Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20477

Hankkeen nimi: Parempaa tuottavuutta ( Patu - hanke )

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 30.9.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Liikunta ry.

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1443277-9

Jakeluosoite: Rantakatu 35

Puhelinnumero: 040 7739243

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.pokali.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vesa Martiskainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aikuisliikunnan kehittäjä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: vesa.martiskainen(at)pokali.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7739243

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessamme keskitymme mikro- ja pienyritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä lisääviin keinoihin sekä työhyvinvoinnin lisäämiseen. Hankkeemme kohdistetaan Pohjois-Karjalassa toimiviin mikro- ja pienyritysten johtajiin.

Hanke toteutetaan kahdessa 10 kk kestävässä vaiheessa, joissa molemmissa on mukana 25 yritysjohtajaa. Näin hankkeen määrällisenä tavoitteena on saada mukaan 50 yritysjohtajaa tai johtoa edustavaa henkilöä, jotka tulevat vähintään 30:stä Pohjois-Karjalaisesta mikro - ja pienyrityksestä.

Hankkeeseen osallistuville tarjoamme ja järjestämme yrityksen tuottavuutta sekä hyvinvointia lisäävää monipuolista koulutusta, neuvontaa ja omia innovaatioita lisääviä toimintoja sekä mahdollisuuden verkostoitumiseen muiden yritysten kanssa.

Työhyvinvoinnin kehittämisessä keskitytään sekä johdon henkilökohtaiseen että yrityksen työhyvinvointiin. Voimavaroja lisäävät mm. tunne työn hallinnasta ja omat, yksilölliset voimavarat.

Haluamme olla luomassa ja lisäämässä yrityksiin kehittämishaluista asennetta niin tuottavamman toiminnan kuin paremman jaksamisen kautta.

Hankkeemme tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämisen osatavoitteita ovat uusien tuottavuutta lisääviä toimintatapojen kehittäminen, tuotteen tai toiminnan läpimenoaikojen lyhentäminen, henkilöstöjohtamisen kehittäminen, esimieskoulutus, työturvallisuuden lisääminen, toimivien työtapojen vahvistaminen, mentoroinnin hyödyntäminen, kehityskeskustelukoulutus, yritysten resurssien ja osaamisen yhdistäminen, työhyvinvoinnin osuuden vahvistaminen yrityksen strategiassa sekä johtajien oman työssä jaksamisen lisääminen.

Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksia osallistuville johtajille ja yrityksille ovat uudet ajatukset ja toimintatavat tuottavamman yrityksen johtamisesta ja toiminnasta, osallistuneiden parempi jaksaminen ja työhyvinvoinnin vaikutuskeinot sekä uudet kontaktit yritysten välisen yhteistyön rakentamiselle.

Pitemmän aikavälin tuloksia ovat yrityksen tuottavuuden kohentuminen, mikä lisää mm. investointikykyä ja työvoiman tarvetta. Käytännön työssä tuotteiden tai palvelujen läpimenoajat lyhenevät, työn ”hukka” vähenee, yhteistyö yritysten välillä lisääntyy ja kilpailukyky paranee. Henkilöstöliikunnan lisääntymisen myötä henkilöstön yleiskunto ja työhyvinvointi kohenee. Sairauspoissaolojen määrä vähenee, työssä jaksaminen lisääntyy ja työn laatu paranee.

Hankkeen uutuusarvona voidaan pitää sitä, että hankkeessa yhdistetään aiemmin usein erillisinä palveluina olleet johtamisen kehittäminen, työn sisällön tarkastelu ja työhyvinvointi. Hankkeessa em. työn osa-alueiden käsittely ja kehittäminen yhdistetään käytännössä tukemaan hankkeen aikana toisiaan. Hankkeen tuloksena rakentuu eri kehittäjätahojen toimintamalli, jonka avulla yritysten johto voi kehittää ja edistää yrityksen tuottavuutta ja omaa sekä henkilöstön työssä jaksamista.

Hankkeen jälkeen yrityksillä on käytössään toimivia keinoja ja menetelmiä yritysjohdon ja yrityksen tuottavuuden ja kilpailukyvyn sekä henkilöstöliikunnan ja työssäjaksamisen edistämisestä.

Hankkeesta rakentuu toimivia keinoja ja menetelmiä hyödyntäen toimintamalli, jota voidaan hyödyntää muillekin vastaaville yrityksille. Lisäksi mukana olleille yrityksille rakennetaan seurantapaketti, jossa arvioidaan ja mitataan yrityksen tuotannollista ja työssä jaksamisen tilaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaisten mikroyritystenjohtajat ja pienyrittäjät. Kyseiselle kohderyhmälle on selkeä tarve tarjota kohdennettua suunnitelmallista tuottavuutta ja työssä jaksamista lisääviä toimenpiteitä sekä koulutusta.

Hankkeeseen osallistuvien yritysten valinnassa kiinnitetään erityistä huomioita yrityksiin, jotka ovat toiminnan tuottavuuden ja jatkuvuuden kannalta muutosvaiheessa tai – tarpeessa. Yrityksiin, jotka hankkeen avulla saavat aikaan positiivisia muutoksia ja hyötyvät mm. verkostoitumisen kautta yhteistyöstä toisen tai muiden yritysten kanssa.

Hankkeeseen osallistuvien yritysten valinnassa käytämme apuna Pohjois – Karjalan Yrittäjät ry:n toiminnanjohtajan ja asiantuntijoiden asiantuntemusta sekä aiempien työyhteisöhankkeidemme kokemuksia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat yritysten muu henkilökunta, yritysten yhteistyökumppanit, työhyvinvoinnin ammattilaiset sekä terveys- ja liikuntapalveluja tarjoavat yritykset, yhteisöt, järjestöt ja seurat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 137 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 127 014

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 137 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 127 014

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Ilomantsi, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei tehty
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkessen osallistujiin valitaan sekä nais- että miespuolisia yrittäjiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Kun yrityksen toimintatavat tehostuvat ja mm. tuotteen läpimenoajat lyhenevät sekä työn "hukka" vähenee, energian tarve/käyttö vähenee. Näin energian tuottaminen vähenee. Energian tuottotavasta riippuen ilmaston riskit vähenevät.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Tuotteen läpimenoajat lyhenemisen ja turhan "hukkatavaran " vähenemisen myötä jätteiden määrä vähenee ja materiaalia käytetään tarkoituksen mukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Uusiutuvat energianlähteet tulevat hyvin todennäiköisesti hankkeessa esille, kun yritysjohtajat käsittelevät toimintatapojaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Yritysten paremman tuottavuuden ja kilpailukyvyn myötä investointi- ja työllistämistarve kasvaa, mikä kehittää paikallisia elinkeinorakenteita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Myös yrityksien, joiden tuote on ns. aineeton tai palvelu, tuottavuus ja kilpailukyky kehittyvät mm. sujuvampien läpimenoaikojen ja hukka-aikojen myötä. Työn sujuvuus paranee.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Mm. uusien toimintatapojen ja yritysten välisten yhteistyön lisääntyminen myötä turha tavaroiden/tuotteiden liikuttaminen vähenee ja logistiikka paranee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Johtajien ja työyhteisöjen paremman terveyden ja jaksamisen myötä jokapäiväinen hyvinvointi lisääntyy.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa huomioidaan molemmat sukupuolet tasapuolisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 5 5
Tuotteen läpimenoajat lyhenemisen ja turhan "hukkatavaran " vähenemisen myötä jätteiden määrä vähenee ja materiaalia käytetään tarkoituksen mukaisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa keskityttiin mikro- ja pienyritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä lisääviin keinoihin sekä työhyvinvoinnin lisäämiseen. Hanke kohdistui Pohjois-Karjalassa toimiviin mikro- ja pienyritysten johtajiin, esimiehiin ja yksityisyrittäjiin. Hankkeessa toteutui kaksi 10 kk kestävääjaksoa. Mukana oli yhteensä 50 osallistujaa, joista oli naisia 27 ja miehiä 23. Osallistujat tulivat 32:sta pohjoiskarjalaisesta yrityksestä ja 8:lta eri paikkakunnalta.
Hankkeen uutuusarvona oli, että hankkeessa yhdistettiin aiemmin usein erillisinä palveluina olleet johtamisen kehittäminen, työn sisällön tarkastelu ja työhyvinvointi. Johtamisen kehittämisen koulutuskokonaisuus koostui 8:sta kolmen tunnin iltapäivästä neljälle eri ryhmälle. Aiheet olivat ajankohtaisia, ja ne keskittyivät henkilöstöjohtamiseen. Tuntien aiheina olivat mm. itsensä johtaminen, yrityskulttuuri, erilaisten ihmistyyppien johtaminen,mentorointi ja yksityisyyden suoja työelämässä.
Työn sisällön tarkastelussa käytettiin apuna LEAN -valmennusta. Hankkeessa toteutui yhteensä 2,5 päivää käytännönläheistä valmennusta jokaiselle neljälle ryhmälle. Koulutuksessa keskityttiin tuotteen tai palvelun sujuvaan toteuttamiseen työn aloituksesta sen valmistumiseen asti. LEAN -ajattelussa koitetaan välttää ylituotantoa, odottelua, viivästyksiä, tarpeetonta kuljettamista, laatuvirheitä, tarpeettomia varastoja, ylikäsittelyä, tarpeetonta liikettä työskentelyssä ja inhimillisen potentiaalin tuhlausta.
Työhyvinvointi koostui 130:sta liikuntalajikokeilusta, alku-ja lopputesteistä, luennoista ja henkilökohtaisista ohjauksista, Hankkeen työhyvinvointitoimenpiteet kohdistuivat ensisijaisesti osallistujiin ja toissijaisesti koko työyhteisöön.
Hankkeen viestintä ja vuorovaikutus (uutiskirjeet, viikkoviestit, kontaktit) oli jatkuvaa. Viestinnän tehokkuutta,ja asioiden muistuttelua kiitettiin palautteissa.
Hankkeen välittömät tulokset olivat subjektiivisia. Osallistujat saivat uusia ajatuksia, malleja ja vinkkejä toteuttaa omaa työtänsä ja johtaa alaisiaan. Jotkut osallistujat ryhtyivät omassa työelämässään uudistustoimiin heti. Hankkeen aikana syntyi verkostoitumista, työn uudellen järjestelyä, yrityksen myyntiä, fuusioitumista ja työpaikan vaihtoa.
Hyviä subjektiivisia tuloksia olivat myös jonkinasteiset elämäntaparemontit, uuden harrastuksen löytyminen ja ajan hallinnan parantuminen.
Hankkeessa ostettiin paljon liikunta- ja muita palveluja pohjoiskarjalaisilta palvelujen tarjoajilta, täten verkostoituminen ja hankkeen työllistävät vaikutukset olivat paljon hanketta laajempia.
Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteiden tarkastelua toteutetaan mahdollisilla myöhemmillä kontakteilla ja/tai hankkeilla. Varsinaista jatkohanketta ei ole tiedossa.Kaikille avoimet matalankynnyksen liikuntaryhmät ja fyysisen kunnon testit jatkuvat hankkeen jälkeen.
Hanke onnistui luomaan uuden toimintamallin aihion, missä kolme erillistä osa-aluetta limittyvät toisiinsa. Toimintamallin paremman onnistumisen edellytyksinä ovat osallistujien täydellisempi sitoutuminen kokonaisuuteen sekä johtamisoppien ja työn sisällön tarkastelun tiiviimpi sekä käytännönläheisempi mukana olo yrityksen toiminnassa.