Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20479

Hankkeen nimi: Perheille parasta - työniloa työntekijöille

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 040 5161054

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KUUSELA KATRI ANNELI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katri.kuusela(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040516154

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tornio, 0193524-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Perheille parasta - työniloa työntekijöille hankkeen tavoitteena on luoda organisaation tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia tukeva monisektorinen työskentelymalli kuntaorganisaation muutostilanteisiin, erityisesti perheille suunnatuissa palveluissa. Keskeisenä osana palvelutuotannon mallien kehittämisessä on tarkastella henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja edistää työhyvinvointia sekä lisäksi varmistaa palveluiden tuottavuus muutostilanteissa. Tavoitteena hankkeessa on kehittää kokeilujen kautta palvelujärjestelmän malli, jota voidaan hyödyntää laajemminkin kunta-alalla. Tavoitteena on toimintamallin käyttöönotto hankkeen aikana ja tätä tuetaan Tornioon palkattavan projektikoordinaattorin ja kehittäjätyöntekijöiden kautta, jotka ovat viemässä uusia toimintoja suoraan käytäntöön.

Hankkeessa järjestetään kehittämistyöpajoja sekä tarpeisiin vastaavia henkilöstökoulutuksia kaikille henkilöstötasoille. Hankkeen aikana kehittämistyöskentelyssä hyödynnetään myös yhteistyötä Lappeenrantaan ja Imatraan, joissa perheille suunnattujen palveluiden kehittämisprosessi on jo pidemmällä kuin Torniossa.


Hankkeen tuloksena on uusi palvelutuotannon malli, jolla tuetaan tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia kuntien muutostilanteissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät ovat kunnan työntekijät, erityisesti perheille suunnatuissa palveluissa työskentelevät kuntatyöntekijät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Perheet (lapset, nuoret sekä heidän vanhempansa ja läheisensä) ovat välillisiä kohderyhmiä, sillä osa hankkeessa toteuttavista toimenpiteistä kohdistuu perheiseen välillisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 291 193

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 291 193

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 414 583

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 414 583

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion

Kunnat: Tornio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 330

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysissa ei ole käytetty ulkopuolista asiantuntijaa. Hankkeen toimintaympäristö on perheiden palvelut ja perheille suunnatuissa palveluissa työskentelevät henkilöt. Hankkeen suunnittelussa on tiedostettu, että sosiaali- terveys- ja sivistysaloilla työskentelevä henkilöstö on naisvoittoista ko. toimintaympäristössä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa huomioidaan sukupuolinäkökulma. On oletettavaa, että esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvät tekijät voivat olla erit eri sukupuolen työntekijöillä. Lisäksi asiakasvaikuttavuuden selvittämisessä tullaan huomioimaan eri asiakaskunnat ja asiakkaiden sukupuolinäkökulmat.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta tavoitteeseen kiinnitetään huomiota hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Tarjolla olevien palveluiden (esim. lapsille ja nuorille suunnattu kerhotoiminta) tarkastelulla, päällekkäisyyksien välttämisellä ja suunnitelmallisella järjestämisellä säästetään luonnonvaroja mm. materiaalien osalta, kun toimintaa ei organisoida ja markkinoida turhaan, jos osallistujia ei runsaan ja päällekkäisen palvelutarjonnan vuoksi riitäkään kaikkiin kerhoihin/ryhmiin. Suunnitelmallisessa palveluiden organisoinnilla ja osaamisen jakamisella voidaan myös suunnitella materiaalien hyötykäyttöä ja kierrätystä esim. kunnan ja järjestöjen kesken.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella edistetään paikallisesti toteutettavien palveluiden yhtenäistämistä sekä resurssien uudelleen organisoimista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hanke keskittyy aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja työhyvinvointiin Palvelujärjestelmää ja toimintaa kehitetään niin, että saadaan siirrettyä taloudellisesti kalliista palveluista painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen kehittämistyöskentelyssä ja yhteistyöpalavevereissa hyödynnetään etäyhteyksiä mahdollisuuksien mukaan ja vältetätään liikkumista eri paikkakuntien välillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään erityisesti työhyvinvointia edistäviä toimintoja ja työolosuhteita.
Tasa-arvon edistäminen 2 4
Hankkeen työskentelymallin suunnittelussa ja perheille parhaiden palveluiden kehittämistyöskentelyssä otetaan huomioon se, että työntekijät ovat sekä miehiä että naisia. Hankkeessa henkilöstön osaamisen tarkastelu ja niihin vaikuttaminen voi naisvaltaisilla nk. matalapalkka-aloilla olla vaikuttamassa positiivisesti palkkakehitykseen ja alan arvostukseen. Suurin osa sosiaali- terveys- ja sivistystoimessa työskentelevistä henkilöistä on naisia ja tällöin myös työhyvinvointiin liittyvät asiat voivat olla erilaiset kuin miehillä esim. työn ja perheen yhteensovittaminen. Näihin asioihin kiinnitetään huomiota. Toimintamallin suunnittelussa huomioidaan myös asiakasnäkökulma. Asiakkaat perheille suunnatuissa palveluissa on pääasiassa naisia, jolloin kehittämistyöskentelyssä on tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, miten miesnäkökulma ja miestyöntekijöiden näkemykset saadaan osaksi palveluiden kehittämistä. Tarkasteluun voi tulla asioita, kuten miten miehiä saadaan käyttämään enemmän perheille suunnattuja palveluita ja onko naisvaltaisella alalla riittävä tietotaito kohtaamaan mies asiakkaana, onko alalle mahdollisesti tarve saada miespuolisia työntekijöitä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Perheille parasta – työniloa työntekijöille -hanke toteutettiin Lapin yliopiston ja Tornion kaupungin yhteistyönä ja ESR-rahoituksen tukemana 1.9.2015—31.12.2018 välisenä aikana. Hankkeen tavoitteena oli parantaa lapsiperhepalvelujen tuottavuutta ja vastaamista asiakkaiden tarpeisiin sekä edistää henkilöstön työhyvinvointia palvelutuotannon muutosprosesseissa ja uusissa palvelutuotannonmalleissa.

Palvelujen sisällöllisessä kehittämisessä näkökulmina olivat 1) asiakas-/tarvelähtöisyys palvelujen tuottamisessa, 2) ennaltaehkäisypainotus, 3) oikea-aikainen tuki sekä 4) verkostona toimiminen paitsi kuntaorganisaation sisällä myös suhteessa ulkoisiin yhteistyökumppaneihin. Perheille parhaita palveluja kehitettiin ja rakennettiin monialaisella yhteistyöllä käytännön kehittämiskokeiluissa. Niistä saatujen kokemusten pohjalta muotoutui uusia palvelutuotannonmalleja (Perheille parhaat palvelut) sekä kuntaorganisaation muutostilanteisiin soveltuva tuottavuutta ja työhyvinvointia edistävä työskentelymalli "Perheille parasta - työniloa työntekijöille - työskentelymalli".

Hankkeessa toteutetun kehittämistyöskentelyn lähtökohtana oli, että työhyvinvointi rakentuu kaikesta siitä mitä muutosprosessissa tapahtuu, millaiset muutoksen toteuttamisen edellytykset jokaisella työntekijällä on ja miten he voivat itse osallistua muutoksen rakentamiseen. Kehittämisprosessi toteutettiinkin siten, että se mahdollisti työntekijöiden tuen toisilleen ja tasavertaisen osallistumisen kehittämistyöhön iästä, tehtävästä tai työhistoriasta riippumatta.

Kehittämistyöskentelyssä huomioitiin työhyvinvoinnin tekijöistä erityisesti muutoksen organisointi ja johtaminen, jotka vaikuttavat muutosprosessin sujuvuuteen. Hankkeen toimenpiteillä tuettiin esimerkiksi verkostojohtamista ja työhyvinvoinnin suunnitelmallista johtamista sekä edistettiin esimiesten vertaistukea toisilleen. Lisäksi huomioitiin muutoksen keskiössä oleva työyhteisö, muutoksen kohteena oleva työ ja siihen liittyvä osaaminen. Henkilöstö osallistuikin aktiivisesti Perheille parhaiden palvelujen rakentamiseen ja kokeili uusia työntekemisen tapoja käytännössä. Työyhteisön näkökulmasta oli tärkeää, että henkilöstö pääsi jakamaan osaamistaan ja konkarityöntekijät toivat pitkäaikaisen kokemuksensa ja hiljaisen tietonsa kehittämisen tueksi. Työhyvinvoinnin edistäminen oli luonnollinen osa koko kehittämisprosessia, mikä näkyi muun muassa henkilöstön vahvana osallisuutena kehittämisprosessissa ja työhyvinvoinnin eri tekijöiden huomioimisena niin kehittämisprosessissa kuin kehitetyissä uusissa palvelutuotannonmalleissa (Perheille parhaissa palveluissa).

Kolmivuotinen aktiivinen kehittämistyöskentely alkoi tiedonkeruulla ja nykytila-analyysillä, jonka avulla määriteltiin lapsiperhepalveluiden kehittämiskokeilut. Hanketyöskentely sisälsi runsaasti esimiehille ja henkilöstölle suunnattuja kehittämistyöpajoja ja koulutuksia sekä käytännön kokeilutoimintaa. Kehittämistyötä reflektoitiin ja arvioitiin kehittämiseen osallistuneiden työntekijöiden työhyvinvoinnin ja kokeilujen asiakkaiden näkökulmasta ja kehitettiin edelleen. Lopulliset toimintamallit kuvattiin viimeisenä hankevuotena.

Hankkeen tuloksena toteutui neljä uutta palvelutuotannonmallia, joista osa vakiintui Tornion kaupungin perustoiminnaksi. Uudet palvelutuotannon mallit ovat:

- 2 vuotistapaaminen neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä perheiden kotona
- koulunuorisotyö
- lapsiperhetyön kehittäminen
- verkostotyön kehittäminen.

Hankkeen aikana kehitetyt uudet palvelutuotannonmallit rakennettiin organisaation tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia tukevalla monisektorisella työskentelymallilla, joka nimettiin Perheille parasta –työniloa työntekijöille työskentelymalliksi. Malleista on koostettu raportit, joka on saatavilla sähköisesti Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden sekä Tornion kaupungin nettisivuilta.