Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20474

Hankkeen nimi: Petosen Osallisuushanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1084557-6

Jakeluosoite: Pyörönkaari 19 2.krs

Puhelinnumero: +358447295233

Postinumero: 70820

Postitoimipaikka: KUOPIO

WWW-osoite: http://www.ppay.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LILLINEN KALLE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallituksen sihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: toimisto(at)ppay.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447295233

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena on kehittää uusi alueellinen toimintamalli, jonka avulla tuetaan työelämän ulkopuolella, heikossa asemassa olevien Petosen asukkaiden osallisuutta ja toiminta-kyvyn vahvistumista yksilölähtöisen tuki-, ohjaus- ja neuvontatyön avulla. Yhteisötason tavoitteena on hankkeen ja julkisten palvelujen yhteistyön rajapinnan erilaisten toimintatapojen yhteensovittaminen ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen. Tavoitteena on myös sähköisten viestimien ja menetelmien parempi hyödyntäminen Petosen asukkaiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisessä.

Toimintamallissa tuki- ja ohjaustyötä tehdään asiakkaan tarpeiden pohjalta ja kehitetään eri toimijoiden välistä käytännön yhteistyötä ennaltaehkäisevien toimintatapojen käytössä. Yhteistyötä tehdään verkostona asiakkaiden mahdollisten hoito- ja tukitahojen sekä läheisten ihmisten kanssa. Asioimistuen ja yksilölähtöisten keskustelujen pohjalta tuetaan henkilöä ymmärtämään ja hyväksymään oma tilanteensa realistisemmin,löytämään ja hyödyntämään palveluja kokonaisvaltaisemmin ja motivoidusti sekä kokemaan oman elämän suunnitteleminen mielekkäänä ja tärkeänä.

Tuloksena on yksilötasolla asiakkaiden elämänhallinnan ja toimintakyvyn koheneminen, koska toiminnan tuloksena syrjäytymässä olevien henkilöiden osallisuus ja sen myötä toimintakyky on vahvistunut siten, että he kykenevät hoitamaan asioitaan itsenäisemmin. Tulokset tuodaan esille valittuina otoksina asiakastapauksista ja yhteistyökumppaneilta saaduista huomioista ja palautteista.

Hanke edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä sekä yhdenvertaisuutta. Hankkeella halutaan tukea heikossa asemassa olevien ihmisten - sekä miesten että naisten - osallisuutta sekä edistää hyvinvointia ja toimintakykyä. Haluamme tukea Pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatetta, jossa kaikilla kansalaisilla on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa tarjoamalla tuki-, ohjaus- ja neuvontapalvelua sekä miehille että naisille. Hankkeen toimintaidea ja menetelmät soveltuvat kaikille heikossa yhteiskunnallisessa asemassa oleville ihmisille sukupuolesta, syntyperästä tai uskonnosta riippumatta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmäämme kuuluvat ovat työelämän ulkopuolella, heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevia työikäisiä ihmisiä - sekä naisia että miehiä. Hankkeesta hyötyvät ovat tavalla tai toisella osattomuutta kokevia, Petosen lähiössä asuvia henkilöitä. Heillä voi olla esim. päihde-, mielenterveys- ja/tai sosiaalisia ongelmia ja he eivät yllä julkisiin palveluihin ilman tukea ollenkaan tai he eivät kykene saamaan tarpeidensa mukaista hyötyä palveluista, joiden piirissä he ovat. Uusi sosiaalihuoltolaki huomioi palvelujen piiriin hakeutuneet ihmiset, mutta ei sisällä etsivän työn toimintatapoja.

Kohderyhmä tavoitetaan etsivällä ja jalkautuvalla toimintamallilla; hankeohjaaja hakeutuu asuinalueelle paikkoihin, joissa kohderyhmämme ihmiset kokoontuvat, puistonpenkeille, leipä/ruokajonoihin, ostokeskuksen liepeille, asuintalojen läheisille puistoalueille jne. Ihmisiä löydetään myös vihjeiden, sosiaalisen kanavan kautta tulevien tietojen (läheisten, naapureiden, yhteistyökumppaneiden kautta tulevat huolen ilmaukset). Kokemus on osoittanut, että yksi avun saanut välittää tiedon lukuisille vertaisilleen.

Hankkeesta hyötyvät myös yksinäisyyttä kokevat ja eri kulttuuritaustaiset alueen asukkaat, joilla on vaikeuksia saada kontakteja palveluihin ja ympäröivään yhteisöön.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Julkiset palvelut, joiden kanssa tehdään käytännön yhteistyötä palveluihin hakeutumisessa ja niistä hyötymisessä hankkeen kohderyhmän henkilöiden tarpeiden pohjalta:

Kuopion kaupungin aikuissosiaalityö
Pyörön terveysasema, lääkärit ja terveydenhoitajat
Kuopion seudun päihdepalvelusäätiö; päihdepalvelut
Kuopion psykiatrian keskus, mielenterveyspalvelut
Kallaveden srk:n diakoniatyö
Kuopion kaupungin kuntouttava työtoiminta
Kuopion työvoiman palvelukeskus
Kuopion Te-toimisto
Kela, Petonen
Kuopion kaupungin HEP, kansalaistoiminnan aktivointiyksikkö; kulttuuri, liikunta, asukastupatoiminta

Yleishyödylliset yhteisöt ja yksityiset toimijat, joiden kanssa tehdään käytännön yhteistyötä:

Sirkkulanpuiston Toimintayhdistys ry, Miten selvitä seuraavaan päivään -hankken kanssa on tehty aiesopimus toimintatilojen vuokraamisesta Niiralan Kulma ry:ltä Alakatu 3:ssa sijaitsevasta talosta. Sirkkulanpuiston hankkeessa tarjotaan päihteettömyyttä edistävää päivä/ryhmätoimintaa huono-osaisille alueen asukkaille tavoitteena mm. asunnon säilyttäminen. Hankkeidemme kohderyhmän tilanne ja taustat ovat samankaltaisia, joten sijoittumisemme samoihin mutta kuitenkin toisistaan eriytettyihin (mm. omat sisäänkäynnit) tiloihin edistää molempien hankkeiden tavoitteiden toteutumista ja asiakkaiden ohjaamista puolin ja toisin tarjolla oleviin tukitoimiin.

Kuopion Setlementti Puijola ry; Kohtaamispaikka Kotikulma ja Petosen asukastupa; on sovittu avuntarpeessa olevien ihmisten ohjaamisesta hankkeen piiriin ja kohderyhmän ihmisten ohjaamisesta tupien toimintoihin, on sovittu yhteistyöstä atk-tuen saamisessa ja tietokoneiden käytössä. On sovittu myös että, hanke antaa asukastupaohjaajille ohjausta kohderyhmämme henkilöiden tarvitsemien netissä toimivien palvelujen käytön neuvonnassa.

Tukikohta seurakunta; neuvotellaan ja sovitaan että hankkeen työntekijät saavat hakea kontakteja avuntarvitsijoihin mm. leipäjonoissa ja ihmisten ohjaamisesta hankkeen tukipalvelujen piiriin

Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry, Liikkuva päiväkeskushanke; voivat ohjata ihmisiä Petosen Osallisuushankkeen tuki- ja ohjauspalveluihin ja hankkeesta voidaan ohjata ihmisiä päiväkeskuksen järjestämään toimintaan.

Pohjois-Savon Via Dia ry:n Varikkohankkeen kanssa on käyty neuvottelu; heillä ei ole toimintoja Petosella, joten täydennämme heidän Neulamäessä ja Kemilänrinteellä toteutuvaa sosiaalisen isännöinnin ja työtoiminnan puitteissa tapahtuvaa kriisityötään. Lisäksi voimme saada hankkeemme piirin tuleville henkilöille Varikolta työtoimintapaikkoja.

Välillisiä kohderyhmiä ovat myös kaikki muut alueella toimivat harrastus-, vertaistuki-, vapaaehtois- ja muut järjestöt, joiden piiriin hankkeessamme olevia henkilöitä ohjataan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 39 479

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 39 479

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 47 375

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 47 375

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Syrjäytymisen riski ja syrjäytyminen ei ole sukupuolisidonnainen ilmiö. Hankkeemme ei suosi eikä syrji ketään sukupuolen perusteella.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnot eivät ole sukupuoleen sidottuja, vaan niissä korostuvat yksilölähtöiset näkökulmat. Hankkeessa kehitettävä palvelu soveltuu näinollen molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteeseen sisältyy luonnollisena osana sosiaalisen tasa-arvon tavoite, joka osaltaan on sukupuolten tasa-arvon edistämistä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Hanke on lähiötyötä, eikä edellytä polttoainekäyttöisiä ajoneuvoja.Työmuodossa korostuu vuorovaikutus ja ihmisläheisyys, se ei edellytä merkittäviä materiaalisia hankintoja, tai suuria työtiloja.Materiaalit, esim. huonekalut hankitaan käytettyinä. Yhteisöllisyyden kasvaminen kasvattaa myös ympäristövastuullisuutta. Hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksen paraneminen vahvistaa sekä jaksamista että motiivia nähdä asioita myös oman välittömän elämän ulkopuolella.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hankkeen perusta ei ole kulutuksessa, eikä enegian käytössä. Henkiseen hyvinvointiin liittyvät tavoitteet palvelevat myös ilmaston muutoksen estämiseen liittyviä tekijöitä.Itsensä kunnioittamiseen kuuluvat tavoitteet ovat yhteiskunnallisen kunnioituksen perusta, johon myös ekologiset ja ympäristökysymykset kuuluvat oman henkilökohtaisen toiminnan vastuullisuuden paranemisen kautta kategorisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
hankkeen sisältö painottuu sosiaalisen kestävyyden periaatteille
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
eivät kovinkaan merkityksellisiä sisällöllisen tavoitteen kannalta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
eivät ole hankkeen tavoitteiden kannalta merkittävässä asemassa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Suurin osa toimintaamme kuuluvasta materiasta on kierrätettyä. Toimintamme ei tuota varsinaista jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
pyrimme käyttämään uusiutuvia energialähteitä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeeseemme kuuluu myös yksilöiden työelämään kuuluvien tarpeiden huomioiminen, toimintakyvyn ja kokonaisvaltaisen työelämään osallistumisen edellytysten parantaminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Toisille toimijoille siirrettävä toimintamallimme perustuu yksilön kokemuksia,sekä hänen kokonaisvaltaista lähtötasoaan kunnioittavaan vuorovaikutukseen. Se on tiedollista ja taidollista osaamista kasvattava työmuoto, eli lähtökohtaisesti aineeton tuote ja palvelu.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeessa mukanaolijoiden oman kehon tuntemusta ja kunnioittamista tuetaan ohjaamalla heitä harrastustoimintoihin ja yhteisölliseen, kodin ulkopuoliseen toimintaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeemme syrjäytymistä ehkäisevä ja poistava toiminta ja sen myötä tuotettava työmalli on keskeisesti hyvinvoinnin edistämisen tavoitteen mukainen sekä välittömiltä että pitkäntähtäimen vaikutuksiltaan.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Heikossa asemassa olevien ihmisten elämänlaadun parantaminen, elämänhallintaan kuuluvan tieo- ja taitotason kohentaminen, toimintakyvyn sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen on ytimellisesti tasa-arvon edistämistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Sosiaalisen tasa-arvon parantaminen ja yhteisöllisyyden edistäminen edistää myös yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta sekä välittömästi että pidemmällä tähtäimellä. Harrastuksiin tukeminen edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 5 5
kulttuuriympäristön vaaliminen on merkityksellistä sosiaalisen yhdenvertaisuuden ja heikossa asemassa olevien henkilöiden osallisuuden edistämisessä
Ympäristöosaaminen 2 2
ympäristöosaaminen on tärkeää kaikille yhteiskuntaluokille

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke on toiminut on Niiralan Kulma oy:ltä vuokratussa huoneistossa, Alakatu 3:ssa sijaitsevassa talossa, yhdessä Sirkkulanpuiston Toimintayhdistys ry, Miten selvitä seuraavaan päivään -hankkeen kanssa. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä. Hankkeidemme kohderyhmän tilanne ja taustat ovat samankaltaisia, joten sijoittumisemme samoihin mutta kuitenkin toisistaan eriytettyihin (mm. omat sisäänkäynnit tarvittaessa) tiloihin on edistänyt molempien hankkeiden tavoitteiden toteutumista ja asiakkaiden ohjaamista puolin ja toisin tarjolla oleviin tukitoimiin. Toimitilamme on avoinna arkipäivisin klo 9.00- 14.00 ja erikseen sovitusti joko ajan varanneille, tai asioimaan tulleille ihmisille siihen asti kuin tarve vaatii. Aukiolon jälkeen on suoritettu kotikäyntejä, retkiä, virastokäyntejä ym. toimitilan ulkopuolella tapahtuvia työtehtäviä.

Toimintamme jakaantuu toimipisteessä tehtävään asioimistuki- ja neuvontatyöhön, virike- ja tiedottamistapahtumiin, kotikäynteihin ja alueella toteutettavaan etsivään sosiaalityöhön, sekä asiakkaiden mukana eri viranomais- ym. toimipisteissä tehtävään tukityöhön. Päivittäisten asiakaskäyntien lisäksi olemme tarjonneet pidempiaikaista jäntevämpää tukea 20 henkilölle.

Toimitilamme on jaettu kolmeen erilliseen osaan: Sisääntulotilaan järjestetty odotustilajärjestely on osoittautunut merkittäväksi eduksi varsinkin ihmisille jotka eivät rohkene tulla suoraan kysymään apua tai neuvoa. Toisten asiakkaiden toiminnan seuraaminen ja tutustuminen tiloissa työskenteleviin ihmisiin on rakentanut luottamuksen asioida itsekin. Odotustilassa käy kahvittelemassa myös ihmisiä joilla on vain tahto viettää rupatteluhetki, lukea päivän lehti tai vain levähtää linja-autoa odotellessa. Tällä tavoin lähiön asukkaat tapaavat toisiaan ja vierauden tunne erilaisten ihmisten välillä vähenee.
Toimistonurkkauksessa selvitellään viranomaisasioita, laaditaan asiakkaan tukena asiakirjoja ja etsitään asiakkaiden tarvitsemaa tietoa. Verhojen taakse on eristetty ns. hiljainen tila, jossa asiakas voi puhua henkilökohtaisista asioistaan rauhassa ohjaajan, tai toisen asianosaisen kanssa. Esille tulleiden tarpeiden vuoksi olemme sijoittaneet tiloihin myös ns. pienen kierrätyspisteen johon voi tuoda vaatetta ja pientavaroita ja josta niitä voi hakea vapaasti tarpeeseensa.

Olemme tehneet myös ryhmänä virikeretkiä ja vierailukäyntejä, useimmiten rinnakkaishankkeen kanssa yhdessä (MSSP-hanke). Hanke on toiminut tähän mennessä yhteistyössä Sirkkulanpuiston Toimintayhdistys ry:n Miten Selvitä Seuraavaan Päivään -hankkeen lisäksi mm. Kuopion sosiaalitoimen, Kallaveden seurakunnan diakoniatyön, Petosen terveysaseman, Propelli-hankkeen, Kuntouttavan työtoiminnan, Savonia AMK:n, sekä Kuopion Tukikohta Diakonia ry:n ruokapalvelun kanssa. Olemme tarjonneet mahdollisuuden työharjoitteluun toimintakentällä, josta esimerkiksi sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan opiskelijat ovat voineet hankkia havainnollistavia kokemuksia ja käytännön tietoa omien alojensa teoriatiedon rinnalle. Olemme myös aloittaneet yhteistyön Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) kanssa heidän yhteydenottonsa pohjalta. Yhteistyötahona myös Petosen asukkaat ovat olleet merkittävä kumppani. Heidän kauttaan hankkeelle on välittynyt tietoa sekä avuntarvitsijoista, sekä ideoita tarvittavan toiminnan sisällöksi. Kuukausittainen kävijämäärämme on ollut keskimäärin 150-200 henkilöä.