|
|
|
Hankekoodi: S20473
Hankkeen nimi: REMIX – työelämätaidot 2030
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.7.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Koulutus OY
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 2249317-6
Jakeluosoite: PL 304
Puhelinnumero: 015-2215111
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.esedu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arto Rahikainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arto.rahikainen(at)esedu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405757743
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on käynnissä historiallisen suuri murros- ja muutosvaihe. Tutkintojen perusteita muutetaan, opetussuunnitelmia uudistetaan, toisen asteen koulutuksen rahoitusmalleja muutetaan ja käyttöön tulee uusia sähköisiä verkkopalveluja. Samalla muuttuvat myös työelämän osaamisvaatimukset sekä oppimisen kulttuuri. Oppimisympäristöille asetetaan entistä suuremmat joustavuuden, työelämälähtöisyyden ja monipuolisuuden vaatimukset, mikä edellyttää opiskelijalähtöisen sähköisen asioinnin palvelukonseptin kehittämistä.
Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa opettajien ammattitaitoa ja pedagogista osaamista peilataan jatkuvasti muuttuviin työelämän osaamisvaatimuksiin. Perinteinen oppimisen kulttuuri, jossa opettaja opettaa, on romuttumassa ja tulevaisuuden opettajan rooli nähdään osaamisen ohjaajana. Myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ovat yhä enenevässä määrin entistä heterogeenisempi joukko eri-ikäisiä ja erilaisella kulttuuritaustalla, osaamisella ja oppimisvalmiuksilla varustettuja yksilöitä. Opiskelijoiden mukana oppimisvaikeuksista sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista on tullut ammatillisten oppilaitosten arkea ja haastavat ohjaus- ja opetustilanteet ovat jokaisen opettajan arkipäivää. Kun samanaikaisesti opettajalta vaaditaan jatkuvaa oman ammattiosaamisen uudistamista ja oman ammattialansa kehittymisen seuraamista sekä yhä ohjaavampaa opetuksellista otetta, kokee osa opettajista riittämättömyyttä ja väsymystä työssään. Osa opettajakuntaa on jo ikääntynyttä ja aikanaan saatu ammatillisen opettajan koulutus ei välttämättä anna valmiuksia kohdata tämän päivän koulutuksellisia ja ohjauksellisia haasteita. Oppilaitosten työterveyshuolto on viestinyt opettajien työuupumukseen liittyvistä seikoista, jotka johtuvat nimenomaan työn nopeaan kehittymiseen liittyvistä paineista. Sama asia nousi esille myös v. 2014 työolobarometreissä.
Työelämän ja ammattien muutos on kuitenkin tosiasia, johon sekä koulutuslaitosten että opettajien on sopeuduttava. Oppilaitoksilla muutoksen tukena ovat toimivat työelämäsuhteet, tiedetään mitä työelämä koulutukselta toivoo ja miten opiskelijoita tulisi valmentaa työelämätaidoissa. Jotta oppilaitos pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, on kehitettävä sekä opettajien pedagogista että ammatillista osaamista. Osaamisperustaisuus uuden oppimisen kulttuurin taustalla yhdistettynä uuden teknologian välineistön hallintaan luo haasteita opettajakunnalle ja oppilaitoksen muulle henkilöstölle. Uusi teknologia ei ole vain tekniikan alojen tulevaisuutta vaan osa työelämässä tarvittavia perustaitoja ja työelämän automatisoituminen, digitalisoituminen ja palveluvaltaistuminen tulevat vaikuttamaan kaikkien tutkintojen osaamisvaatimuksiin. Hankkeen tavoitteena on tukea kohderyhmän, eli oppilaitoksen opettajien työssäjaksamista tarjoamalla uudentyyppisen tavan ammattitaidon vahvistamiseen ja työelämäyhteyksien ylläpitoon. Hankkeen toimenpiteissä opettajille annetaan mahdollisuus osallistua uuden teknologian lisä- ja täydennyskoulutukseen, koulutukseen liittyville työelämäjaksoille sekä olla mukana kehittämässä uuden teknologian oppimisympäristöä, jossa eri alojen opiskelijat ja opettajat sekä työelämän asiantuntijat pääsevät keskenään ratkomaan teknologiaan liittyviä ongelmia yhdessä ja oppimaan toinen toisiltaan.
REMIX-työelämätaidot 2030 hankeparissa uuden teknologian opetusta pilotoidaan teknologian pajaopetuksen kautta. Työnjako ESR- ja EAKR- hankkeiden välillä on seuraava:
ESR- rahoitteisen REMIX - työelämätaidot hankkeen kautta
- palkataan hankkeelle vetäjä ja projektiasiantuntija, jotka vastaavat koulutuskokonaisuuksien suunnittelusta, EAKR-hankkeen kautta tehtävien laiteinvestointien hankinnasta sekä hankkeen hallinnoinnista oppilaitoksissa sekä hankeyhteistyöstä Pohjois-Savossa toimivan Technostep 2018 -hankkeen kanssa sekä maakunnallisesta yritysyhteistyöstä
- resursoidaan vaadittava opettajien täydennyskoulutus molemmille oppilaitoksille
- resursoidaan molemmille oppilaitoksille rahoitusta 3-5 vastuuopettajan osallistumiseen hanketyöhön, koulutuksiin sekä osaamisen ja tiedon levittämiseen ylialojen oppilaitoksen sisällä sekä yritysyhteistyössä
EARK-rahoitteiset investoinnit jakautuvat Esedun osalta seuraavaan neljään oppimisympäristökokonaisuuteen:
- 3D opetusympäristökokonaisuus
- Robotiikkaopetusympäristökokonaisuus
- Automaation ja turvatekniikan opetusympäristökokonaisuus
- Simulaatio-oppimisen opetusympäristökokonaisuus
Samiedun osalta oppimisympäristökokonaisuudet ovat seuraavat:
- 3D-mallinnus ja -tulostus oppimisympäristö
- Robotiikan oppimisympäristö
- Rakentamisen oppimisympäristö
- Hyvinvointiteknologian oppimisympäristö
Oppilaitosten opettajat osallistuvat hankkeeseen kahden eri väylän kautta:
1) Aloilta valitaan hankkeeseen osallistuvia opettajia ns. uuden teknologian vastuuopettajia, jotka osallistuvat hankkeessa järjestettävään koulutukseen esim. 3D –tulostuksen, robotiikan tai simulaatio- ja pelipedagogiikan perusteista. Osana koulutusta toteutetaan myös 1-2 viikon mittainen työelämäjakso työpaikassa, jossa uuden teknologian soveltaminen on opettajan omalla alalla jo käytössä. Vastuuopettajia hankkeeseen osallistuu molemmissa oppilaitoksissa 5-10 henkilöä, eli yhteensä 10-20 opettajaa.
2) Koulutuksen ja työelämäjakson jälkeen vastuuopettajat esittelevät ja markkinoivat uuden teknologian koulutusta omalle alalleen. Hankkeen toimesta yhteistyössä oppilaitoksen muun henkilöstökoulutuksen kanssa laaditaan vuodelle 2016 uuden teknologian koulutusohjelma, johon muille kuin uuden teknologian vastuuopettajille järjestetään mahdollisuus osallistua.
Projektin aikana Esedun opettajat saavat täydennyskoulutuksen kautta ja SAMIedun opetushenkilöstö vastaavasti opetushenkilöstön valmennusohjelman kautta osaamista ja valmiuksia uuden teknologian opetukseen ja hankkeen päättymisen jälkeen paja toimii Esedun normaalina oppimisympäristönä omien opettajien ohjauksessa. Samoin SAMIedun uudet ympäristöt toimivat monipuolisesti omien opettajien asiantuntijaohjattuina uuden oppimisen pajoina, mitä mm. ammatillisten neuvottelukuntien vuosisuunnitelmissa on esitetty. Uuden teknologian pajaopetusta järjestetään niin, että sen avulla opetussuunnitelmallisesti on mahdollista tuottaa täydentäviä opintoja esim. niille, joilla koulupäivien pituus on ajoittain kurssista johtuen lyhyt. Pajoilla toteutetaan paikallisesti valittavia tutkinnon osia jotka suunnitellaan yhdessä työelämän kanssa. Uuden teknologian pajassa alueen yritykset voivat olla mukana myös omien kehittämisprojektiensa kautta. Hankkeen puitteissa tehdään myös yhteistyötä Pohjois-Savon hanketoimijoiden kanssa uuden teknologian teemoihin liittyen. SAKKY:n, YSAO:n ja Savonia AMK:n yhteistyönä on käynnistymässä TECHNOSTEP 2018 - hanke, jonka kanssa toteutamme erilaisia toiminnallisia hankeyhteistyön muotoja esim. säännöllisten hanketyöntekijöiden ja mukana olevien opettajien yhteistyötapaamisten muodossa, jossa voidaan vaihtaa tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä ao. koulutusalojen sisältä. Lisäksi hankkeisiin sisältyvän palvelujenostojen osalta tehdään yhteistyötä, esim. kouluttajavaihdon osalta.
Hankkeen tuloksena Esedun ja SAMIedun:
- opettajien pedagoginen osaaminen kasvaa ja vahvistuu ja sillä on myönteisiä vaikutuksia työssäjaksamiseen
- opettajat saavat valmiuksia mm. oppimismenetelmien, verkko-opetuksen ja virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä pystyvät käyttämään uutta teknologiaa luonnollisena osana opetusta
- opettajien ohjausosaamisen taidot kasvavat - koulutustarjonta kasvaa ja aloille syntyy uusia uuden teknologian opinto- ja koulutuskokonaisuuksia
- koulutuksen tuotekehitys tehostuu ja työpajat tuottavat mahdollisuuden opetusteknologian pilotointiin myös yli koulutusalojen, mm. teatteritekniikkaan ja hyvinvointipalveluihin
- alakohtaiset kehitystrendien seuraaminen mahdollistuu entistä paremmin yhteistyössä alan yritysten kanssa
Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Savon ammattiopiston sekä Itä-Savon koulutuskuntayhtymän opettajat, opiskelijat sekä muu henkilöstö (esim. opinto-ohjaajat).
Välillisenä kohderyhmänä ovat maakunnan yritykset ja työyhteisöt, jotka pääsevät osallistumaan hankkeessa järjestettyyn kehittämistoimintaan ja näin vaikuttamaan kehittyviin opetussisältöihin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 339 936
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 299 875
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 485 623
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 428 393
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Sulkava, Kangasniemi, Pertunmaa, Mäntyharju, Enonkoski, Rantasalmi, Hirvensalmi, Heinävesi, Savonlinna, Joroinen, Juva
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24
Suunniteltu: 280
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Uuden tekniikan pajassa opetusta järjestetään mm. metallin työstökoneiden pienoismalleilla, jolloin raaka-aineiden käyttö opetuksessa vähenee ja näin myös syntyvän jätteen määrä oppilaitoksessa vähenee. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Uuden tekniikan pajassa opetusta järjestetään mm. metallin työstökoneiden pienoismalleilla, jolloin raaka-aineiden käyttö opetuksessa vähenee ja näin myös syntyvän jätteen määrä oppilaitoksessa vähenee. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 6 |
| Uuden teknologian pajaopetukseen liittyy vahvasti maakunnan yritysten kehittämistarpeet, joita tuodaan osaksi ammatillista koulutusta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Hanke on kokonaisuudessaan koulutuksen ja osaamisen kehittämistä, eli koulutustuotteiden ja -palvelujen kehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Työhyvinvointi on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia, johon tämän hankkeen on tarkoitus opettajien osalta vaikuttaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 5 |
| Opettajat saavat sukupuoleen katsomatta yhtäläisiä valmiuksia hanketoiminnalla rahoitettavasta kehittämistoiminnasta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 4 |
| Tietoteknisten taitojen ja uuden teknologian taitojen lisääntyminen on osa tulevaisuuden kansalaistaitoja ja niiden lisääntymisellä on vaikutusta yhteiskunnalliseen tasa-arvoon- | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
REMIX – työelämätaidot 2030 yhteishankekokonaisuus koostuu ESR-rahoitteisesta henkilöstö- ja koulutusresurssista sekä EAKR-rahoitteisesta investointiosuudesta. Hankeparin toteuttajat ovat Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu) ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (Samiedu). Oppilaitosten hankeyhteistyöllä on mahdollistettu muun muassa yhteiset koulutustilaisuudet, opettajien vertaisoppiminen ja edesautettu laajempaa yritysyhteistyötä.
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on käynnissä historiallisen suuri murros- ja muutosvaihe. Tutkintojen perusteita muutetaan, opetussuunnitelmia uudistetaan, toisen asteen koulutuksen rahoitusmalleja kehitetään ja käyttöön tulee uusia sähköisiä oppimisympäristöjä sekä järjestelmiä. Perinteinen oppimisen kulttuuri, jossa opettaja opettaa, on romuttumassa ja tulevaisuuden opettajan rooli nähdään osaamisen ohjaajana. Samanaikaisesti opettajalta vaaditaan jatkuvaa oman ammattiosaamisen uudistamista ja oman ammattialansa kehittymisen seuraamista sekä yhä ohjaavampaa opetuksellista otetta. Hankeparissa muutostarpeeseen on vastattu. Uuden teknologian opetusta on kehitetty hankkeen kautta mahdollistuneiden oppimispajojen kautta sekä hankkeessa suunniteltujen liikuteltavien oppimissolujen avulla. Projektimainen oppiminen ja pajatyöskentely ovat askel kohti työelämässä käytössä olevia toimintatapoja.
Esedu on rakentanut tarkoitukseen soveltuvat tilat uuden teknologian oppimisympäristöjä varten Mikkelin Raviradantien sekä Pieksämäen ammattikampuksille. Savonlinnassa pajat ovat sijoittuneet Samiedun tiloihin Pohjolankadulle. Pajatilat on varusteltu välineillä, joita uuden teknologian oppimiseen tarvitaan. Hankeparin kautta saadut uudet oppimisympäristöt jakautuivat Esedun osalta neljään kokonaisuuteen, kuten 3D-oppimisympäristökokonaisuus, robotiikan oppimisympäristökokonaisuus, automaation ja turvatekniikan oppimisympäristökokonaisuus sekä simulaatio- ja e-Learning-oppimisympäristökokonaisuus. Samiedun osalta uudet kokonaisuudet ovat 3D-mallinnus ja -tulostus oppimisympäristö, robotiikan oppimisympäristö, rakentamisen oppimisympäristö ja hyvinvointiteknologian oppimisympäristö.
Uudet pajat ja oppimisympäristökokonaisuudet eivät olisi toimivia ilman osaavia opettajia. Oppilaitosten opettajat ovat aktiivisesti osallistuneet hankkeella järjestettyihin uuden teknologian lisä- ja täydennyskoulutuksiin, joissa on perehdytty uusiin oppimisympäristöihin ja tutustuttu uusiin toimintatapoihin. Teknologiakoulutusten lisäksi koulutuksissa on kerrottu muun muassa digitalisaation nykytilanteesta ja pidetty pedagogiikkaan liittyviä koulutuksia sekä edistetty työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Laitekokonaisuuksien, joita on hankittu REMIX-työelämätaidot 2030 hankkeen resursseilla, opetuksessa on käytetty paljon ongelmalähtöistä sekä itseohjautuvuuteen kannustavaa lähestymistapaa. Opettaja ohjaa opiskelijaa tiedon etsintään ja ongelmanratkaisuun sekä yhteistyön tekemiseen. Lisäksi ohjataan ja kannustetaan opiskelijaa ohjaamaan muita opiskelijoita. Tällöin hänen osaamisensa syvenee ja itsetuntonsa paranee, kun hän pääsee esittelemään omaa osaamistaan opiskelijakollegoille. Oppiminen tapahtuu monesti ryhmänä, jossa kaikki oppivat toinen toisiltaan. Lisäksi oppimistehtävissä hyödynnetään työprojektimaista oppimista. Oppimisen ja itseohjautuvuuden sekä havainnollistamisen tukena käytetään myös esimerkiksi videoita ja Thinglink-tauluja, jotka voivat löytyä Moodle3 oppimisalustan lisäksi myös oppimisympäristössä olevan pikalinkin, kuten esimerkiksi QR-koodin, avulla.
Hankkeen aikana saatettiin valmiiksi aiemmassa hankkeessa (edu3d.fi) aloitettu vapaasti valittavan tutkinnon osan kehitystyö. Kyseessä oleva tutkinnon osa on 3D-mallinnuksen ja –tulostuksen perusosaaminen. Tämä tulee tarjolle sekä Esedussa että Samiedussa yli koulutusalojen tapahtuvaksi valinnaksi. Jatkosuunnitelmissa on luoda vastaava vapaasti valittava tutkinnon osa robotiikan opetukseen.
Hankkeen resursseilla hankitut oppimisympäristöt ovat olleet hyötykäytössä heti valmistuttuaan. Pajat ovat käytössä opiskelijoilla ja niitä hyödyntämällä on järjestetty useita koulutuksia jo tähän mennessä. Hankitut oppimisympäristöt tulevat olemaan koulutuskäytössä sekä tutkintoon tähtäävissä että lyhytkestoisissa täydennyskoulutuksissa. Sekä Esedussa että Samiedussa on hankittua osaamista viety myös muihin oppilaitoksiin kuten perusopetukseen ja lukioihin. Tavoitteena on rakentaa heidän kanssaan yhä aktiivisempaa ja toimivampaa yhteistyöverkostoa.
Hankeparin ansiosta kummallakin oppilaitoksella on uusia nykytekniikan mukaisia oppimisympäristöjä, joiden avulla pystymme kouluttamaan osaavia työntekijöitä alueen yrityksille nyt ja tulevaisuudessa. Hankeen tuottaman kehitystoiminnan myötä oppilaitoksen vetovoima on lisääntynyt. Nykyiset ja tulevat opiskelijat kokevat viihtyvänsä ajanmukaisessa ja modernissa oppilaitoksessa, jolloin myös opintojen suoritus tehostuu ja nopeutuu.