Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20480

Hankkeen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2015 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Veteraanikatu 1

Puhelinnumero: 0295038000

Postinumero: 90130

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Määttä Hanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ryhmäpäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.maatta(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 038 076

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tukea ja kehittää monialaisten yhteispalveluverkostojen rakentamista ja toiminnan käynnistämistä Kainuun, Lapin sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueilla. Kehittämällä sektorirajat ylittävää yhteistyötä tehostetaan asiakkaiden palvelutarpeen mukaista palveluprosessia ja moniammatillista yhteistyötä.

Uusi lainsäädäntö edellyttää, että jokainen kunta kuuluu moniammatillisen yhteispalvelun verkostoon. Pohjois-Suomen maakuntien alueilla on runsaasti kuntia, jotka eivät ole kuuluneet työvoimanpalvelukeskuksen toimialueeseen. Monialaisen yhteistyön käynnistäminen vaatii kunnissa työllisyydenhoidon kokonaisnäkemyksen muodostumista, palvelujen kehittämistä, resurssien kohdentamista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Uuden, kaikki kunnat kattavan, palvelumallin luominen vaatii uusia yhteisiä toimintatapoja ja uuden toimintakulttuurin luomista.

Kunnilta on tullut viesti tuen tarpeesta lain toimeenpanoon ja yhteistyön käynnistämiseen kuntien ja valtion sekä Kelan kanssa. Hankkeen henkilöstö tukee osaltaan monialaisten yhteispalveluverkostojen johtajia ja tekee tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Pitkäaikaistyöttömyyden alentuminen vähentää kuntien pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvien kustannusten määrää ja siten helpottaa kuntien taloudellista tilannetta.
Hankkeella haetaan asiantuntijatukea johtamisen, sidosryhmäyhteistyön ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on luoda edellytykset sujuvalle pitkäaikaistyöttömien palvelulle, verkostojen hyvälle johtamiselle ja vaikuttavalle palveluyhteistyölle monialaisessa yhteispalveluverkostossa.

Hankkeessa laaditaan nykytila-analyysi nykyisten työvoiman palvelukeskusten toiminnasta, jonka pohjalta nostetaan esiin hyviä käytäntöjä ja kehittämisen kohteita. Lisäksi selvitetään kuntien nykyisiä käytäntöjä pitkäaikaistyöttömien aktivoinniksi ja kartoitetaan kuntien tarpeita ja odotuksia verkostolle. Selvitystyön pohjalta laaditaan raportti, joka toimii monialaisen yhteispalveluverkoston ja toimintamallin kehittämisen tukena sisältäen konkreettisen suunnitelman etenemisestä toimenpiteineen sekä toiminnan seurantakyselyn. Hankkeessa rakennetaan ja kehitetään toimintamallia eri tasoilla: johtoryhmätyöskentelytasolla, asiakaspalvelutasolla, henkilöstön tasolla, sidosryhmätasolla sekä välineiden tasolla. Keskeisiä välineitä toimintamallien kehittämisessä ja toiminnan tukemisessa ovat työpajat, koulutukset ja valmennukset.

Horisontaaliset vaikutukset:
Monialainen verkostoyhteistyö parantaa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavalmiuksia ja edistää heidän osallisuutta ja hyvinvointia.
Monikanavaisten palvelujen kehittäminen mahdollistaa palveluiden saatavuuden myös pitkien etäisyyksien alueilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kunnat, Kela ja TE-toimistot ja niissä erityisesti henkilöt, jotka toimivat monialaisessa yhteispalveluverkostossa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä pitkäaikaistyöttömät asiakkaat ja sidosryhmät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 383 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 339 216

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 383 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 339 216

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Oulunkaaren, Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Raahen, Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Rovaniemen, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Kajaanin, Kehys-Kainuun, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun

Kunnat: Siikajoki, Reisjärvi, Sievi, Merijärvi, Muhos, Rovaniemi, Oulu, Paltamo, Ranua, Alavieska, Ylitornio, Savukoski, Ristijärvi, Keminmaa, Raahe, Kalajoki, Ii, Suomussalmi, Salla, Tornio, Pelkosenniemi, Tyrnävä, Hailuoto, Siikalatva, Muonio, Utajärvi, Kolari, Simo, Lumijoki, Posio, Kärsämäki, Taivalkoski, Oulainen, Kempele, Ylivieska, Inari, Enontekiö, Kittilä, Sodankylä, Pyhäjärvi, Pello, Pyhäjoki, Kemijärvi, Puolanka, Kajaani, Tervola, Vaala, Kuusamo, Utsjoki, Pudasjärvi, Nivala, Sotkamo, Haapavesi, Liminka, Haapajärvi, Pyhäntä, Kemi, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Hanke toteutetaan Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueilla

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysit eri toimialojen sukupuolipainotuksista saadaan tilastokeskuksen ja työnhakijoiden osalta työnvälitystilastojen avulla. Pitkäaikaistyöttömien kohderyhmässä on miesten työttömyys lisääntynyt.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Palvelujen tarjotaan palvelutarpeen mukaisesti sekä miehille että naisille. Prosessien kehittämisessä huomioidaan eri sukupuolten mahdollisesti tuomat erot siten, että palveluprosessissa voidaan tarpeen mukaan painottaa eri näkökulmia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 3
Monialaisen palveluverkoston tapaamisissa ja palvelujen tarjoamisessa kuntalaisille lisätään sähköisten palveluiden käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään esimerkiksi videoyhteyksiä kokousten järjestämisessä, jolloin tarve käyttää yksityisiä kulkuneuvoja vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Vaikutukset vähäisiä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen pariaatteet.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisellä turvataan osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta. Yhteispalveluverkoston laajentuminen parantaa paikallisten asukkaiden pääsyä tarvittaviin palveluihin, mikä edistää heidän työllistymismahdollisuuksiaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 3
Monialaisten yhteispalveluverkostojen toimijat ja verkostokumppanit saavat lisää työkaluja ja osaamista palvelujen tarjoamiseksi alueensa asiakkaille.
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Monikanavaisten palveleuiden tarjoaminen mahdollistaa palveluiden saatavuuden myös pitkien etäisyyksin alueilla ja siten vähentää liikkumistarpeita, mm. henkilöliikenteen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 5
Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavalmiuksien parantaminen edistää työllistymistä, koulutusmahdollisuuksia ja osallistumista yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Osallisuus yhteiskuntaan parantaa asiakkaiden hyvinvointia ja estää syrjäytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 7 6
Monialaisen yhteispalveluverkoton laajeneminen koskemaan kaikkia kuntia mahdollistaa kuntalaisten palvelujen saatavuuden tasapuolisesti koko Pohjois-Suomen alueella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 4
Monialaisen yhteispalveluverkoston laajeneminen parantaa palveluiden saatavuutta heikommassa työmarkkina-asemassa oleville, mikä vähentää eriarvoisuutta.
Kulttuuriympäristö 1 3
Kulttuuriset vaikutukset näkyvät palvelujen ja tapahtumien lisääntyvällä käytöllä asiakkaiden yhteiskunnallisen osallisuuden parantuessa.
Ympäristöosaaminen 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ympäristötietoisuuden lisäämiseksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TYP-laki tuli voimaan 1.1.2015. Pohjois-Suomen kunnilta saatiin viestiä tuen tarpeesta TYP-lain toimeenpanoon ja yhteistyön käynnistämiseen kuntien, valtion ja Kelan kanssa. Tämän vuoksi monialaisten yhteispalveluverkostojen rakentamisen tueksi Kainuuseen, Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaalle suunniteltiin yhteinen hanke. Hankkeen tavoitteena oli tukea kolmen maakunnan TYP-toiminnan ympärillä toimivan johdon, henkilöstön ja sidosryhmien edustajien osaamisen kehittymistä sekä tehdä tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Mikäli pitkäaikaistyöttömyys alenee, vähentää se pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamia kustannuksia ja parantaa kuntien taloudellista tilannetta.
Ensimmäisenä toimenpiteenä kehittämistyön pohjaksi hanke laati kattavan nykytila-analyysin sekä aloitti toimintamallin rakentamisen ja kehittämisen eri tasoilla (johtoryhmätyöskentely, asiakaspalvelu, henkilöstö, sidosryhmä, välineet). Hankkeessa käynnistettiin myös alueellisten työpajojen ja koulutusten sekä valmennusten suunnittelu toimijaverkostolle ja yhteispalvelun henkilöstölle osaamisen kehittämisen tueksi.
Hankkeen henkilöstö teki kuntakierroksia, sillä tavoitteena oli käydä mahdollisimman monessa kunnassa Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hanke järjesti kunnissa työpajoja sekä TYP-toiminnassa oleville työntekijöille että toiminnassa tiiviisti mukana oleville yhteistyötahoille. Työntekijöille suunnatuissa työpajoissa käytiin lävitse TYP-lain mukaista uudenlaista TYP-toimintaa sekä TYP-toiminnan konkretiaa eli asiakkaiden asiakkuusprosessien mallintamista ja niihin kuuluvia palveluja. Lisäksi tutustuttiin myös asiakastyön tueksi laadittuihin lomakkeisiin. Yhteistyötahoille suunnatuissa työpajoissa kartoitettiin alueen TYP-toiminnan tilannetta ja toiminnan kehittämistarpeita sekä käsiteltiin kunnissa heränneitä kysymyksiä toiminnan aloittamiseen liittyen. Hankkeen loppupuolella järjestetyissä kuntakohtaisissa tapaamisissa ja työpajoissa huomioitiin tulevaa maakuntauudistusta sekä keskityttiin TYP-toiminnan kehittämisen lisäksi kuntien työllisyyden ja hyvinvoinnin sekä kuntalaisten osallisuuden lisäämisen huomioimiseen.
Hanke toteutti runsaasti erilaisia koulutuksia. Hankkeen järjestämät koulutukset olivat pääosin tarvelähtöisiä, TYP-toimintaa tukevia. Sähköisten välineiden käyttöön järjestettiin myös koulutusta. Koulutukset toteutettiin pääasiallisesti verkon kautta, koska havaittiin, että henkilöstöllä oli vaikeuksia saada lupaa osallistua läsnäoloa vaativiin koulutuksiin niiden vaatiman aikaresurssin vuoksi. Sen sijaan verkkokoulutuksiin osallistuminen onnistui helpommin. Koulutuksia järjestettiin sekä asiakastyön rajapintaa ajatellen että myös johdon ja esimiestyöskentelyn tukemiseksi.
Hanke järjesti erilaisia seminaareja, tilaisuuksia sekä organisoi pilotointeja. Seminaarien ja tilaisuuksien tarkoituksena oli annetun informaation ja ohjauksen välityksellä tukea TYP-toiminnassa toimivien henkilöiden työskentelyä asiakkaiden kanssa. Lisäksi tarkoituksena oli esitellä erilaisia hyviä käytäntöjä liittyen asiakastyöskentelyyn tai sen rajapinnassa toimimiseen. Oulunkaaren kuntayhtymän alueella ja Oulussa järjestettiin pilotteja, joiden tavoitteena oli lisätä sähköisten palvelujen käyttöä henkilöstön ja asiakkaiden kesken sekä vahvistaa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden vuorovaikutustaitoja, omatoimisuutta ja sähköisten palvelujen sisällön oppimista. Kainuun piloteissa keskityttiin asiakastyön sujuvuuden kehittämiseen ja työ- ja toimintakykyarviointipalvelun kehittämisen suunnitteluun. Järjestettyjen pilottien avulla lisättiin ja kehitettiin verkostotoimijoiden verkostoyhteistyötä sekä keskinäisessä että asiakkaiden kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.
Hanke järjesti TYP-johtoryhmille kolmen maakunnan alueella kehittämispäiviä, joissa suunniteltiin tulevan vuoden TYP-toimintaa ja tärkeimpiä kehittämiskohteita. Kehittämispäivät toimivat TYP-toiminnan kehittämisen strategisena välineenä ja tukena sekä vision luojina toimivalle TYP-palveluverkostolle. Lapin alueella pidetty henkilöstön kehittämispäivä toimi tukena ja kehittämispohjana yhteispalveluverkostojen rakentumisessa sekä asiakkaille suunnattujen palveluprosessien kehittämisessä.

Kaikkiin kolmeen maakuntaan on hankekauden aikana syntynyt oma mallinsa TYP-toiminnalle. Hanke on tarjonnut kehyksen Pohjois-Suomen TYP-verkostojen keskinäiseen kokemusten vaihtoon ja ratkaisujen etsimiseen toiminnassa vastaan tulleisiin haasteisiin. Hanke on toiminut myös yhteiskehittämisen foorumina Pohjois-Suomen alueella. Kuntien kehittämishalukkuuteen on osaltaan vaikuttanut maakuntamuutoksen ja muiden muutosten keskeneräisyys lain säätämisen tasolla. Pienempien kuntien kohdalla on tullut esiin haluttomuus kehittää toimintaa, jollei tiedetä jääkö toiminta kunnille vai ei. Ollaan siis odotuksen kannalla, sillä TYP-toiminta kuuluu niihin palveluihin, jotka varmuudella tulevat muuttumaan, mutta miten, on vielä epäselvää.