijat sekä sivistys- ja kulttuuripalveluiden, hyvinvointipalveluiden sekä yhteisötoiminnan yksikön työntekijät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 664 654
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 664 654
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 949 505
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 949 505
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 500
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Toiminnalla tuotetaan aineettomia palveluita. Matkustamiseen käytetään mahdollisimman suoria lentoyhteyksiä, yhteisiä kyytejä ja julkisia kulkuneuvoja. Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut on sitoutunut Green Office -ohjelmaan, jonka tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tavoitteiden toteutumista seurataan allaolevilla indikaattoreilla: -sähkönkulutus -kopiopaperinkulutus -henkilökunnan kulutustavat (kulutustapa-mittari) | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Toiminnalla tuotetaan aineettomia palveluita. Matkustamiseen käytetään mahdollisimman suoria lentoyhteyksiä, yhteisiä kyytejä ja julkisia kulkuneuvoja. Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut on sitoutunut Green Office -ohjelmaan, jonka tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tavoitteiden toteutumista seurataan allaolevilla indikaattoreilla: -sähkönkulutus -kopiopaperinkulutus -henkilökunnan kulutustavat (kulutustapa-mittari) | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen painopiste on palvelutuotannon ja sosiaalisen osallisuuden kehittämisessä. Näin ollen toiminnalla ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, elöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Toiminnalla tuotetaan aineettomia palveluita. Matkustamiseen käytetään mahdollisimman suoria lentoyhteyksiä, yhteisiä kyytejä ja julkisia kulkuneuvoja. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei liity Natura 2000 –ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Toiminnalla tuotetaan pääasiassa aineettomia palveluita. Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut on sitoutunut Green Office - ohjelmaan, jonka tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tavoitteiden toteutumista seurataan allaolevilla indikaattoreilla: -sähkönkulutus -kopiopaperinkulutus -henkilökunnan kulutustavat (kulutustapa-mittari) | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen painopiste on palvelutuotannon ja sosiaalisen osallisuuden kehittämisessä. Näin ollen toiminnalla ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä 3. sektorin kanssa. Toimenpiteillä on 3. sektorin tuotteistamista ja palveluiden tuottamista edistäviä vaikutuksia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen painopiste on palvelutuotannon ja sosiaalisen osallisuuden kehittämisessä. Välillisenä vaikutuksena kehitetään Oulun kaupungin palvelutuotantoon sekä 3. sektorin toimintaan toiminnallisia, hallinnollisia ja sisällöllisiä ratkaisuja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Matkustamiseen käytetään mahdollisimman suoria lentoyhteyksiä, yhteisiä kyytejä ja julkisia kulkuneuvoja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen yksi tavoitteista on sosiaalisen osallisuuden ja yhteiskuntavalmiuksien parantaminen. Tällä on suora vaikutus yksilöiden elämänhallintaan ja terveyteen sekä yhteisöjen hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin alle 29-vuotiaisiin nuoriin sukupuoleen katsomatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin alle 29-vuotiaisiin riippumatta sosioekonomisiin tai koulutustasoon liittyvistä tekijöistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeessa toteutettavilla kaupunkikehittämisen projekteilla on vaikutusta myös kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| Hankkeissa toteutettavat kaupunkikehittämisen projektit voivat vaikuttaa myös ympäristöosaamisen kasvuun. | ||
Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen –hanke päättyi hankesuunnitelmansa mukaisesti 31.3.2019. Hankkeen aikana toteutettiin 48 kokeiluprojektia, joiden toteuttajina olivat oululaiset 3. sektorin toimijat ja nuoret kaupunkilaiset. Kaupunkilaisten omaehtoista, kaupunkikulttuurin kehittymistä tukevaa tekemistä ja toimintaa sekä vaikuttamismahdollisuuksien uusia malleja luoneiden kokeiluprojektien lisäksi hankkeen kehittämistyön ytimessä on KAAOS-menetelmä, joka kokoaa teemallisesti alleen hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit ja hyvät käytännöt. KAAOS-menetelmä yhdistää urbaanin osallisuuden vahvistamiseksi erilaisia yhteiskehittämisen, dialogin rakentamisen, muotoiluajattelun ja projektisuunnittelun työkaluja. Se on uusi kaupunkikehittämisen ajattelumalli kaupunki- ja kuntaorganisaatioille: kansalaislähtöinen, helposti omaan toimintaan mukautettava ja sovitettava sekä erityisesti nuoria kaupunkilaisia mukaan houkutteleva kehittämisen ote muokata kaupunkielämää entistä paremmaksi.
Hankkeen aikana erilaisia menetelmiä ja työkaluja testattiin käytännössä laajasti: hanke järjesti useita kymmeniä eri kohderyhmille suunnattuja pienempiä ja suurempia työpajoja ja yhteiskehittämistilaisuuksia aina muutamasta tunnista useampaan päivään, osallisuuden teemoja avaavia avoimia klubi-iltoja, keskustelutilaisuuksia ja yhden kaksiviikkoisen festivaalin sekä kansalaisaktiivisuutta ja yhdistystoimintaa tukevia kurssi- ja koulutuskokonaisuuksia.
KAAOS-menetelmässä on kolme toisiinsa limittyvää näkökulmaa: dialogin vahvistaminen, ratkaisujen etsiminen ja prototyyppien testaaminen. KAAOS-menetelmä ole lineaarinen prosessi, vaan sen osa-alueet ovat käynnissä jatkuvasti, toisiaan tukien. Dialogin vahvistamisen tavoitteena on tehdä kuntalaisten, 3. sektorin sekä kaupunginorganisaation viranhaltijoiden ja peruspalveluiden työntekijöiden yhteistyöstä ymmärrettävää ja saavutettavaa. Sen periaatteena on käyttää monipuolista viestintää läpinäkyvyyden ja tiedon jakamisen työkaluna, joka vahvistaa sitoutumista ja aktiivista toimijuutta. Hankkeessa käytettyjä dialogin vahvistamisen menetelmiä ovat muun muassa LuovaKAAOS-toiminta, vuorovaikutus- ja tiedonkeräysmenetelmä 10 minuutin KAAOS-työpaja, kaupunkiorganisaation asiantuntijoille suunnatut tutustumismatkat omaan kaupunkiin, kaupunkikehittämisen Master Class –tilaisuudet sekä Kaupunkitila-kokeilu.
Deliberaation rakentaminen, jota voi kuvailla demokraattisen päätöksenteon yhteydessä tasapuolisen, eri näkemykset huomioonottavan ja eri vaihtoehtoja punnitsevan keskustelun rakentamisena, tähtää sosiaaliseen osallisuuteen liittyvien haasteiden uudelleen määrittelyyn. Hanke keskittyi kehittämään erilaisia helposti lähestyttäviä innovatiivisen hankinnan ja osallistavan budjetoinnin työkaluja, kuten EUROCITIES-verkoston kilpailussakin palkitun ratkaisukilpailun KAAOS-haasteen. Hanke kehitti käyttöönsä myös yhteiskunnallisen muutoksen teoriaan (Theory of Change) pohjaavan TOC-työpajan toimintamallin, jonka avulla on mahdollista fasilitoida kuntalaisten, 3. sektorin ja viranhaltijoiden innovatiivisia prosesseja yhteiskehittämisen keinoin.
Kokeilutoiminnan ytimessä olevan prototyyppien testaamisvaiheessa KAAOS-menetelmä nojaa ostopalveluiden toteutettaviin, eri tahojen kanssa yhteistyössä kehitettyihin kokeiluihin. Näistä syntyivät hankkeen konkreettiset yhdistys- ja järjestötoimijoiden tuottamat KAAOS-projektit, joiden toteutumista tuettiin ja seurattiin hankehenkilöstön toimesta.
Hankkeelle teetettiin ulkopuolinen arviointi keväällä 2019. Tampereen yliopiston pro gradu –tutkielmassa Arvioinnin laatinut Jari Mäkäläinen toteaa, että Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen toteutti onnistuneesti monia osallistuvan demokratian ja uuden julkisen hallinnan elementtejä. Hanke sitoutui kuntalaislähtöisyyden edistämiseen ja verkostomaisen hallintatavan kehittämiseen sekä mahdollisti uusien toimintamallien kokeilun. Se myös onnistui välttämään monia demokraattisten innovaatioiden yleisistä ongelmista ja tavoitti kohderyhmänsä varsin hyvin aktiivisen viestintänsä ja monipuolisen toimintansa ansiosta. Mäkäläisen pro gradu –tutkielma on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201904171512.
Hankkeen toiminta ja tulokset on esitetty myös www-sivuilla www.kaaosta.fi.