|
|
|
Hankekoodi: S20476
Hankkeen nimi: Hanaa! - Erityistä tukea tarvitsevien nuorten vapaa-ajan hanke
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.9.2015 ja päättyy 31.12.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: TATU ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1764668-4
Jakeluosoite: PL 1188
Puhelinnumero: 040 5882233
Postinumero: 70211
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.tatury.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Piritta Mattinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankesuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: piritta.mattinen(at)tatury.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 741 1777
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Erityistä tukea tarvitsevien nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittämishanke on suunnattu pitkäaikaissairaille ja vammaisille n. 16–29 –vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Erityisesti pyritään tavoittamaan nuoria, jotka ovat mm. työelämän ja opiskelun ulkopuolella ja jotka eivät ole säännöllisesti tekemisissä ikäistensä kanssa.
Hankkeen päätavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta vapaa-ajan ja harrastustoiminnassa. Tavoitteena on edistää inkluusiota eli sitä, että kaikki nuoret ovat mukana yhteisessä tekemisessä esimerkiksi vammasta riippumatta. Vammaiset nuoret nähdään tasavertaisina ja aktiivisina kansalaisina, ei hoivan ja huolenpidon kohteina.
Hankkeen pohjana on keväällä 2015 vammaisjärjestöjen ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteuttama nuorten harrastustoiminnan kokeilu, jonka tulokset ovat olleet rohkaisevia. Hanke mahdollistaa toiminnan jatkumisen, kehittämisen ja juurruttamisen. Lisäksi tärkeää olisi laajentaa toimintaa niihin nuoriin, jotka eivät ole minkään toiminnan piirissä.
Nuorten harrastustoiminnan tavoitteena on auttaa nuoria mukaan tavallisiin yhteiskunnan toimintoihin ja aktivoida heitä toimimaan itse. Toiminta suuntaa tavallisiin vapaa-ajan ja harrastustoiminnan aktiviteetteihin. Hankkeessa perustetaan säännöllisesti kokoontuvia nuorten toimintaryhmiä, joissa tutustutaan eri harrastustoimintaan ja vapaa-ajanpalveluihin. Lisäksi vaikeammin tavoitettavien nuorten osallisuuden tueksi hankkeessa käynnistyy pieni vertaisryhmä/vertaisparityö, jossa etsivän nuorisotyön kautta löydettyä nuorta aktivoidaan lähtemään kodin ulkopuolelle ja tuetaan harrastustoimintaan sekä liittymään isompaan ryhmään.
Hanke nostaa esiin nuorten omat toiveet ja kokemukset vapaa-ajanvietosta ja harrastusmahdollisuuksista. Nuoria pyritään aktivoimaan myös toimijoiksi hankkeen aikana. Keskeistä on vaikuttaa myös harrastustoimintaa järjestäviin tahoihin siten, että harrastustoimintaa järjestävät tahot saavat kokemuksia erityisryhmistä ja aktivoituvat huomioimaan kaikkien osallistumisen mahdollisuuksia tuen tarpeista huolimatta. Kehittämistyön tuloksena saadaan toimintamalli toimintaan ja osallistumisen tukemiseen kohderyhmän nuorten kanssa. Hankkeen tuotoksena syntyy säännöllistä ryhmätoimintaa, videotarinoita ja toimintamalli erityistä tukea tarvitsevien nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnasta.
Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä Kuopion kaupungin toimijoiden kanssa. Hakijana toimivan TATU ry:n kumppaneita ovat Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Lihastautiliitto ry, Kuopion seudun Epilepsiayhdistys, Kuoppion Invalidit, Inavlidiliitto ja Nuorisoyhteistyö Seitti. Hankkeessa tehdään kiinteää oppilaitosyhteistyötä.
Pitkäaikaissairaat ja vammaiset 16–29 -vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset. Erityisesti pyritään tavoittamaan nuoria, jotka ovat muun muassa työelämän ja opiskelun ulkopuolella ja jotka eivät ole säännöllisesti tekemisissä ikäistensä kanssa sekä nuoria, jotka asuvat joko yksin tai vanhempiensa kanssa, palveluiden ulkopuolella.
Kuopiossa on tällä hetkellä ikäryhmään 15–29 -vuotiaat kuuluvia henkilöitä noin 23 820 (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 – 2013). Suomessa lukuvuonna 2012−2013 erityistä tukea, tehostettua tukea ja osa-aikaista erityisopetusta yleisenä tukena sai 28 prosenttia perusopetuksen oppilaista. Ennen tätä uudistusta erityisopetuksessa oli noin 8,5 % oppilaista. (Tilastokeskus 2014.) Tästä voidaan karkeasti arvioida, että kuopiolaisia kohderyhmään kuuluvia henkilöitä on noin 2000. Kevään ajan pilotoituun nuorten harrastustoimintaan osallistui yhteensä 24 henkilöä. Lisäksi esimerkiksi harvinaisia diagnooseja sairastavia nuoria löytyy Invalidiliiton jäsenrekisteristä parisen kymmentä.
Vapaa-ajan ja harrastustoimintaa tuottavat tahot esimerkiksi urheiluseurat, yhdistykset ja nuorisotilojen henkilöstö. Pilotissa mukana olleet tahot ovat ilmaisseet kiinnostuksensa olla mukana jatkossakin. Lisäksi etsitään aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita nuorten kiinnostuksen mukaan.
Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion yksikön kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman opiskelijat (yhteisöpedagogiopiskelijat) ja Savon ammatti- ja aikuisopiston lähihoitajaopiskelijat ovat lupautuneet apuohjaajiksi toimintaan.
Väestö: suvaitsevaisuuden, yhdenvertaisuuden ja erilaisuuden kohtaamisen tavoitteet
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 33 970
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 33 965
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 41 297
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 41 292
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion
Kunnat: Kuopio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Toiminassa huomioidaan luonnonvarojen käyttö. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Rohkaistaan nuoria käyttämään julkisia kulkuneuvoja ja yhteiskuljetuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Toiminnasta ei ole haittaa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Toiminnasta ei ole haittaa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Toiminnan aikana ei turmella luontoa | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Toiminnassa huolehditaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja syntyvä jäte kierrätetään. Nuoria ohjataan oikeaoppiseen kierrättämiseen ja jätteiden lajitteluun sekä jätekuorman vähentämiseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Toiminnalla ei ole vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Toiminnassa hyödynnetään paikallisten yrittäjien palveluita ja yhdessä kehitetään erityisryhmien huomiointia käytettävässä palvelussa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Toiminnassa yhdessä toimintaa tarjoavien tahojen kanssa kehitetään tarjotun palvelun soveltuvuutta sekä räätälöityjä palveluita kohderyhmälle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | -1 | -1 |
| Suositaan mahdollisuuksien mukaan julkista liikennettä ja yhteiskuljetuksia. Monille vammaisille nuorille julkinen liikenne on kuitenkin mahdotonta ja esteellistä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 5 |
| Kun vammaiset henkilöt pääsevät mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin, elämän mielekkyys lisääntyy, yksinäisyys vähenee ja elämänlaatu kaiken kaikkiaan paranee. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 5 |
| Nuorten toiminnan kautta he pääsevät ikätovereiden seuraan ja ikätason mukaiseen toimintaan. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan molempien sukupuolien toiveet ja näkökulmat. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 5 |
| Edelleen vammaiset ihmiset viettävät suuren osan elämästään omissa ryhmissään. Tässä hankkeessa pyritään saattamaan vammaisia ja vammattomia nuoria yhteen, samoille areenoille. Edistetään erilaisuuden hyväksymistä myös väestötasolla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Nuoret menevät iänmukaisiin ympäristöihin oman mielenkiinnon mukaisesti esimerkiksi keikalle, kuntosalille tai kahville. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Nuorten toimintaryhmissä voidaan käsitellä myös ympäristöön liittyviä teemoja ja tukea ekologiseen ajattelutapaan. | ||
Hanaa! -hankkeessa järjestettiin harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa 16-29 -vuotiaille erityistä tukea tarvitseville nuorille yli diagnoosirajojen aikavälillä 15.9.2015 – 31.12.2016. Toiminnassa tärkeää on ollut nuorten osallisuus, yhdenvertaisuus ja vaikuttamisen mahdollisuus. Nuoret ovat olleet itse mukana suunnittelemassa toimintaa. Toiminta on sisältänyt monipuolisesti kulttuuria eri muodoissaan, liikuntaa ja ajan viettämistä yhdessä. Toimintaa on järjestetty muun muassa yhteistyössä harrastusseurojen kanssa sekä paikoissa, joissa myös muut nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Tämä tukee yhdenvertaisuutta. Myös toiminnassa mukana olleet opiskelijat Humanistisesta ammattikorkeakoulusta ja Savonia ammattikorkeakoulusta ovat tukeneet yhdenvertaisuuden toteutumista.
Hanke syntyi järjestöyhteistyönä seitsemän eri järjestön ja yhdistyksen voimin. Monipuolisen toiminnan toteuttamiseksi laaja yhteistyö on ollut erittäin tärkeää. Hanke on edistänyt yhteistyötä julkisen ja kolmannen sektorin sekä yksityisen sektorin välillä. Myös järjestöjen välinen yhteistyö on lisääntynyt hankkeen myötä, kuin myös järjestöjen ja oppilaitosten välinen yhteistyö. Myös yhteistyö erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa toimien henkilöiden kanssa on ollut tärkeää. Näitä ovat nuorten vanhemmat ja avustajat sekä nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset.
Hankkeen aikana toimi neljä ryhmää, jotka kokoontuivat yhteensä 83 kertaa. Hankkeen kautta onnistuttiin tavoittamaan 61 erityistä tukea tarvitsevaa nuorta. Tämän lisäksi ryhmissä oli mukana iso määrä opiskelijoita yhdenvertaisina nuorina, nuorten avustajia sekä vierailevia ohjaajia. Kaiken kaikkiaan ryhmiin osallistui 157 henkilöä hankkeen aikana. Ryhmätoiminnan lisäksi hankkeen tuotoksena on video, jossa nuoret kertovat toiminnasta ja omista haaveistaan sekä toiminnan käsikirja.
Hanke sai paljon hyvää palautetta kaikilta siihen osallistuneilta sekä yhteistyötahoilta. Nuoret pääsivät osallisiksi ryhmää ja mukavaa tekemistä. Ryhmien kautta nuoret tutustuivat muihin nuoriin ja löysivät uusia kavereita. Toiminnan kautta nuoret tutustuivat uusiin harrastus- ja vapaa-ajanviettopaikkoihin ja saivat ideoita toimintaan. Nuoret rohkaistuivat vaikuttamaan ja heidän aktiivisuus kasvoi myös elämän muilla osa-alueilla. Opiskelijat, muut yhteistyötahot ja vapaa-ajanviettopaikoissa käyvät nuoret saivat kokemuksia erityisyydestä ja yhdessä toimimisesta. Toiminnalla on paljon kysyntää ja sitä tullaan jatkamaan Kuopion alueella sekä laajentamaan lähikuntiin.